Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Aika typerää. Liikennettä pitäisi olla läpi yön tunnin välein, sillä lentokoneella saapuneen on vaikeaa alkaa selvittää jotain yöbussia kun junaa ei kuljekaan. Käytännössä tässä pakotetaan taksin käyttöön ja annetaan heti kättelyssä huono kuva joukkoliikenteestä. Lentokentän yöjunalla matkustavista enemmistö ostaisi varmasti arvolipun tai kertalipun, joista peritään yöllä lisämaksu.
Mutta niinhän ne ostavat bussiinkin.

Mutta eikä joskus suunniteltu kehäradalle yöjunaa joka kulkisi vain päärädan kautta ja pysähtyisi vain isomilla asemilla kuten Tikkurila, Malmi ja Pasila?

Sen lisäksi Martinlaakson radan varrelle kulkevat yöbussit ovat hitaita.

Millaisia luulet muihin paikkoihin menevien yöbussien olevan?

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mutta niinhän ne ostavat bussiinkin.

Tarkoitin siis että he eivät käytä bussia.

Mutta eikä joskus suunniteltu kehäradalle yöjunaa joka kulkisi vain päärädan kautta ja pysähtyisi vain isomilla asemilla kuten Tikkurila, Malmi ja Pasila?

Pysäyttäminen kaikilla asemilla on luultavasti ainakin liiketaloudellisesti kannattavaa.

Millaisia luulet muihin paikkoihin menevien yöbussien olevan?

t. Rainer

  • Pääradan ja rantaradan varressa ei ole koskaan sellaista tilannetta että junia ei ajeta mutta bussit ajetaan. Junaliikennettä ei siis koskaan korvata bussiliikenteellä.
  • Metron varteen yöbussit ovat vain hieman metroa hitaampia. Koska muuta liikennettä on vain vähän, yöbussit ovat jopa tavallista yhteyttä nopeampia esimerkiksi osaan vanhaa Herttoniemeä, Herttoniemenrantaa ja Roihuvuorta.
 
Pysäyttäminen kaikilla asemilla on luultavasti ainakin liiketaloudellisesti kannattavaa.
No mutta tämähän pidentää kiertoaikaa = samaan vuoroväliin tarvitaan lisäjuna ja -henkilökuntaa. Energiaa kuluu enemmän. Pysähtymiset ja lisäjunat lisäävät myös piilokuluja, kuten radan rasitusta. Ei pysähtely ole automaattisesti liiketaloudellisesti kannattavaa, vaan on ennustettava matkustajamääriä erilaisilla skenaarioilla. Osa kasvavista kuluista on katettava lipputuloista, ei tyhjien asemien vuoksi ole syytä järjestää pysähtymisiä. Minusta pitäisi tutkia myös vaihtoehtoa, jossa joka toinen juna pysähtyy väliasemilla ja joka toinen suurasemilla - tätä mallinnusta sekä 15/30- että 30/60-vuorovälein. Jos lentoasemalle on yöllä kysyntää tiettyyn vuoroväliin asti, ei se tarkoita, että kaikille pikkuasemille varrella olisi. Suurin osa matkaa kuitenkin vain keskustaan, Pasilaan tai Tikkurilaan, kuten bussitkin nyt menevät. Kaiken lisäksi harvemmin kulkeviin kaikilla asemilla pysähtyviin juniin saa myös paremmin synkattua bussiliikennettä, kuten 76A/B, niin että joka vuorolta olisi kaikki vaihtoyhteydet tarjolla ilman odotteluja yöllä sään armoilla.
 
Taulukko 2 sivulla 23 ehdottaa, että kehä-pisara -radan kierrosaika ruuhka-aikana on 70 minuuttia ja muuna aikana 75 minuuttia. Todellakin kierroksen aikana joudutaan tappamaan vuorovälin verran aikaa kehämäisyyden ja harvan vuorovälin takia.

Siinä taulukossa olevat kierrosajathan sisältävät ajan tappamisen. Taulukon 3 mukaan kehä-pisaran kierrosaika ilman ajantappamisia on vajaat 67 minuuttia.
 
Siinä taulukossa olevat kierrosajathan sisältävät ajan tappamisen. Taulukon 3 mukaan kehä-pisaran kierrosaika ilman ajantappamisia on vajaat 67 minuuttia.

Tämän suunnitelman mukaan tosiaan matka-aika Kehäradalla Helsingistä Helsinkiin olisi 67 min. Tuota aikaa voisi käyttää suoraan aikataulussa, mutta silloin kääntymisajat Helsingin itälaidassa olisivat epäedullisia (6/8 tai 16/18 min). Matka-ajan yhteen suuntaan ei tarvitse olla tasaminuutteja; riittää että matka-aika edestakaisin on vuorovälillä jaollinen (10 min). Junathan palaavat samaa tietä takaisin, kuin mitä tulivat. Muuten ne joutuisivat ylittämään Kaisaniemessä koko ratapihan. Kiertoaika (2 x matka-aika + kääntymisajat) olisi matka-ajalla 67 min 150 tai 160 minuuttia (jälkimmäisessä toinen kääntöaika olisi 16 min). Myös K-junien kääntymisajat olisivat epäedullisia.
Joillakin kohdin Kehäradan ajoajat ovat verrattain epäedullisia. Erityisesti tämä koskee Tikkurilan ja Lentoaseman väliä. Jos Hiekkaharjusta ja Ruskeasannasta poistettaisiin tarkka pysähtymisaika, voisi matka-aikaa lyhentää kaksi minuuttia. Ruskeasantahan sitä paitsi valmistuu vasta myöhemmin. Näin matka-aika Helsinki – Hki voitaisiin kutistaa 65 minuuttiin, jolloin kääntymisajoista tulisi optimaalisempia (aikataulu ohessa). Kaikki kääntymisajat olisivat 10 min paitsi K-junalla Helsingissä 12 min ja A_junalla Leppävaarassa 6 tai 16 minuuttia.
KEHÄRATA - AIKATAULUHAHMOTELMA #1
Läntinen haara Itäinen haara
M/P A A P/M K P/M M/P K
-00 -05 Helsinki -55 -00 -51 -55 Helsinki -05 -09
-05 -20 Pasila -50 -55 -56 -00 Pasila -00 -04
-07 -22 Ilmala -48 -53 | -03 Käpylä -57 |
-09 -24 Huopalahti -46 -51 -00 -05 Oulunkylä -55 -00
| -32 Leppävaara -38 | | -07 Pukinmäki -53 |
-11 Pohjois-Haaga -49 -04 -09 Malmi -51 -56
-13 Kannelmäki -47 | -11 Tapanila -48 |
-15 Malminkartano -45 -07 -13 Puistola -46 -53
-17 Myyrmäki -43 -09 -16 Tikkurila -44 -51
-18 Louhela -41 -12 z Hiekkaharju z -48
-20 Martinlaakso -40 -25 | Kerava | -35
-22 Vantaankoski -38 -22 Leinelä -38
-24 Vehkala -36 z (Ruskeasanta) z
| (Petas) | -26 o Lentoasema -34
-26 Kivistö -34
| (Viinikkala) |
-31 Aviapolis -29
-33 o Lentoasema -27

M/P-juna kulkee Helsingistä Martinlaaksonja Lentoaseman kautta takaisin Helsinkiin, P/M-juna päinvastoin.
Kaikilla kolmella haaralla olisi erillinen kalustonkierto ja ainoastaan Kehäradalla olisi ehdottoman välttämätöntä käyttää Flirtejä. Kalustontarpeet olisivat Kehäradalla 15 runkoa, K-junilla 9 runkoa ja A-junilla 6 tai 7 runkoa. Kun linjoja ei ole kytketty toisiinsa, voivat junat olla kysynnän mukaisissa pituuksissa.
Juha
 
Mielestäni kannattaisi keskustella kehä-pisara -yhdistelmän aikatauluista eikä pelkän kehäradan aikatauluista. Pisara tuottaa lisää rajoitteita, joten kehä-pisara on vaikeampi kuin kehä. Ratkaisemalla ensin vaikeampi ongelma saadaan myös helpompi ongelma ratkaistuksi.

Ihmettelen, miten on päädytty kierrrosaikaan 67 minuuttia ilman ajan tappamista. Aiemmin on annettu ymmärtää, että matka-aika lentoasemalle on alle puoli tuntia kumpaakin kautta, joten kierrosaika olisi korkeintaan tunti ja siinä olisi jo mukana muutama minuutti odotusta lentoasemalla. Mistä tuo 7 minuuttia lisää? Ei kai tuossa ole mukana jo ajan tappamista? Oletan, että 60 minuuttia on lähempänä totuutta, jos ajantappamista ei oteta huomioon.

Oletan myös, että Kehän ja Pisaran hyötylaskelmissa on oletettu 60 minuuttia, ei 70-75 minuuttia. Miltä hyödyt mahtaisivat mäyttää, jos 70-75 minuuttia onkin realistinen aika?

Ruuhka-ajan ulkopuolella kierrosaika olisi siis 75 minuuttia. Matka-aika Helsingistä Lentoasemalle olisi siis 37,5 minuuttia, jos ajetaan tasanopeudella. Ei kuulosta hyvältä.

Mutta edelleen, oletetaanpa, että kierrosaika ilman ajan tappamista olisikin tasan 60 minuuttia. Silloin ei tarvittaisi ajan tappamista 10 minuutin eikä 15 minuutin vuorovälillä. Mutta yhdenkin aseman lisääminen radalle tuottaisi heti tarpeen tappaa aikaa, jolloin kierrosaika nousisi 70 minuuttiin 10 minuutin vuorovälillä ja 75 minuuttiin 15 minuutin vuorovälillä. Järjestelmässä on siis arkkitehtuurivirhe: kehämäistä rataa (siis kehä-pisara -rataa, joka on todellinen kehärata toisin kuin Kehärata) ei pitäisi tehdä, ellei vuorovälin ja kierrosajan suhde ole huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi 1/6 tai 1/4. Näen jo mielessäni, millaisia otsikoita tästä tullaan repimään Pisaran valmistuttua. Olisi hienoa, jos ongelmat voitaisiin estää ennalta, sen sijaan että niitä puidaan sitten jälkiviisaasti.

Arkkitehtuuriongelmaan on ratkaisu: Jos Pisaraa yleensäkään tarvitaam, se voidaan rakentaa siten, että junat palaavatkin sinne, mistä ne ovat tulleet. Maksaa hiukan enemmän, mutta toimii paremmin.

(Tässä yhteydessä ihmettelen sitäkin, miten lähiliikenteen juna-aikatauluja tähän asti on laadittu: Jokaisella asemavälillä matka-aika pyöristetään ylöspäin lähimpään täyteen minuuttiin. Joskus siis tulee 0s luppoaikaa, joskus 60s, aivan satunnaisesti, asemavälin pituudesta riippuen. En ymmärrä, miksi tällaiseen satunnaiseen menetelmään on päädytty: Miksi junan pitäisi odottaa lähintä täyttä minuuttia? Kaukoliikenteessä siitä ei ole haittaa, jos ei hyötyäkään, mutta lähiliikenteessä siitä on vain haittaa. En tiedä, onko kyseinen aikataulu laadittu näin, ja siksikö on saatu kulumaan 7 minuuttia ylimääräistä aikaa.)
 
(Tässä yhteydessä ihmettelen sitäkin, miten lähiliikenteen juna-aikatauluja tähän asti on laadittu: Jokaisella asemavälillä matka-aika pyöristetään ylöspäin lähimpään täyteen minuuttiin. Joskus siis tulee 0s luppoaikaa, joskus 60s, aivan satunnaisesti, asemavälin pituudesta riippuen. En ymmärrä, miksi tällaiseen satunnaiseen menetelmään on päädytty: Miksi junan pitäisi odottaa lähintä täyttä minuuttia? Kaukoliikenteessä siitä ei ole haittaa, jos ei hyötyäkään, mutta lähiliikenteessä siitä on vain haittaa. En tiedä, onko kyseinen aikataulu laadittu näin, ja siksikö on saatu kulumaan 7 minuuttia ylimääräistä aikaa.)

Tässä sinulla on väärä käsitys. Ei niitä tähänkään asti ole suunniteltu tuolleen miten väität. Joillain asemilla nimittäin pyöristetään _edelliseen_ minuuttiin, toisinaan jopa reippaastikin. Näiltä asemilta ei siis ehdi koskaan lähtemään tasan lähtöminuutilla.
 
Tässä sinulla on väärä käsitys. Ei niitä tähänkään asti ole suunniteltu tuolleen miten väität. Joillain asemilla nimittäin pyöristetään _edelliseen_ minuuttiin, toisinaan jopa reippaastikin. Näiltä asemilta ei siis ehdi koskaan lähtemään tasan lähtöminuutilla.


Lähijunien tahti on toisaalta em. järjestelmän takia verkkaisempi kuin metron.
 
Millä tavalla verkkaisempi?

Lähijunien aikataulut on laadittu vanhoille Sm1/2 junarungoille, ja nehän joutuvat seisomaan asemilla pidempään kuin uudet Sm5 junat tai metrojunat, joissa ei ole kyytiin nousemista hankaloittavia portaita. Toisaalta kuten jo aikaisemmin oli mainittu niin seisonta-ajoissa on hajontaa joten kovin monta minuuttia junien aikatauluissa ei ole löysää. Se löysyys ilmanee lähinnä siten että joitakin asemavälejä ajetaan tolkuttoman hitaasti, n 49 km/h. Rantaradalla esim Kilo-Leppävaara Helsinkiin päin mentäessä ja Kera-Kauniainen länteen mentäessä madellaan jos juna on lähtenyt ajoissa edelliseltä asemalta.

t. Rainer
 
Tässä sinulla on väärä käsitys. Ei niitä tähänkään asti ole suunniteltu tuolleen miten väität. Joillain asemilla nimittäin pyöristetään _edelliseen_ minuuttiin, toisinaan jopa reippaastikin. Näiltä asemilta ei siis ehdi koskaan lähtemään tasan lähtöminuutilla.

OK, olin jostakin saanut tuollaisen käsityksen; kiitos korjauksesta!

Tarkemmin ajatellen aikataulu pitäisi pyöristää aina alas, jos halutaan välttää ajan tappaminen. Jos esimerkiksi pyöristetään alas alle 30 sekunnista ja ylös yli 30 sekunnista, voi syntyä jonkin verran ajantappamistarvetta: Ylös pyöristettäessä joudutaan tappamaan aikaa, ellei edellisillä asemilla ole pyöristetty alas. Käytännössä lopputulos siis riippuu linjan asemaväleistä: Jos asemavälit sattuvat 10 aseman linjalla sopivasti, pyöristetään joka asemalla 30 sekuntia ylös ja saadaan siis jopa 300 sekuntia liian löysä aikataulu, jolloin junat joutuvat köröttelemään. Onko tietoa, miten pyöristäminen nykyään tehdään ihan tarkalleen?
 
Onko tietoa, miten pyöristäminen nykyään tehdään ihan tarkalleen?

Käsittäisin, että hyvinkin tapauskohtaisesti ja käsipelillä. Ja myöhemmin voidaan viilata minuutteja sopivammiksi, kuten on tehty viimeksi N-junalla Helsinkiin päin (Hiekkaharju-Tikkurila -1, Pukinmäki-Oulunkylä +1). Pääsääntöisenä ideana näyttäisi olevan, että "löysyysminuutteja" lisätään ennen suurehkoja asemia (joilla matkustajapysähdyksen kestossa on enemmän vaihtelua), ja mieluummin reitin loppupäähän kuin alkuun.

Hommaa hankaloittaa hieman se, että vakiominuuttiaikataulut on suunniteltava ruuhka-ajan mukaan, jolloin asemapysähdykset on pisimpiä, mutta toisaalta häiriöherkkyys suurempi. Näin ollen hiljaiseen aikaan löysyyttä on kenties liikaakin.
Näin ollen hiljaisempaan aikaan joudutaan odottelemaan huomattavan monella asemalla seuraavaa minuuttia, tai ajelemaan köröttelemällä edellinen asemaväli, kun taas ruuhka-aikaan minuutit napsuvat paremmin kohdalleen, tai ajetaan jopa hiukan myöhässä. Toinen vaihtoehto saattaisi olla, että näille asemille kerrottaisiin aikataulussa edellinen minuutti, mutta tällöin taas ruuhka-aikaan junat olisivat näillä asemilla järjestään minuutin tai puolitoista myöhässä.

Joissain tapauksissa myös muut junat ja vaihdejärjestelyt vaikuttavat aikataulun löysyyteen, kuten vaikkapa A-junan tapaus. Leppävaarassa lähtevä A-juna joutuu lähtemään 4 minuuttia ennen seuraavaa sinne saapuvaa A-junaa, sillä vaihdealue on pitkä ja Helsingin suunnasta opastimet ovat kaukana. Tämä lähtevä joutuu kuitenkin ajamaan Huopalahteen toisen suunnan junaa minuutin verran hitaammin, jotta synkronoituisi nätisti M-junan kanssa. Myöhemmin ei voi lähteä, aikaisemmin ei voi saapua...
 
Käsittäisin, että hyvinkin tapauskohtaisesti ja käsipelillä.

Mistä johtunee, että tehdään tapauskohtaisesti? Äkkiä ajatellen olisi parempi säätää sekuntiaikataulujen systemaattiset toleranssit sopiviksi, siis luotettavan liikennöinnin takaaviksi, ja soveltaa samoja toleransseja kaikkialla. Matkustajille julkaistavissa aikatauluissa pyöristettäisiin aina alas.
 
Äkkiä ajatellen olisi parempi säätää sekuntiaikataulujen systemaattiset toleranssit sopiviksi, siis luotettavan liikennöinnin takaaviksi, ja soveltaa samoja toleransseja kaikkialla.

Eri rataosat ovat erisuuresti herkkiä poikkeustilanteille ja eri vuorokaudenaikojen matkustajamäärien vaihteluille. Esimerkiksi Vantaankosken radalla tuppaa päiväsaikaankin riittämään porukkaa paljon enemmän kuin vaikkapa N-junissa. Johtunee radanvarsien poikkeavasta demografiasta.

Varmaankin jokin algoritmi on ollut käytössä (kaukoliikenteessä käytetään ainakin jotain löysyysprosenttia asemavälien ajoaikoja suunniteltaessa), jolla muodostetaan lähtökohta, mutta käsipelillä nuo käsittääkseni sitten loppuviimein säädetään paikoilleen, viimeistään kokemuksen perusteella.

Pyöristämisessä aina alas on tosiaan se ongelma, että ruuhka-aikana junat jäävät rutkasti myöhään, mikäli niiden aikataulut ovat hiljaiseen aikaan nähden identtisiä.
 
Takaisin
Ylös