Virolainen Sebe (Sise Eesti Bussi Ettevõte) on vakavissaan Tallinna - Pietari junasta. http://www.youtube.com/watch?v=bDBxI7NNpDE
Rail Baltica
- Viestiketjun aloittaja Ossi Viljakainen
- Aloituspäivämäärä
TEP70
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 25 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,382
Jaa niin, jäi ottamatta kantaa siihen, mistä EVR:n nykyiset 2TE116:t ovat peräisin. Tuolla Baltic Trains Picture Galleryssä on aika hyvin laitettu näkyviin vetureiden edelliset numerot ja niiden perusteella EVR olisi hankkinut käytettyjä, neuvostoaikaisia 2TE116-vetureita.
1431/1432 = 2TE116-559 (ei taida olla enää EVR:llä)
1433/1434 = 2TE116-662 (ei taida olla enää EVR:llä)
1435/1436 = 2TE116-875
1437/1438 = 2TE116-970
1439/1440 = 2TE116-409
1441/1442 = 2TE116-429
1431/1432 = 2TE116-559 (ei taida olla enää EVR:llä)
1433/1434 = 2TE116-662 (ei taida olla enää EVR:llä)
1435/1436 = 2TE116-875
1437/1438 = 2TE116-970
1439/1440 = 2TE116-409
1441/1442 = 2TE116-429
Viime perjantain (27.12.2013) Kauppalehti uutisoi 1,5 sivun voimin, että Rail Baltican rakentaminen on varmaa. Luvut ovat samat kuin ennenkin: radan hinta 3,7 miljardia euroa ja rikkidirektiivin kustannukset 600 miljoonaa euroa vuodessa Suomen viennille ja tuonnille. Kauppalehti esittää myös vastauksen kysymykseeni rautatien rahoittajista: EU rahoittaa 85 prosenttia, ja "loput ovat tulossa EIB:n ja NIB:n tapaisilta rahoituslaitoksilta".
Ehkä tuo nyt saa vauhtia, kun valtioiden ei tarvitse omia rahojaan laittaa olleenkaan. Ja vauhdittumisesta on faktaa:
Malla Paajanen sanoi:
Kuinka kovalla vauhdilla tuo sitten rakennetaan? Olli Keinänen Helsingin kaupungilta tietää, että rata valmistuu aikaisintaan vuonna 2022.
Hienoja positiivisia uutisia vaihteeksi ja vuodenvaihteeksi! Mutta mistä saa ostaa junalippuja Tallinna-Riika-välille?
Viime vuonna Viron rautateillä kuljetettiin tavaraa noin 24 miljoonaa tonnia. Tästä EVR:n osuus oli noin 16 miljoonaa tonnia ja E.R.S:n osuus noin 8 miljoonaa tonnia. EVR:n kuljetusmäärä väheni ja E.R.S:n kasvoi. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä.
Viron tavaraliikenteen määrä (mitattuna tonneissa) on siis huippuvuosista - tämän viestiketjun alusta - melkein puolittunut. Lasku jatkuu edelleen. Tammikuun kuljetusmäärä taitaa olla vuosituhannen heikoin. Tavaraliikenne on siirtynyt ainakin ostin Laukaansuun (Ust-Luga) satamaan. Toisaalta samaan aikaan Latvian rautateiden kuljetusmäärät kasvavat. Tavaraa kuljetetaan vuodessa jo noin 60 miljoonaa tonnia ja joillakin rataosuuksilla kapasiteetti on sataprosenttisesti käytössä!
Viron kansainvälinen matkustajaliikenne on junamäärien perusteella korkealla: Moskovaan ajetaan edelleen junapari päivittäin. Pietariin ajetaan kahdella junalla! Toinen ajaa aamusta iltaan reitin Tallinna-Pietari-Tallinna. Toinen juna puolestaan yöpyy Pietarissa. Kulkupäivät Pietarista Tallinnaan ovat maanantaisin, perjantaisin ja lauantaisin ja Pietariin torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Helmikuussa nähty Pietarissa yöpyvän junan olleen DR1A 312-3, 312-8 ja 312-1. Junassa oli siis kaksi moottorivaunua (molemmat kömyttivät) ja yksi välivaunu.
Merkittävä tavaraliikenteen väheneminen vapauttaa ratakapasiteettia matkustajajunille. Stadler vielä toimittaa muutaman matkustajajunan, jotta Elron saa hyödynnettyä valtion omistaman kapasiteetin täysmääräisesti. Virossa tavoitteena on tuplata junien matkustajamäärä olikohan ajalla 2013-2020.
Ja olet siis ihan varma, ettei kukaan matkusta Helsingistä Ouluun junalla? Ihmisillä on erilaisia preferenssejä. 339-DF lentää New Yorkiin viikonlopuksi, mutta jotkut toiset matkustavat Helsingistä Ouluun junalla.
Tällä foorumilla on ennenkin kirjoitettu, kuinka tällaista Tallinnasta etelään kulkevaa yöjunaa ei kukaan käyttäisi. Kuitenkin yöjunia ajetaan Helsingistä Kemijärvelle ja Moskovaan! Ymmärrän kyllä, että yöjunan kalustokustannukset ja operointi on paljon kalliimpaa kuin päiväjunan. Ymmärrän kyllä, että lentäen pääsee perille nopeammin ja halvemmalla. Silti matkustajia riittää yöjuniin Kemijärvelle ja Moskovaan ja varmasti riittäisi Varsovaankin.
Käyn pari kertaa vuodessa Latviassa. Matkustan aina bussilla Tallinnasta. Bussissa on lisäkseni muitakin matkustajia, joskus jopa suomalaisia. Jos kerran bussimatka Riiasta Tallinnaan kerää auton täyteen tallinnalaisia, niin miksi ei suora juna Riiasta Helsinkiin keräisi matkustajia? Ymmärrän, ettei suomalaisia nyt ole näissä Riian busseissa, onhan vaihdollinen yhteys hankala eikä busseja ole synkronoitu laivojen aikatauluhin.
Yhdessä Helsingin kanssa Tallinna olisi niin suuri kaupunki, että yöjunille tai pitkän matkan päiväjunille olisi enemmän kysyntää. Pelkät Tallinnan matkustajat eivät riittäneet tekemään Minskin junasta kannattavaa. Entä jos avuksi tulisivat helsinkiläiset matkustajat? Se, etteivät tämän foorumin kirjoittajat matkusta ikinä Minskiin tai Kaliningradiin ei tarkoita, etteikö näissäkin kaupungeissa joku suomalainen kävisi. Ja junareitin avaamisen jälkeen matkustajia olisi entistäkin enemmän.
Mutta tosiaan, Helsinki-Minsk-juna ei ole suurin tarve Helsinki-Tallinna-tunnelille. Eikä tunnelia tarvitse sen vuoksi rakentaa, että saataisiin ajaa pitkän matkan junia. Pitkän matkan junia ei mielestäni voi sulkea poiskaan tunnelista.
Rail Baltica yhdessä Helsinki-Tallinna-tunnelin kanssa helpottaa matkustamista sellaisiin kohteisiin, joihin tähän saakka on päässyt huonosti. Ehkä Liettuan puoli Kuurin kyntäästä muuttuu suosituksi lomakohteeksi, jos sinne ruvetaan ajamaan junia Helsingistä toimivin vaihtoyhteyksin. En tunne lentoreittejä, mutta ei tuonne nyt kovinkaan mukavaa matkaa voi olla julkisilla kulkuvälineillä sellaiselta lentokentältä, jolle Suomesta pääsee suoralla lennolla.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Baltian maiden junayhteydet kolmansiin maihin ovat viimeiset 15 vuotta olleeet tarkoitettu Baltiassa asuvia venäläisiä, valkovenäläisiä tai ukrainalaisia sekä heidän näissä maissa asuvia sukulaisia ja ystäviä varten. Operaattori on usein ollut RZD tai joku yhteisyritys kuten GoRail. Kalusto on ollut vanhanaikaista "neukkukalustoa".
On ihan totta että Hki + Tallinna + Riika + Vilna muodostaisi akselin jollaista väkimäärää ei edes löydy Suomen sisältä, jokaisella näistä kaupungeista on vähintään n 500.000 asukasta, ja yhteys palvelisi myös Tarttoa ja Kaunasta ja rautatie jatkuu jo nyt suoraan Puolaan, ilman että tarvitsee kulkea Kaliningradin (Venäjä) tai Valko-Venäjän kautta. Maiden välillä vallitsee vapaa matkustusoikeus, eli viisumeja ei tarvita ja työssäkäyntiä maiden välillä, etenkin Suomen ja Viron välillä esiintyy. Latvia ja Liettua ovat EU:n tällä hetkellä köyhimpiä kansantalouksia mutta kasvupotentiaalia on. EU jakaa rahaa paljon turhempiin hankkeisiin kuin RailBaltica.
Ainoat epävarmuustekijät ovat Venäjästä johtuvat sekä EU:n yleinen taloustilanne. Vaikka hankkeen takaisinmaksuaika olisi 100 vuotta niin se kannattaisi toteuttaa ennemmin tai myöhemmin.
t. Rainer
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Vompatti, mielestäni tekstisi ei nyt ole kiva esimerkki netiketin hallinnasta. Otat kaksi lyhyttä lainausta, vastaat niihin ja jatkat tekstiäsi siten, että syntyy muun muassa kuva siitä, että juna Helsingistä Riikaan ei minun mielestäni keräisi matkustajia. Kuitenkin olen sanonut juuri päinvastoin.
Varmasti on niitä, jotka matkustavat junalla koko välin Helsingistä Ouluun – tunnenkin yhden rautateiden ystävän, joka näin toimii – mutta niiden varassa en usko ko. junayhteyttä pyöritettävän, vaan kannattavuus tulee muualta. Tiesitkö muuten, että New Yorkiin on Euroopasta laivayhteyskin? Minä nimenomaan kannatan valinnanvapautta ja olen useasti toivonut, että täällä jlf:llä ymmärrettäisiin, ettei omia ja lähipiirin tekemisiä voi yleistää koskemaan koko väestöä.
Pahoittelen! Tuo ei ollut tarkoitus. Viestistäsi käy erittäin selvästi ilmi, että uskot Riian juniin tulevan paljon matkustajia. Muuttuisikohan edellinen viestini paremmaksi, jos toisen lainauksen poistaisi ja tilalle laittaisi vähän isomman välin? En kyllä pääse enää viestiä muokkaamaan.
339-DF:n kanssa varmasti ollaan samaa mieltä siitä, että juna Helsinki-Tallinna-Riika-[lisää tähän haluamasi Baltian kaupunki] -kerää matkustajia, joista osa matkustaa yhden välin ja osa toisen ja kolmannet (vaikka heitä olisi vähän) päästä päähän. Kaikki kirjoittajat täällä eivät usko pitkänmatkan kaukojunien elinkelpoisuuteen. Minä uskon, kunhan toteutetaan suoria junayhteyksiä Hellinnasta.
Mistään ei varmasti saada tilastoa esimerkiksi Helsinki-Oulu-välin matkustajien jakautumisesta eri asemaväleille? Ei liity tähän viestiketjuun, mutta muuten ihan mielenkiintoinen asia.
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2008
- Viestit
- 36
Nyt Rail Balticasta on tulossa totta, linjaukset on valittu ja hommaa ruvetaan rakentamaan kolmen vuoden päästä, 2018.
Tässä HS:n uutinen:
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443927996511?jako=5e47b984ae18cbee3fe5ccc4e851f13e
Tässä HS:n uutinen:
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443927996511?jako=5e47b984ae18cbee3fe5ccc4e851f13e
- Liittynyt
- 31 Maaliskuu 2015
- Viestit
- 90
Tämä on hieno uutinen, ja minä ainakin voin ilmoittautua siihen joukkoon joka käyttäisi tätä yhteyttä Keski-Eurooppaan varmasti silloin tällöin, vaikka tunnelia ei elinaikanani tulisikaan ja pitäisi siis ensi lauttailla Tallinnaan. Harmi vain, että tätä pitkään jo odotettua yhteyttä joutunee vielä odottamaan sen noin kymmenen vuotta.
Hesari on nostanut juttunsa alkuun radan alle jäävän tontin kohtalon, mutta äkkiseltään kuulostaisi että jos tosiaan Virossa joudutaan purkamaan "puolisen tusinaa" rakennusta uuden radan tieltä, se ei ole mikään valtava määrä. (Vähättelemättä harmia näille noin kuudelle perheelle, jotka tosin kai saavat korvaukset.)
Hesari on nostanut juttunsa alkuun radan alle jäävän tontin kohtalon, mutta äkkiseltään kuulostaisi että jos tosiaan Virossa joudutaan purkamaan "puolisen tusinaa" rakennusta uuden radan tieltä, se ei ole mikään valtava määrä. (Vähättelemättä harmia näille noin kuudelle perheelle, jotka tosin kai saavat korvaukset.)
- Liittynyt
- 4 Tammikuu 2007
- Viestit
- 52
Sama juttu, eli tulen käyttämään varmasti.
No kymmenen vuoden päästä sitä eläkkeellä sitten ehtiii..
Rail baltica on toteutumassa
http://www.katsomo.fi/#!/ohjelma/33001017/uutislahetykset
http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001017/uutislahetykset/673794/seitseman-uutiset
2.11.2016, seitsämän uutiset, kohta 9:20
http://www.katsomo.fi/#!/ohjelma/33001017/uutislahetykset
http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001017/uutislahetykset/673794/seitseman-uutiset
2.11.2016, seitsämän uutiset, kohta 9:20
Rail Baltican sivuille on tullut matka-aikoja ja tarkempaa tietoa liikenteestä. Julkisuudessa on esitetty, että radasta tulisi suurnopeusrata. Eiköhän kaikille ole ollut selvää, ettei tuolla matkustajamäärällä kannata ajaa suurnopeusjunia. Nyt tuo suuri nopeus on paljastunut. Se on 200 kilometriä tunnissa. Mutta ei se nopeus ole tärkää, vaan matka-aika.
Matka-ajat näkyvät tästä linkistä:
http://www.railbaltica.org/operatio...gional-and-cargo-train-movement-in-2026-2056/
Kun Tallinnasta lähdetään, kestää matka Vilnaan 20 minuuttia kauemmin kuin Kaunasiin. Kaunasista Vilnaan matka kestää kuitenkin 38 minuuttia. Ehkä rata haarautuu jostain Jonavan tienoilta aivan kuin nykyisinkin. Kaikki junat eivät siten mene Kaunasiin, vaan osa menee Vilnaan. Toinen vaihtoehto on, että junat ajetaan kahdella yksiköllä.
Artikkelissa luvataan myös paikallisliikennettä mm. Pärnusta Tallinnaan. Latviassa Bauska ja Salacgriva saavat paikallisjunansa. Alueellinen liikenne on kuitenkin varauksellista: "It should be noted however, that the future of the regional traffic development on Rail Baltica will require additional studies and governmental decisions."
Yöjunien tarpeellisuudesta on keskusteltu myös tässä ketjussa. Yöjunat on luvattu Tallinnasta Berliiniin ja Wieniin. Varsovaan pitää mennä tuolla suurnopeusjunalla, jolla matka kestää 7 tuntia.
Matka-ajat näkyvät tästä linkistä:
http://www.railbaltica.org/operatio...gional-and-cargo-train-movement-in-2026-2056/
Kun Tallinnasta lähdetään, kestää matka Vilnaan 20 minuuttia kauemmin kuin Kaunasiin. Kaunasista Vilnaan matka kestää kuitenkin 38 minuuttia. Ehkä rata haarautuu jostain Jonavan tienoilta aivan kuin nykyisinkin. Kaikki junat eivät siten mene Kaunasiin, vaan osa menee Vilnaan. Toinen vaihtoehto on, että junat ajetaan kahdella yksiköllä.
Artikkelissa luvataan myös paikallisliikennettä mm. Pärnusta Tallinnaan. Latviassa Bauska ja Salacgriva saavat paikallisjunansa. Alueellinen liikenne on kuitenkin varauksellista: "It should be noted however, that the future of the regional traffic development on Rail Baltica will require additional studies and governmental decisions."
Yöjunien tarpeellisuudesta on keskusteltu myös tässä ketjussa. Yöjunat on luvattu Tallinnasta Berliiniin ja Wieniin. Varsovaan pitää mennä tuolla suurnopeusjunalla, jolla matka kestää 7 tuntia.
Mitä te olette ajatelleet, kun on puhuttu Rail Balticasta suurnopeusrautatienä? Minulle tuosta tulevat aina mieleen korkeintaan tunnin välein nopeudella 300 km/h kulkevat junat. Tällaiselle radalle eivät paikallisjunat tai tavarajunat sovi. Nyt me tiedämme, että Rail Baltican suurin nopeus on 250 km/h ja junia ajetaan neljä päivässä. Onneksi se oli niin, että junia ajetaan neljä päivässä Tallinnasta sekä Vilnaan että Varsovaan.
Rail Baltican Viron sivusto listaa paremmin Rail Balticaa kulkevat junat. Tässä otetaan paremmin kantaa myös alueellisiin juniin.
Tallinnasta Riikaan pääsee siis kahdeksalla pikajunalla (neljä Vilnaan, neljä Varsovaan). Matka-aika on hieman alle kaksi tuntia. Mutta jos jaksaa matkustaa kolmen tunnin verran, niin pääsee lisäksi neljä kertaa päivässä paikallisjunalla. Se pysähtyy matkalla Ülemistestä Riian lentoasemalle 24 kertaa ja kokonaisaika on 3 h 7 min. Riian keskustaan kestää Tallinnasta siten 2 h 56 min, koska Riiasta lentoasemalle kestää 11 minuuttia. Lisäksi ajetaan Ülemistestä neljä junaa päivässä Pärnuun. Matkalla on 12 pysähdystä ja aikaa kuluu 1 h 13 min.
Missä junat Tallinnasta Pärnuun pysähtyvät? Uusi Rail Baltica kiertää kaikki asutuskeskukset. Mielestäni tuossa paikalliselle junalle ainoat järkevät pysähdyspaikat ovat Kohila ja Rapla. Ehkä sitten pysähdykset tulevat myös esimerkiksi Tootsin ja Järvakandin tienristeyksiin. En oikein ymmärrä sellaisia paikallisjunia, joiden seisakkeiden läheisyydessä ei asu ketään.
Latviassa paikallisjunilla Salatsista (Salacgrīva) Bauskaan on 14 pysähdystä ja Skultesta Bauskaan 13. Ilmeisesti juna ei pysähdy missään Salatsin ja Skulten välillä. Matkalla Riiasta lentoasemalle on neljä pysähdystä. Jos Tallinnasta Riian lentoasemalle paikallisjunalla on 24 pysähdystä, ei se voi pysähtyä kaikilla samoilla seisakkeilla, joissa maan sisäiset paikallisjunat pysähtyvät. Ei edes silloin, kun rataosalla Riiasta Bauskaan ei olisi lainkaan seisakkeita (tällöin Skulten ja Riian välille jäisi 12 seisaketta).
Rail Baltican todellinen voittaja on Liettua. Ensinnäkin kahden suurimman kaupungin välille saadaan erittäin nopea junayhteys 6 kertaa päivässä. Lisäksi reitille saadaan neljä hieman hitaampaa junaa. Nykyisin junatarjontaa on enemmän, joten varmasti niitä leveäraiteisia sähköjunia jää nykyiselle radalle. Lisäksi Liettua saa suoran yhteyden Vilnasta Panevėžysiin, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki (ja suurempi kuin Viron tai Latvian toiseksi suurin kaupunki). Nykyisin Panevėžysiin on kilpailukykyinen yhteys junin vain Šiauliaista ja Klaipedasta, jotka ovat Latvian kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat kaupungit. Ja Panevėžysiin pääsee jatkossa myös Kaunasista kansainvälisillä pikajunilla ja Riikaan menevillä paikallisjunilla.
Rail Baltican Viron sivusto listaa paremmin Rail Balticaa kulkevat junat. Tässä otetaan paremmin kantaa myös alueellisiin juniin.
Tallinnasta Riikaan pääsee siis kahdeksalla pikajunalla (neljä Vilnaan, neljä Varsovaan). Matka-aika on hieman alle kaksi tuntia. Mutta jos jaksaa matkustaa kolmen tunnin verran, niin pääsee lisäksi neljä kertaa päivässä paikallisjunalla. Se pysähtyy matkalla Ülemistestä Riian lentoasemalle 24 kertaa ja kokonaisaika on 3 h 7 min. Riian keskustaan kestää Tallinnasta siten 2 h 56 min, koska Riiasta lentoasemalle kestää 11 minuuttia. Lisäksi ajetaan Ülemistestä neljä junaa päivässä Pärnuun. Matkalla on 12 pysähdystä ja aikaa kuluu 1 h 13 min.
Missä junat Tallinnasta Pärnuun pysähtyvät? Uusi Rail Baltica kiertää kaikki asutuskeskukset. Mielestäni tuossa paikalliselle junalle ainoat järkevät pysähdyspaikat ovat Kohila ja Rapla. Ehkä sitten pysähdykset tulevat myös esimerkiksi Tootsin ja Järvakandin tienristeyksiin. En oikein ymmärrä sellaisia paikallisjunia, joiden seisakkeiden läheisyydessä ei asu ketään.
Latviassa paikallisjunilla Salatsista (Salacgrīva) Bauskaan on 14 pysähdystä ja Skultesta Bauskaan 13. Ilmeisesti juna ei pysähdy missään Salatsin ja Skulten välillä. Matkalla Riiasta lentoasemalle on neljä pysähdystä. Jos Tallinnasta Riian lentoasemalle paikallisjunalla on 24 pysähdystä, ei se voi pysähtyä kaikilla samoilla seisakkeilla, joissa maan sisäiset paikallisjunat pysähtyvät. Ei edes silloin, kun rataosalla Riiasta Bauskaan ei olisi lainkaan seisakkeita (tällöin Skulten ja Riian välille jäisi 12 seisaketta).
Rail Baltican todellinen voittaja on Liettua. Ensinnäkin kahden suurimman kaupungin välille saadaan erittäin nopea junayhteys 6 kertaa päivässä. Lisäksi reitille saadaan neljä hieman hitaampaa junaa. Nykyisin junatarjontaa on enemmän, joten varmasti niitä leveäraiteisia sähköjunia jää nykyiselle radalle. Lisäksi Liettua saa suoran yhteyden Vilnasta Panevėžysiin, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki (ja suurempi kuin Viron tai Latvian toiseksi suurin kaupunki). Nykyisin Panevėžysiin on kilpailukykyinen yhteys junin vain Šiauliaista ja Klaipedasta, jotka ovat Latvian kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat kaupungit. Ja Panevėžysiin pääsee jatkossa myös Kaunasista kansainvälisillä pikajunilla ja Riikaan menevillä paikallisjunilla.