Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelma 2020

Eino Leinon katua ei ainakaan mitään säännöllistä linjaliikennettä ajaa Töölön hallin ratapihan yli. Se kuluttaisi vaunuja ja vaihteita aivan tolkuttomasti.

Ei tietenkään, se olisi varayhteys jossa Topeliuksen ja Manskun vaunut voivat vaihtaa väylää, jos jompi kumpi on tukossa. Samoin Töölön hallista voisi ajaa esim. Munkkivuoren linjan vaunuja sitä kautta linjalle. Tosin Töölön kapasiteetti on niin pieni, ettei sinne taida mahtua edes 4 ja 10 siinä vaiheessa kun niitä vihdoin liikennöidään välipaloilla.
 
T...samoin Hakaniemen kääntyömahdollisuus pohjoisesta tuleville vaunuille on mielestäni tärkeä.
Se nousi tapetille siinä vaiheessa kun suunnitelma oli kai jo pitkälle valmis, ja ilmeisesti Rakennusvirastosta tulleena vähän puun takaa, mutta jos Hakaniemen silta rakennetaan uusiksi niin ilmiselvä varareitti kulkee sen kautta. Ja voi sitä käyttää ihan normaaliin liikenteesenkin. Jos sen sillan korjaus todellakin maksaa yhtä paljon kuin uusi niin minusta on päivänselvää että se korvataan uudella, nykyinen silta ei ainoastaan vie tolkutonta määrää tilaa vaan on myös järkyttävän ruma.

---------- Viesti lisätty kello 16:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:25 ----------

Jotain pientä naputtevaakin rapparista löysin, Hesarin pysäkkijärjestelyihin liittyen todetaan että kävelymatka sinne uudella pysäkillä on alamäkeä, joka kuulostaa hassulta. Tai sitten en vaan ymmärtänyt jotain.
 
Jotain pientä naputtevaakin rapparista löysin, Hesarin pysäkkijärjestelyihin liittyen todetaan että kävelymatka sinne uudella pysäkillä on alamäkeä, joka kuulostaa hassulta. Tai sitten en vaan ymmärtänyt jotain.

Pysäkkiasioita kirjoittelimme aivan loppuvaiheessa kiireessä, joten muotoilu jäi hiukan epäselväksi. Tarkoitus oli lähinnä Kaarlenkadun pysäkkien poistumisen osalta sanoa, että käyttämällä saman matkan lähtö- ja paluusuuntiin sopivasti eri pysäkkejä voi aina kulkea alamäkeen. Eli esimerkiksi keskustaan lähtiessä Kaarlenkadulla tai sen lähistöllä asuva voisi ottaa ratikan Brahen kentältä ja kotiin palatessa jäädä Karhupuistossa.

Matka ei toki näin aina ole lyhin mahdollinen, mutta Kallion jyrkät kadut ovat yksi perustelu lyhyille pysäkkiväleille varsinkin huonosti liikkuville. Liukkaus on tietysti sama alamäkeenkin, mutta voimien kannalta alamäkeen on helpompaa kulkea. Polvivaivaiselle voi tosin olla helpompaa kulkea ylämäkeen, mutta onnistuuhan sekin :)
 
Pysäkkiasioita kirjoittelimme aivan loppuvaiheessa kiireessä, joten muotoilu jäi hiukan epäselväksi. Tarkoitus oli lähinnä Kaarlenkadun pysäkkien poistumisen osalta sanoa, että käyttämällä saman matkan lähtö- ja paluusuuntiin sopivasti eri pysäkkejä voi aina kulkea alamäkeen. Eli esimerkiksi keskustaan lähtiessä Kaarlenkadulla tai sen lähistöllä asuva voisi ottaa ratikan Brahen kentältä ja kotiin palatessa jäädä Karhupuistossa.
Kiitos selityksestä, mielenkiintoinen ajatus. Saisi vielä reittioppaan kertomaaan tuon:)
 
Taas vilkaisin tuota, ja Pasilan järjestelyt rupesi ihmetyttämään. Ajatus on ilmeisesti että Pasilan siltaa levennetään, joka on olettavasti kallis ja hankala projekti. Miksei siitä voi tehdä jatkossa vaan joukkoliikennekatua?

Minun käsittääkseni Pasilan liikennesuunnittelmissa, nämä tosin tuppaa olemaan joka ikinen kerta erillaisia, on Hakamäentien ja Nordenskiöldinkadun lisäksi yksi kappale alikulkuja autoille välillä Ratapihantie ja uusi Veturitie messukeskuksen kohdalla ja toinen Teollisuuskadun kohdalla. Veturitieltä pääsee taas kahta kautta Pasilankadulle. Toki asemalle pitää noutoliikenteen päästä itäpuolelta, mutta en minä nyt oikein ymmärrä mihin henkilöautot tarvitsee kolme radan ylitystä 500 metrin sisään. Sitäpaitsi se Ratapihantien ja Asemapäällöikönkadun risteys on ollut aivan toivoton siitä saakka kun se silta avattiin.
 
Keski-Pasilaan nykyisen ratapihan päälle ollaan rakentamassa uusi kaupunginosa. Silloin ennemminkin painetta rakentaa enemmän yhteyksiä muuhun katuverkkoon.

Kannattaisikohan vielä selvittää voitaisiinko kuitenkin nykyisen Pasilan asemankin päälle rakentaa? Asema on jo nyt osittain kuopassa.
 
Keski-Pasilaan nykyisen ratapihan päälle ollaan rakentamassa uusi kaupunginosa. Silloin ennemminkin painetta rakentaa enemmän yhteyksiä muuhun katuverkkoon.
Miten se edistää autoliikenteen sujumista että risteyksiä on mahdollisimman paljon?
 
Nykyisessä tilanteessa Pasilansillalla ei ole oikeastaan juuri mitään tarvetta autoliikenteelle. Se on hyvä yhteys vain Länsi- ja Itä-Pasilan välisille automatkoille, joita ei voine olla kovin paljon.

Kun Pasiloihin tullaan alueen ulkopuolelta, tapahtuu tämä käytännössä joko Nordenskiöldinkatu-Savonkatu-Teollisuuskatu -akselilta tai Hakamäentieltä. Molemmista pääsee suoraan itään ja suoraan länteen sujuvammin kuin koukkaamalla "väärän" Pasilan kautta. Pasilansilta ei siis ole looginen valinta näissä tapauksissa, vaikka sitä kuitekin paljon käytetään.

Pasilansiltaa on tarkoitus leventää niin, että sinne saadaan joukkoliikennekaistat ja autoliikenne säilyy. Sitä en tiedä, tuleeko yhteiset rv+bussikaistat, vai ihan omat rv-kaistat. Yhteiskaistat ovat minusta ongelmalliset, sillä silloin Pasilan aseman pysäkkikin olisi mitä todennäköisimmin yhteiskäyttöpysäkki, jonka toimivuus on huono bussien pitkistä pysäkkiajoista johtuen. Sopii mennä katsomaan Kampin metroaseman vilkkaan yhteiskäyttöpysäkin toimivuutta.

KS-lautakunta antaa kokonaiskehittämissuunnitelmasta lausuntonsa huomisessa kokouksessaan. Eipä ainakaan minulla ole esittelijän ehdottamaan lausuntoon sen kummempaa huomautettavaa. Henkilökohtaisesti toivoisin, että lautakunnan jäsenet korostaisivat Töölön-Munkkivuoren ratikkayhteyden tärkeyttä, jotta sen suunnitteluun kohdennettaisiin riittävästi resursseja.
 
KS-lautakunta antaa kokonaiskehittämissuunnitelmasta lausuntonsa huomisessa kokouksessaan. Eipä ainakaan minulla ole esittelijän ehdottamaan lausuntoon sen kummempaa huomautettavaa. Henkilökohtaisesti toivoisin, että lautakunnan jäsenet korostaisivat Töölön-Munkkivuoren ratikkayhteyden tärkeyttä, jotta sen suunnitteluun kohdennettaisiin riittävästi resursseja.
Muuten esittelijän lausunto on ihan OK, mutta Kalasataman kiskojen aikataulu on vähän ongelma. Jos ne nyt oikeasti tarvitaan Laajasalon varareitiksi niin kuin esittelijä totaa, niin ei se toimi että Laajasalon rata rakennetaan 2013-14 ja Kalasatama 2018-19.

Soininvaaran blogissa myös kommentteja rappariiin, tuo kysymys Munkkivuoresta on hyvä:
Soininvaara sanoi:
Mielenkiintoinen esitys olisi parantaa kiskoja syväuraisiksi niin, että ratikoiden pyöriä levennettäisiin. menisi kolisematta risteysten läpi; tosin en ymmärrä miten.

Munkkivuoren vuoro on vasta joskus kymmenen vuoden kuluttua. Munkkivuoren ratikka alentaisi liikennöintikustannuksia ja nopeuttaisi matka-aikoja. Eikö tätä nyt voisi toteuttaa nopeammin.

Kysymys Kalasataman ratikkayhteyksistä on mielenkiintoinen; kyse ei ole vain liikennepolitiikasta vaan myös kaupunkirakenteen kehittämisestä.
http://www.soininvaara.fi/2010/02/08/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-11-2-2010/
 
Soininvaaran blogissa myös kommentteja rappariiin, tuo kysymys Munkkivuoresta on hyvä:

Soininvaaran kysymys on täysin aiheellinen. Muvuhan ei ole kiinni mistään epämääräisen aikataulun rakennushankkeista (Munkkivuoreen kyllä tulee lähivuosina uutta asutusta, uusia toimitiloja ja liiketilojakin, mutta nykypohjakin riittää ratikalle). Nyt olisi hyvä, jos joku, jolla on kontakti Soininvaaraan, ottaisi yhteyttä häneen. Munkkivuori voidaan toteuttaa heti, kun poliitikot antavat virkamiehille rahaa toteutukseen.

Teoriassa Munkkivuoren rata voisi olla valmis noin vuonna 2013, jos lautakunta nyt kehottaisi virastoa käynnistämään tarkemman suunnittelun.
 
Pasilansiltaa on tarkoitus leventää niin, että sinne saadaan joukkoliikennekaistat ja autoliikenne säilyy. Sitä en tiedä, tuleeko yhteiset rv+bussikaistat, vai ihan omat rv-kaistat. Yhteiskaistat ovat minusta ongelmalliset, sillä silloin Pasilan aseman pysäkkikin olisi mitä todennäköisimmin yhteiskäyttöpysäkki, jonka toimivuus on huono bussien pitkistä pysäkkiajoista johtuen.

Aseman kohdalta siltahan on tuplaleveä, mutta kuvan perusteella (ah, tätä uutta kätevyyttä!) vaikuttaisi, että se on varaus sille uudelle sillalle, ettei linjaradan päälle tarvitse enää uutta siltaa rakentaa. Muutenhan olisi nimittäin hyvin helppoa rakentaa tuplapysäkki.

Mutta asema-aukio vaikuttaisi silti ihan kätevältä paikalta vähän leventää pysäkkejä niin, että rinnakkaiset saadaan sillalle mahtumaan. Ja siltaa voitaneen kohtuuvaivalla jatkaa esim. kevyen liikenteen ulokkeilla, jos todella ahdasta tulee.

Muuten joukkoliikenteelle riittänee yhteiset kaistat, koska valo-ohjauksella liikenne sillalle voidaan rytmittää helposti molemmissa päissä. Mielellään antaen ratikalle varaslähdön. Valo-ohjaus täytyy vain hoitaa siten, että asemalta lähtevä liikenneväline pääsee ajamaan myös saman tien sillalta pois länsipään valoissa.

Joka tapauksessa Pasilan tilanne on vähän eri kuin Kampissa, koska bussien rooli varsinkin tulevaisuudessa on toissijainen. 23 lakkaa joka tapauksessa, samalla todennäköisesti myös 59, ja 58 noussee raiteille. Haavetulevaisuudessa myös 506. Jäljelle jää enää 22 ja muutama hassu seuturuuhkalinja.
 
Aseman kohdalta siltahan on tuplaleveä, mutta kuvan perusteella (ah, tätä uutta kätevyyttä!) vaikuttaisi, että se on varaus sille uudelle sillalle, ettei linjaradan päälle tarvitse enää uutta siltaa rakentaa. Muutenhan olisi nimittäin hyvin helppoa rakentaa tuplapysäkki.

Mutta asema-aukio vaikuttaisi silti ihan kätevältä paikalta vähän leventää pysäkkejä niin, että rinnakkaiset saadaan sillalle mahtumaan. Ja siltaa voitaneen kohtuuvaivalla jatkaa esim. kevyen liikenteen ulokkeilla, jos todella ahdasta tulee.
Käteviä nuo kuvat, minulle tulee mieleen että jos ratikoila ja busseille olisi kaistat aseman puolella siltaa ja siinä pysäkit, niin mitä tuolla eteläpuolen jalkakäytävällä oikeastaan tekee? Vastaavasti pohjoispuolen jalkakäytävää voisi leventää, nyt se on vähän huono kun niitä on kummallakin puolella siltaa todella kapeat. Pyöräkaistakin voisi mahtua joukkoliikennekaistojen ja autojen väliin.

Joka tapauksessa Pasilan tilanne on vähän eri kuin Kampissa, koska bussien rooli varsinkin tulevaisuudessa on toissijainen. 23 lakkaa joka tapauksessa, samalla todennäköisesti myös 59, ja 58 noussee raiteille. Haavetulevaisuudessa myös 506. Jäljelle jää enää 22 ja muutama hassu seuturuuhkalinja.
Jep, jos tuossa ratikkaliikenne lisääntyy niin bussit vastaavasti vähenee. Sen Munkkivuoren ratikan myötä varmaan useamman 58:n voisi varmaan supistaa 58B:ksi?
 
Viimeksi muokattu:
Etä- eli eteläpuolen? Tarkoitatko varmaan länsipuolen? Ja pohjoispuolella vastaavasti itäpuolta? Vai puhutko nyt siis Ratapihantien ylittävistä suojateistä?
Minulla on näköjään joku myöhäisellä iällä puhjennut lukihäiriö. Siis eteläpuolen jalkakäytävä.
 
->Minusta tuo Pasila pitäisi järjestää niin, että laituritasolta portaat ylös tai alas laskeutumalla pääsisi raitiovaunupysäkeille. Miksi sujuvuuteen ei voi kiinnittää huomiota? Älyttömistä vaihtomatkoista kärsitään liian monessa paikassa ja eniten Rautatieasemalla. Siellä nykytilanteeseen on ajauduttu ajan saatossa ja ongelmien ratkaisu olisi nykyään kohtuullisen kallista. Pasila on kuitenkin sen verran rakentamaton, että siellä olisi mahdollista vielä tehdä suhteellisen helposti ja halvalla hyviä ratkaisuja, joista olisi iloa pitkälle tulevaisuuteen.

Korkeuserot mahdollistaisivat esimerkiksi sen, että Rautatieläisenkatua pitkin kulkevat raitiovaunukiskot jatkaisivat Ratapihantien yli suoraan laitureiden alle ja sieltä tulevaan Keski-Pasilaan.
 
->Minusta tuo Pasila pitäisi järjestää niin, että laituritasolta portaat ylös tai alas laskeutumalla pääsisi raitiovaunupysäkeille. Miksi sujuvuuteen ei voi kiinnittää huomiota? Älyttömistä vaihtomatkoista kärsitään liian monessa paikassa ja eniten Rautatieasemalla. Siellä nykytilanteeseen on ajauduttu ajan saatossa ja ongelmien ratkaisu olisi nykyään kohtuullisen kallista. Pasila on kuitenkin sen verran rakentamaton, että siellä olisi mahdollista vielä tehdä suhteellisen helposti ja halvalla hyviä ratkaisuja, joista olisi iloa pitkälle tulevaisuuteen.

Korkeuserot mahdollistaisivat esimerkiksi sen, että Rautatieläisenkatua pitkin kulkevat raitiovaunukiskot jatkaisivat Ratapihantien yli suoraan laitureiden alle ja sieltä tulevaan Keski-Pasilaan.
Huippu oli kyllä nyt jo poistuneen 17 pysäkki Lidl:n edessä, olen valehtelematta käyttänyt Ratapihantien ja Asemapäällikönkadun risteykseen ylittämiseen pahimillaan viisi minuuttia aseman kellon mukaan. Koko Pasilan asema on täynnä niin omituisia ratkaisuja, miksei esimerkiksi Keravan kaupunkiraiteilla voi olla sivulaituria jolloin ratikkaan voisi vaihtaa lähes laiturin yli, että pistää epäilemään niiden olleen tarkoituksen mukaisia: siinä alatasanteella liiketilojen luona on yksi kaupungin vilkaimmista jalankulkijavirroista.
 
Takaisin
Ylös