339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,590
HSL on käynnistänyt tarjouskilpailun konsulttityöstä, jossa on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia linjan 8 nopeuttamiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi. Ks. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010-006991/
Jos ajatellaan, että työhön kuuluu muun muassa tutkia omien kaistojen lisäämismahdollisuuksia, rv-kaistojen erottelun parantamista, pysäkkivälin tarkistamista ym. niin seuraavia parannusehdotuksia tulee minun mieleeni (etelästä pohjoiseen), osa täällä jo moneen kertaan käsiteltyjäkin:
Saukonpaasi
Länsisatamankadulle on suunniteltu kadun keskelle 7,2 metriä leveä raitiovaunukaista, josta 2 metriä käytetään keskellä katua olevaan erotuskaistaan. Näin ollen ratikan varsinainen ajokaista on 2,6 metriä suuntaansa, ja välittömästi sen vieressä on samassa tasossa 3.5 metrinen, sulkuviivalla erotettu autokaista. Rakennustyöt on tarkoitus tehdä tänä vuonna.
Järjestelyä voisi parantaa niin, että tuo 7,2 metriä käytettäisiin kahteen 0,8 metriä leveään erotuskaistaan, joiden väliin sijoittuisi 5,6-metrinen raitiovaunukaista. Silloin raitiovaunu olisi aidosti erillään autoliikenteestä toisin kuin jo hyväksytyssä katusunnitelmassa.
Lisäksi Länsisatamankadulla, kuten koko Jätkäsaaressa, on paljon pieniä tonttikatuja, jotka liittyvät kokoojakaduille, joilla kulkee raitiovaunu. Tonttikaduille ja -kaduilta saa kääntyä joka suuntaan, joten autot kääntyvät ja ryhmittyvät joka risteyksessä raitiovaunun eteen. Tonttikaduilta voisi sallia ainoastaan kääntymisen oikealle, jolloin rv-kaistoja ei käytettäisi ryhmittymiseen eikä odotteluun eikä niiden yli ajettaisi.
Itämerenkatu
Länsimetron käyttöönoton jälkeenkin Lauttasaaren ja keskustan välinen bussiliikenne jää Itämerenkadulle. Raitiovaunun sujuvuuden parantamiseksi voisi olla perusteltua siirtää bussit pois raitiovaunukiskoilta. Linjalla 15 ei ole niin merkitystä, sillä tuskin on juurikaan matkustajia varsinkaan sitten, kun 9 alkaa kulkea Länsiterminaaliin. Mutta linjalla 20 matkustajia saattaa olla enemmänkin. Mitkä ovat käytännön kokemukset, haittaavatko bussien pysäkkiajat ratikoita Itämerenkadulla?
Mechelininkatu välillä Porkkalankatu - Rautatiekatu
Tässä kohtaa tulisi löytää tilaa raitiovaunukaistalle, joka voisi olla noin 3,5 metriä leveä ja reilusti (väh. 10 cm) korotettu ja jolla olisi kaksisuuntainen limitetty liikenne. Tästähän on puhuttu runsaasti jo aiemmin. Marian sairaalan pysäkin kohdalla, samoin kuin Itämerenkadun ja Porkkalankadun välisellä osuudella, ratikka pysyy odottamaan oman kaistan vapautumista ilman, että siitä on haittaa muulle liikenteelle.
Oma kaista tällä ruuhkaisella osuudella olisi mielestäni limitysratkaisuna toimivampi kuin nykyinen sekakaistajärjestely olkoonkin että limityksiä noin ylipäätään tulee välttää. Käytännössä tuo korotettu rv-kaista veisi yhden autokaistan etelään ajavilta autoilta. Mahtaisikohan se ruuhkauttaa väylän pahastikin?
Mechelininkatu välillä Hietaniemenkatu - Caloniuksenkatu
Kun liikennevaloasetus määrää, että suojatien kaikilla osuuksilla on oltava valo-ohjaus, jos yhdellä osuudella sellainen on, niin tällä kohtaa Mechelininkatua olisi hyvä tilaisuus kokeilla sellaisia suojateitä, jotka ovat rv-ylityksen kohdalla eri paikassa kuin kadunylityksen kohdalla, ts. jalankulkijat joutuvat siirtymään ehkä viitisen metriä sivusuunnassa ratikkaylityksen kohdalla. Tällä saataisiin ratikkaylityksen kohdalta kokonaan pois liikennevalot, joita jalankulkijat eivät nytkään noudata. Lisäksi järjestely parantaisi turvallisuutta, kun jalankulkija ohjattaisiin kevyesti aidatussa ”karsinassa” eri paikkaan juuri rv-ylitystä varten, eli ylitykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Varsinkin laittomasti suojatiellä pyöräilevien turvallisuutta tämä parantaisi, kun ei enää voisi suhahtaa 25 km/h vauhdilla suoraan ratikan eteen.
Mechelininkadun pysäkkijärjestelyt
Marian sairaalan pysäkin siirryttyä etäisyys Perhonkadun pysäkkiin on aivan liian lyhyt (suunta pohjoiseen). Tässä kohtaa voisi tutkia mahdollisuuksia yhdistää Perhonkadun ja Caloniuksenkadun pysäkkiparit esim. Arkadiankadun ja Sammonkadun väliin. Heikkeneekö palvelutaso liikaa? Kävelymatkat Hietsuun ja toisaalta Mechelininkadun pohjoispäähän pitenevät. Nykyiset pysäkit sijaitsevat hyvin siihen nähden, että kävelymatkat on minimoitu. Ongelmaa ei olisi tullut, ellei Marian sairaalan pysäkkiä olisi siirretty pohjoisemmaksi.
Caloniuksenkatu
Helmikuun ratikkahavaintotopikissa keskusteltiin Caloniuksenkadun rv-valojen ongelmista. Koska kadun leveys riittää siihen, että raitiovaunuille ja autoille olisi omat erilliset kaistansa, syntyisi tässä pilottikohde, jossa ensimmäistä kertaa otettaisiin autojen pysäköintipaikat pois siksi, että saadaan rv-kaistat. Siis Caloniuksenkadun keskellä korotettu rv-kaistaosuus ja reunoilla autokaistat, tarvittaessa voitaneen säätää jalkakäytävien leveyttä.
Runeberginkatu välillä Topeliuksenkatu-Ooppera
Kiskojenvaihdon yhteydessä saataneen tähän korotetut rv-kaistat. Tilanteessa, jossa Topeliuksenkadun rata on rakennettu ja linja 3 siirretty sinne, voidaan linjalle 8 tarjota nykyistä paremmat etuudet Töölönkadun ja Mannerheimintien risteyksiin. Töölönkadulla pitäisi minusta päästä nollaviiveisiin.
Helsinginkatu välillä Ooppera-Sturenkatu
Tässä kohtaa rata on hyvin erotettu autoliikenteestä, ja vaikka Kaupunginpuutarhan pysäkin käyttäjämäärä tuntuu pieneltä, on sitä hankalaa poistaakaan, kun pysäkkiväli jää muuten kovin pitkäksi. Vauhtitien kohdalle tulisi saada nollaviive-etuus. Minulla ei ole käsitystä siitä, kuinka tehokas etuus tuossa nyt on, mutta minusta ei pitäisi olla estettä nollaviiveeseen tässä kohtaa.
Risteys Helsinginkatu/Sturenkatu
Tähän tulisi saada nollaviive-etuus. Paikka ei ole sen kummempi kuin Munkkiniemen aukiokaan. Pääsuunta menee rv-kiskojen yli toisessa ajosuunnassa, rv sen sijaan ei kulje pääsuuntaan vaan suoraan. Munkassa nollaviive toimii hyvin, Sturenkadun risteyksessäkin se kaiketi voisi toimia varsinkin kun kasin vuorovälikin on harvempi.
Helsinginkatu välillä Sturenkatu-Kirstinkatu
Tälle osuudelle saisi omat (korotetut) kaistat raitiovaunulle joko kadunvarsipysäköinti poistamalla ja/tai katua leventämällä. Molemmin puolin on puistoa, joten leventäminen ei ole mahdotonta. Viheralueitakin löytyy Töölönlahdelta riittämiin. Käsittääkseni kumpikaan puisto ei varsinaisesti ole oleskelualue, joten tuon ei pitiäsi olla mahdotonta. Kuinka oleellisia ovat pysäköintipaikat tässä kohtaa, kun asutusta ei heti kadunvarressa ole?
Helsinginkadun pysäkkijärjestelyt välillä Kirstinkatu-Hämeentie
Linnanmäen sekä Vilhonvuoren pysäkkien paikkaa en lähtisi muuttamaan, mutta minusta näiden kahden pysäkin välillä riittäisi kaksi välipysäkkiä; ensimmäinen Brahenkadun ja Kaarlenkatujen välissä Brahen kentän kohdalla (suurehko vaihtopysäkki linjoille 1, 3, 8) sekä toinen heti Kustaankadun länsipuolella. Samalla linjoilta 1 ja 3 poistuisivat sekä nykyinen Urheilutalon pysäkki että Kaarlenkadun pysäkki.
Helsinginkadun kiskolinjat saisi myös suoriksi, kun hyväksyisi kadunvarsipysäköinnin poistumisen pysäkkikorokkeen kohdalta, ja silloin myös Kustaankadun pysäkkipari voisi olla suoraan toisiaan vastakkain. Vaihtoyhteys linjojen 8 ja 9 kesken tosin muuttuisi hankalaksi. Pitäisi selvittää, kuinka monta kulkijaa tuo vaihto koskee ja kumpi etu on suurempi; sujuvampi vaihto vai nopeampi matka-aika.
Liikennevalot Helsinginkadulla osuudella Kaarlenkatu-Fleminginkatu
Varsinaiset tehokkaat etuudet Kaarlenkadun sekamelskaristeykseen on vaikea saada suuren ratikkamäärän vuoksi. Mutta kun valot ovat olleet vilkulla, sujuu liikenne hyvin kokonaan ilman valojakin, eli käytännössä ne voisi kokonaan poistaa. Valoja ilmeisesti perustellaan liikenneturvallisuudella. Vähin, mitä tässä kohtaa pitäisi tehdä, on mahdollistaa läpiajo siten, että kolmista valoista pääsisi yhdellä odottamisella läpi, ts. kun ensimmäiset valot vaihtuvat, tietää, että pääsee kaksista seuraavistakin läpi.
Jos Flemarin ja Kaarlenkadun risteyksien ovat niin keskeiset, ettei niitä voi poistaa, niin vähintään niiden välissä olevan suojatievalon poistaisin kuitenkin. Valo-ohjausta kaipaavat voivat käyttää viereisiä valo-ohjattuja suojateitä.
Helsinginkatu välillä Kaarlenkatu-Hämeentie
Uusien pysäkkijärjestelyiden myötä päästään eroon myös mutkittelevista kiskolinjoista, kun hyväksytään, ettei pysäkkien kohdalla ole kadunvarsipysäköintiä. Samalla rv-kaistat saadaan korotettua ja tulisi myös harkita vasemmalle kääntymisen kieltämistä ainakin osassa risteyksistä.
Hämeentie
Hämeentiellä en keksi muuta kuin Sturenkadun risteyssumpun tehokkaammat valoetuudet ja autoliikenteen punaisten mitoittamisen niin, ettei Sturenkadulta Lahden suuntaan kääntyviä autojonoja jää seisomaan ratikkakiskoille. Lisäksi tietysti rv-kaistat tulee korottaa Vilhonvuoren ja Sturenkadun pysäkkien välisellä osuudella.
Pysäkkeihin en tekisi muutoksia muutoin kuin Toukoniityn pysäkin kohdalla, jonka siirtäisin Kokkosaarenkadun eteläpuolelle, jotta pysäkkiväli olisi tasaisempi. Vaikka pysäkkiväli Lautatarhankadulta Paavalin kirkolle on melko lyhyt, puolustavat kaikki pysäkit paikkaansa; Lautatarhankatu Mäkelänkadun risteyksessä, Hauhon puisto Ristikkotien alueen joukkoliikenneyhteytenä, Sturenkatu ko. kadun ja sen takana olevan asutuksen pysäkkinä ja Paavalin kirkko Haukilahdenkadun varren asutuksen joukkoliikenneyhteytenä. Korkeintaan voisi pohtia Lautatarhankadun ja Hauhon puiston yhdistämistä jonnekin Allotrianpuiston kieppeille.
Jos ajatellaan, että työhön kuuluu muun muassa tutkia omien kaistojen lisäämismahdollisuuksia, rv-kaistojen erottelun parantamista, pysäkkivälin tarkistamista ym. niin seuraavia parannusehdotuksia tulee minun mieleeni (etelästä pohjoiseen), osa täällä jo moneen kertaan käsiteltyjäkin:
Saukonpaasi
Länsisatamankadulle on suunniteltu kadun keskelle 7,2 metriä leveä raitiovaunukaista, josta 2 metriä käytetään keskellä katua olevaan erotuskaistaan. Näin ollen ratikan varsinainen ajokaista on 2,6 metriä suuntaansa, ja välittömästi sen vieressä on samassa tasossa 3.5 metrinen, sulkuviivalla erotettu autokaista. Rakennustyöt on tarkoitus tehdä tänä vuonna.
Järjestelyä voisi parantaa niin, että tuo 7,2 metriä käytettäisiin kahteen 0,8 metriä leveään erotuskaistaan, joiden väliin sijoittuisi 5,6-metrinen raitiovaunukaista. Silloin raitiovaunu olisi aidosti erillään autoliikenteestä toisin kuin jo hyväksytyssä katusunnitelmassa.
Lisäksi Länsisatamankadulla, kuten koko Jätkäsaaressa, on paljon pieniä tonttikatuja, jotka liittyvät kokoojakaduille, joilla kulkee raitiovaunu. Tonttikaduille ja -kaduilta saa kääntyä joka suuntaan, joten autot kääntyvät ja ryhmittyvät joka risteyksessä raitiovaunun eteen. Tonttikaduilta voisi sallia ainoastaan kääntymisen oikealle, jolloin rv-kaistoja ei käytettäisi ryhmittymiseen eikä odotteluun eikä niiden yli ajettaisi.
Itämerenkatu
Länsimetron käyttöönoton jälkeenkin Lauttasaaren ja keskustan välinen bussiliikenne jää Itämerenkadulle. Raitiovaunun sujuvuuden parantamiseksi voisi olla perusteltua siirtää bussit pois raitiovaunukiskoilta. Linjalla 15 ei ole niin merkitystä, sillä tuskin on juurikaan matkustajia varsinkaan sitten, kun 9 alkaa kulkea Länsiterminaaliin. Mutta linjalla 20 matkustajia saattaa olla enemmänkin. Mitkä ovat käytännön kokemukset, haittaavatko bussien pysäkkiajat ratikoita Itämerenkadulla?
Mechelininkatu välillä Porkkalankatu - Rautatiekatu
Tässä kohtaa tulisi löytää tilaa raitiovaunukaistalle, joka voisi olla noin 3,5 metriä leveä ja reilusti (väh. 10 cm) korotettu ja jolla olisi kaksisuuntainen limitetty liikenne. Tästähän on puhuttu runsaasti jo aiemmin. Marian sairaalan pysäkin kohdalla, samoin kuin Itämerenkadun ja Porkkalankadun välisellä osuudella, ratikka pysyy odottamaan oman kaistan vapautumista ilman, että siitä on haittaa muulle liikenteelle.
Oma kaista tällä ruuhkaisella osuudella olisi mielestäni limitysratkaisuna toimivampi kuin nykyinen sekakaistajärjestely olkoonkin että limityksiä noin ylipäätään tulee välttää. Käytännössä tuo korotettu rv-kaista veisi yhden autokaistan etelään ajavilta autoilta. Mahtaisikohan se ruuhkauttaa väylän pahastikin?
Mechelininkatu välillä Hietaniemenkatu - Caloniuksenkatu
Kun liikennevaloasetus määrää, että suojatien kaikilla osuuksilla on oltava valo-ohjaus, jos yhdellä osuudella sellainen on, niin tällä kohtaa Mechelininkatua olisi hyvä tilaisuus kokeilla sellaisia suojateitä, jotka ovat rv-ylityksen kohdalla eri paikassa kuin kadunylityksen kohdalla, ts. jalankulkijat joutuvat siirtymään ehkä viitisen metriä sivusuunnassa ratikkaylityksen kohdalla. Tällä saataisiin ratikkaylityksen kohdalta kokonaan pois liikennevalot, joita jalankulkijat eivät nytkään noudata. Lisäksi järjestely parantaisi turvallisuutta, kun jalankulkija ohjattaisiin kevyesti aidatussa ”karsinassa” eri paikkaan juuri rv-ylitystä varten, eli ylitykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Varsinkin laittomasti suojatiellä pyöräilevien turvallisuutta tämä parantaisi, kun ei enää voisi suhahtaa 25 km/h vauhdilla suoraan ratikan eteen.
Mechelininkadun pysäkkijärjestelyt
Marian sairaalan pysäkin siirryttyä etäisyys Perhonkadun pysäkkiin on aivan liian lyhyt (suunta pohjoiseen). Tässä kohtaa voisi tutkia mahdollisuuksia yhdistää Perhonkadun ja Caloniuksenkadun pysäkkiparit esim. Arkadiankadun ja Sammonkadun väliin. Heikkeneekö palvelutaso liikaa? Kävelymatkat Hietsuun ja toisaalta Mechelininkadun pohjoispäähän pitenevät. Nykyiset pysäkit sijaitsevat hyvin siihen nähden, että kävelymatkat on minimoitu. Ongelmaa ei olisi tullut, ellei Marian sairaalan pysäkkiä olisi siirretty pohjoisemmaksi.
Caloniuksenkatu
Helmikuun ratikkahavaintotopikissa keskusteltiin Caloniuksenkadun rv-valojen ongelmista. Koska kadun leveys riittää siihen, että raitiovaunuille ja autoille olisi omat erilliset kaistansa, syntyisi tässä pilottikohde, jossa ensimmäistä kertaa otettaisiin autojen pysäköintipaikat pois siksi, että saadaan rv-kaistat. Siis Caloniuksenkadun keskellä korotettu rv-kaistaosuus ja reunoilla autokaistat, tarvittaessa voitaneen säätää jalkakäytävien leveyttä.
Runeberginkatu välillä Topeliuksenkatu-Ooppera
Kiskojenvaihdon yhteydessä saataneen tähän korotetut rv-kaistat. Tilanteessa, jossa Topeliuksenkadun rata on rakennettu ja linja 3 siirretty sinne, voidaan linjalle 8 tarjota nykyistä paremmat etuudet Töölönkadun ja Mannerheimintien risteyksiin. Töölönkadulla pitäisi minusta päästä nollaviiveisiin.
Helsinginkatu välillä Ooppera-Sturenkatu
Tässä kohtaa rata on hyvin erotettu autoliikenteestä, ja vaikka Kaupunginpuutarhan pysäkin käyttäjämäärä tuntuu pieneltä, on sitä hankalaa poistaakaan, kun pysäkkiväli jää muuten kovin pitkäksi. Vauhtitien kohdalle tulisi saada nollaviive-etuus. Minulla ei ole käsitystä siitä, kuinka tehokas etuus tuossa nyt on, mutta minusta ei pitäisi olla estettä nollaviiveeseen tässä kohtaa.
Risteys Helsinginkatu/Sturenkatu
Tähän tulisi saada nollaviive-etuus. Paikka ei ole sen kummempi kuin Munkkiniemen aukiokaan. Pääsuunta menee rv-kiskojen yli toisessa ajosuunnassa, rv sen sijaan ei kulje pääsuuntaan vaan suoraan. Munkassa nollaviive toimii hyvin, Sturenkadun risteyksessäkin se kaiketi voisi toimia varsinkin kun kasin vuorovälikin on harvempi.
Helsinginkatu välillä Sturenkatu-Kirstinkatu
Tälle osuudelle saisi omat (korotetut) kaistat raitiovaunulle joko kadunvarsipysäköinti poistamalla ja/tai katua leventämällä. Molemmin puolin on puistoa, joten leventäminen ei ole mahdotonta. Viheralueitakin löytyy Töölönlahdelta riittämiin. Käsittääkseni kumpikaan puisto ei varsinaisesti ole oleskelualue, joten tuon ei pitiäsi olla mahdotonta. Kuinka oleellisia ovat pysäköintipaikat tässä kohtaa, kun asutusta ei heti kadunvarressa ole?
Helsinginkadun pysäkkijärjestelyt välillä Kirstinkatu-Hämeentie
Linnanmäen sekä Vilhonvuoren pysäkkien paikkaa en lähtisi muuttamaan, mutta minusta näiden kahden pysäkin välillä riittäisi kaksi välipysäkkiä; ensimmäinen Brahenkadun ja Kaarlenkatujen välissä Brahen kentän kohdalla (suurehko vaihtopysäkki linjoille 1, 3, 8) sekä toinen heti Kustaankadun länsipuolella. Samalla linjoilta 1 ja 3 poistuisivat sekä nykyinen Urheilutalon pysäkki että Kaarlenkadun pysäkki.
Helsinginkadun kiskolinjat saisi myös suoriksi, kun hyväksyisi kadunvarsipysäköinnin poistumisen pysäkkikorokkeen kohdalta, ja silloin myös Kustaankadun pysäkkipari voisi olla suoraan toisiaan vastakkain. Vaihtoyhteys linjojen 8 ja 9 kesken tosin muuttuisi hankalaksi. Pitäisi selvittää, kuinka monta kulkijaa tuo vaihto koskee ja kumpi etu on suurempi; sujuvampi vaihto vai nopeampi matka-aika.
Liikennevalot Helsinginkadulla osuudella Kaarlenkatu-Fleminginkatu
Varsinaiset tehokkaat etuudet Kaarlenkadun sekamelskaristeykseen on vaikea saada suuren ratikkamäärän vuoksi. Mutta kun valot ovat olleet vilkulla, sujuu liikenne hyvin kokonaan ilman valojakin, eli käytännössä ne voisi kokonaan poistaa. Valoja ilmeisesti perustellaan liikenneturvallisuudella. Vähin, mitä tässä kohtaa pitäisi tehdä, on mahdollistaa läpiajo siten, että kolmista valoista pääsisi yhdellä odottamisella läpi, ts. kun ensimmäiset valot vaihtuvat, tietää, että pääsee kaksista seuraavistakin läpi.
Jos Flemarin ja Kaarlenkadun risteyksien ovat niin keskeiset, ettei niitä voi poistaa, niin vähintään niiden välissä olevan suojatievalon poistaisin kuitenkin. Valo-ohjausta kaipaavat voivat käyttää viereisiä valo-ohjattuja suojateitä.
Helsinginkatu välillä Kaarlenkatu-Hämeentie
Uusien pysäkkijärjestelyiden myötä päästään eroon myös mutkittelevista kiskolinjoista, kun hyväksytään, ettei pysäkkien kohdalla ole kadunvarsipysäköintiä. Samalla rv-kaistat saadaan korotettua ja tulisi myös harkita vasemmalle kääntymisen kieltämistä ainakin osassa risteyksistä.
Hämeentie
Hämeentiellä en keksi muuta kuin Sturenkadun risteyssumpun tehokkaammat valoetuudet ja autoliikenteen punaisten mitoittamisen niin, ettei Sturenkadulta Lahden suuntaan kääntyviä autojonoja jää seisomaan ratikkakiskoille. Lisäksi tietysti rv-kaistat tulee korottaa Vilhonvuoren ja Sturenkadun pysäkkien välisellä osuudella.
Pysäkkeihin en tekisi muutoksia muutoin kuin Toukoniityn pysäkin kohdalla, jonka siirtäisin Kokkosaarenkadun eteläpuolelle, jotta pysäkkiväli olisi tasaisempi. Vaikka pysäkkiväli Lautatarhankadulta Paavalin kirkolle on melko lyhyt, puolustavat kaikki pysäkit paikkaansa; Lautatarhankatu Mäkelänkadun risteyksessä, Hauhon puisto Ristikkotien alueen joukkoliikenneyhteytenä, Sturenkatu ko. kadun ja sen takana olevan asutuksen pysäkkinä ja Paavalin kirkko Haukilahdenkadun varren asutuksen joukkoliikenneyhteytenä. Korkeintaan voisi pohtia Lautatarhankadun ja Hauhon puiston yhdistämistä jonnekin Allotrianpuiston kieppeille.