Raitiolinjan 8 kehittäminen

Count · 16 Maaliskuu 2010

MrArakawa sanoi:
Kadunvarsipysäköintiä on ollut kadun molemmin puolin koko sen ajan kuin minä muistan, mutta pohtia tietenkin voisi, tarvitaanko ostoskeskuksen puolella parkkiruutuja, kun siellä asioivien käytössä on kuitenkin tilava parkkihalli. Näin saataisiin lisää tilaa Itämerenkadun uudelleenjärjestelyihin.

Yksi ongelma tuossa on se, että ostarin parkkihalliin ei pääse Itämerenkadulta kun ajamalla Prisman eikun S-marketin parkkihallin läpi mikä on melkomoinen kynnys monelle sellaisellekin joka tietää ajoyhteyden olevan olemassa. Hallissa itsessään on hyvin tilaa kun ilmaispysäköinti käytännössä poistettiin.

Jonkinmoista lyhytaikaista pysäköintitilaa siis tarvittaneen, mutta moisen voisi hyvin niistää kauppakeskuksen edusta-aukion korotetusta osasta tekemällä siihen vaikkapa vinoparkin johon mahtuisi pienempään tilaan sama määrä autoja kun nykyään puitten väliin aseteltuina.

teme · 16 Maaliskuu 2010

Eikö sen sulkuviivan voi korvata vaikka aidalla tai istutuksilla?

Kuolisiko ne autoilijat jos Itämerenkadun kiskojen yli välillä ei yksinkertaisesti saisi kääntyä? Käytännössä tämä tarkoittaa että Itämerenkatua lännestä tuleva ei pääsisi kääntymään näppärästi pohjoispuolen taloihin. Vaihtoehto on ajaa Porkkalankatua, ja jos sieltä ei ole sisäänajoa niin käydä vaikka kääntymässä Mechelininkadulla. Tai kääntyä oikealla ja pyöräyttää ympäri vaikka Selkämerenkadulle. Tms.

Elmo Allen · 16 Maaliskuu 2010

Count sanoi:
ostarin parkkihalliin ei pääse Itämerenkadulta kun ajamalla Prisman parkkihallin läpi

Ruoholahdessa Prisma?

Count · 16 Maaliskuu 2010

Elmo Allen sanoi:
Ruoholahdessa Prisma?

No eiJ kun S-markettihan tuo on. Mikähän oikosulku päähän iski, vaikka pytinki näkyy ikkunastani

late- · 16 Maaliskuu 2010

339-DF sanoi:
Se vie paljon tilaa, joten kun korotetun osuuden molemmin puolin tulee autokaistat väh. 3,25 m

Jos autot pannaan pitkällä pätkällä korkeiden reunakivien väliin, vähimmäisleveys on 4 metriä. Hajonnut auto on voitava ohittaa. Yksittäisen ratikkapysäkin tai vastaavan osalta tämä onnistuu kiertämällä pysäkin väärältä puolelta.

339-DF · 16 Maaliskuu 2010

late- sanoi:
Jos autot pannaan pitkällä pätkällä korkeiden reunakivien väliin, vähimmäisleveys on 4 metriä. Hajonnut auto on voitava ohittaa. Yksittäisen ratikkapysäkin tai vastaavan osalta tämä onnistuu kiertämällä pysäkin väärältä puolelta.

Sitten täytynee hyväksyä samanlaiset semikorotukset kuin vaikkapa Simonkadulla. Parannustahan sekin olisi nykytilanteeseen verrattuna.

Tuo indikoi muuten sitä, että myös Malminrinteen ja Ruoholahdenkadun korotukset ovat aika matalia. No, Malminrinteessä tietysti voisi ohittaa hajonneen auton pyöräkaistan kautta, autokaista + pyöräkaista on 4,1 m.

hylje · 16 Maaliskuu 2010

Autoliikennettä ei saa tukkia, mutta raitioliikennettä saa vaikka omalla autolla? Siinäpä priorisointia!

Otso Kivekäs · 17 Maaliskuu 2010

late- sanoi:
Jos autot pannaan pitkällä pätkällä korkeiden reunakivien väliin, vähimmäisleveys on 4 metriä.

Tämä on muuten aika vahva argumentti sen puolesta, että kiskoja ei kannata vetää keskelle katua. Jos autokaistat ovat vierekkäin, voi aina ohittaa hajonneet autot vastaantulijoiden kaistan kautta ja menee vähemmän tilaa.

Eli kiskot vierekkäin toiselle sivulle, ja jos ei sitä jostain syystä voi, niin vaikka eri sivuille.

teme · 17 Maaliskuu 2010

late- sanoi:
Jos autot pannaan pitkällä pätkällä korkeiden reunakivien väliin, vähimmäisleveys on 4 metriä. Hajonnut auto on voitava ohittaa. Yksittäisen ratikkapysäkin tai vastaavan osalta tämä onnistuu kiertämällä pysäkin väärältä puolelta.

Eikö tuollaisen poikkeustilanteen voi hoitaa jalkakäytävän kautta, eli madaltaa sen kiveystä? Jalkakäytävällä nyt kuitenkaan harvemmin ajetaan autolla vaikka sitä ei olisi erikseen estetty.

late- · 17 Maaliskuu 2010

teme sanoi:
Eikö tuollaisen poikkeustilanteen voi hoitaa jalkakäytävän kautta, eli madaltaa sen kiveystä? Jalkakäytävällä nyt kuitenkaan harvemmin ajetaan autolla vaikka sitä ei olisi erikseen estetty.

Kuvittelisin, että voi. Olen törmännyt tähän sääntöön vain kerran ja silloin autokaistan oikealla puolella oli istutuskaista, jota ei oikein voi käyttää. Voidaan myös keskustella siitä minkä korkuinen ratikkakaistan korotus on riittävän korkea väärinkäytösten estämiseksi ja onko se silloin väistämättä liian korkea poikkeustapauksissa noustavaksi. Koko käytännöstäkin voi tosiaan keskustella. Yleensä hajonneen auton voi työntää pois. Hajonnut bussi tai kuorma-auto on hankalampi, mutta niistä ei välttämättä pääse edes neljässä metrissä ohi ja yleensä kaduille löytyy vaihtoehtoisia reittejä kohtuullisen hyvin lyhytaikaisen häiriön sattuessa.

Ratikkaistan siirtäminen reunaan kaksisuuntaisen ajoradan rinnalle on yksi tapa poistaa ongelma. Ongelmaa ei myöskään ole, jos kaistoja on useampi samaan suuntaan tai autokaistan yhteydessä on pyöräkaista, jonka kanssa kokonaisleveys riittää. Esimerkiksi Malminrinteessähän näin taisi olla.

339-DF · 17 Maaliskuu 2010

late- sanoi:
Voidaan myös keskustella siitä minkä korkuinen ratikkakaistan korotus on riittävän korkea väärinkäytösten estämiseksi ja onko se silloin väistämättä liian korkea poikkeustapauksissa noustavaksi.

Tämä korotuksen korkeus on minustakin yksi keskustelunarvionen asia. Esimerkiksi Manskulle toteutetut korotukset ovat kyllä sinänsä parannus entiseen, mutta kun korotettu alue on niin matala ja kapea, niin jotenkin kuitenkin epäilen tuollaisten korotusten tehokkuutta.

Korotus on sen verran matala, että varsinkin talvella se tuntuu hukkuvan jään ja lumen sekaan. Samoin se on niin kapea (aiempaa maalattua kaistaa kapeampi), että kuvittelisin varsinkin raskaan liikenteen peilien tulevan häiritsevän lähelle ratikkaa esim. kun ollaan ryhmitytty liikennevaloihin.

Mutta millaisia kokemuksia foorumin kuljettajajäsenillä on, ovatko Manskun korotukset (Hesperiankatu - Kansallismuseo) parantaneet erottelua? Pääseekö ajamaan sujuvammin? Ovatko (raskaan liikenteen) peilit aiempaa pienempi haitta?

late- sanoi:
Ongelmaa ei myöskään ole, jos kaistoja on useampi samaan suuntaan tai autokaistan yhteydessä on pyöräkaista, jonka kanssa kokonaisleveys riittää. Esimerkiksi Malminrinteessähän näin taisi olla.

339-DF sanoi:
No, Malminrinteessä tietysti voisi ohittaa hajonneen auton pyöräkaistan kautta, autokaista + pyöräkaista on 4,1 m.

Ville O. Turunen · 18 Maaliskuu 2010

late- sanoi:
Olen törmännyt tähän sääntöön vain kerran ja silloin autokaistan oikealla puolella oli istutuskaista, jota ei oikein voi käyttää.

Kaikenlaisia normejahan riittää. Milloin tehdään suunnittelunormi, mielestäni aina pitäisi määritellä sekä tavoitetaso että minimitaso. Monestihan käy niin, että tavoitetasolle pääseminen paikka paikoin osoittautuu joko hyvin ongelmalliseksi tai kalliiksi. Silloin pitäisi tietää kuinka paljon normista voi tinkiä. Juurikin esimerkiksi tuo ajokaistan leveys: ihan järkevää on että pyritään tuohon leveyteen 4 m, mutta on kokonaan toinen asia pitäisikö näin olla aina ehdottomasti.

late- sanoi:
Voidaan myös keskustella siitä minkä korkuinen ratikkakaistan korotus on riittävän korkea väärinkäytösten estämiseksi ja onko se silloin väistämättä liian korkea poikkeustapauksissa noustavaksi.

339-DF sanoi:
Tämä korotuksen korkeus on minustakin yksi keskustelunarvionen asia. Esimerkiksi Manskulle toteutetut korotukset ovat kyllä sinänsä parannus entiseen, mutta kun korotettu alue on niin matala ja kapea, niin jotenkin kuitenkin epäilen tuollaisten korotusten tehokkuutta.

Olisi todella toivottavaa, että reunakiven voisi tarvittaessa ylittää. Jos reunasta täytyy tehdä liian korkea, se turhan helposti johtaa ogelmiin. Asenne, että autoliikenteen ongelmista ei tarvitse välittää, on paitsi lapsellinen myös typerä: tukos ruuhka-aikaan melko suurella todennäköisyydellä heijastuu jossain kohtaa myös joukkoliikenteeseen. On sitten toinen asia että suurimmalta osaltaan kantakaupungin liikenneongelmat johtuvat liian suuresta henkilöautojen määrästä.

Itse tuohon reunukseen vielä. Yhtä temppua voisi lainata Tiehallinnon puolelta: liikenneympyröissä samatapainen ongelma on ratkaistu päällystämällä keskikorotuksen reunimmainen osa nupukivellä tai mukulakivellä, siis materiaalilla, jonka päältä raskaskin ajoneuvo voi ajaa pienellä nopeudella, mutta vähänkin kävelynopeutta suuremmalla nopeudella täristää kunnolla. Myös korotetun raitiotiekaistan ajoradan puoleinen reuna voitaisiin päällystää mukulakivellä.

teme · 18 Maaliskuu 2010

Ville O. Turunen sanoi:
Asenne, että autoliikenteen ongelmista ei tarvitse välittää, on paitsi lapsellinen myös typerä: tukos ruuhka-aikaan melko suurella todennäköisyydellä heijastuu jossain kohtaa myös joukkoliikenteeseen.

Riippuu nyt vähän mistä ongelmista puhutaan. Minä en oikein ymmärrä miksi se että jostain ei joskus pääse ajamaan on ongelma kun kaupungissa on kuitenkin aina vaihtoehtoisia reittejä.

Ville O. Turunen sanoi:
Itse tuohon reunukseen vielä. Yhtä temppua voisi lainata Tiehallinnon puolelta: liikenneympyröissä samatapainen ongelma on ratkaistu päällystämällä keskikorotuksen reunimmainen osa nupukivellä tai mukulakivellä, siis materiaalilla, jonka päältä raskaskin ajoneuvo voi ajaa pienellä nopeudella, mutta vähänkin kävelynopeutta suuremmalla nopeudella täristää kunnolla. Myös korotetun raitiotiekaistan ajoradan puoleinen reuna voitaisiin päällystää mukulakivellä.

Hyvä idea ja kaupunkikuvallisesti toimiva.

Otso Kivekäs · 18 Maaliskuu 2010

Ville O. Turunen sanoi:
...päällystämällä keskikorotuksen reunimmainen osa nupukivellä tai mukulakivellä, siis materiaalilla, jonka päältä raskaskin ajoneuvo voi ajaa pienellä nopeudella, mutta vähänkin kävelynopeutta suuremmalla nopeudella täristää kunnolla. Myös korotetun raitiotiekaistan ajoradan puoleinen reuna voitaisiin päällystää mukulakivellä.

Tosin suurin ongelma on se, kun autot ovat juuttuneet jonoon tukkien ratikkakiskot. Siihen ei auta nupukiveys, koska se jono liikkuu kävelyvauhtia tai ei ollenkaan. Tosin vähänkään järkevämpi ajoneuvon kuljettaja kyllä ymmärtänee nupukiveuksen kertoman vihjeen ja seisoo ruuhkassa pari senttiä enemmän oikealla. Tosin niinhän luulisi reunakiveyksenkin vihjaavan.

Relayer · 11 Huhtikuu 2010

Onko arvon väeltä tyystin unohtunut, että raitiovaunukaistoilla on jopa elintärkeä merkitys hälytysajoneuvoille ruuhka-aikaan? Kuvittelisin, että ambulanssin esteetön kulku on jo helposti niin kallisarvoinen mahdollisuus tuhottavaksi, ettei nykyistä korkeampia korotuksia tulla ikinä näkemään.