Ambulanssissa on sen verran maavaraa että se menee tarvittaessa kivetyksen yli, ajaahan ne jalkakäytävälläkin. Ja ihan joka kiskolle ei tarvitse päästää edes hälytysajoneuvoja, esimerkiksi Vallilaanlaakso tulisi toteuttaa niin että kumipyöräliikenne ei ole mahdollista. Meillä on jo ihan riittävästi kokemusta että autot ajaa kielloista välittämättä jos se vain on mahdollista, käytännössä mussutus hälytysajoneuvoista on siitä kiinni pitämistä että kiskoilla saa ajaa. Miksei sitten saman tien junaradalla?
Raitiolinjan 8 kehittäminen
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
->Käytännössähän hälytysajoneuvojen kohdalla on kyse ainoastaan siitä, että niille on varattu raitiovaunukaistoilta kaupunkitilaa sujuvan liikkumisen takaamiseksi. Sujuva liikkuminen taas on vaihtoehto sille, että kantakaupungin alueella olisi pelastusasema tai kaksi enemmän. Jompaa kumpaa tarvitaan, että voidaan hoitaa hälytystehtävät koko kaupungin alueella vaaditussa ajassa. Kyse on siis rahasta. Kuitenkin on niin, että raitiovaunukaistojen pitäminen hälytysajoneuvokelpoisena hidastaa raitiovaunuliikennettä ja siten maksaa rahaa sekin. Luultavasti moninkertaisesti enemmän kuin tarvittavat pelastusasemat, jos lasketaan liikennöintikustannusten lisäksi myös kansantaloudellisia vaikutuksia antamalla joukkoliikenteen käyttäjien ajalle arvoa.
(Itse hälytysajoneuvoliikennehän ei juuri hidasta raitiovaunuja, mutta eristyksen, tässä tapauksessa korotusten, puute johtaa liian lähellä kiskoja ajaviin yksityisautoihin ja väärinkäytöksiin, joista varsinkin ensimmäinen hidastaa raitiovaunuliikennettä huomattavasti. Jos kiskot olisi paremmin eristetty autokaistoista, kuljettajien ei tarvitsisi risteysten välissä kytätä autojen liikkeitä ja jarrutella kun näyttää siltä, että auto kulkee liian lähellä kiskoja, vaan he voisivat ajaa täyttä hönkää kohti seuraavaa risteystä ja pysäkkiä.)
Keskeistä asiassa on kuitenkin se, että hälytysajoneuvoille varatun ja niiden sujuvan liikkumisen mahdollistavan kaupunkitilan ei tarvitse olla raitiovaunukaistoja, vaan se voi ihan yhtä hyvin olla autokaistoja, jalkakäytävää, tunnelia tai vaikka sitten junarataa. Raitiovaunujen ja hälytysajoneuvojen liitto on sopimuksenvarainen, se voidaan kyseenalaistaa ja purkaa.
(Itse hälytysajoneuvoliikennehän ei juuri hidasta raitiovaunuja, mutta eristyksen, tässä tapauksessa korotusten, puute johtaa liian lähellä kiskoja ajaviin yksityisautoihin ja väärinkäytöksiin, joista varsinkin ensimmäinen hidastaa raitiovaunuliikennettä huomattavasti. Jos kiskot olisi paremmin eristetty autokaistoista, kuljettajien ei tarvitsisi risteysten välissä kytätä autojen liikkeitä ja jarrutella kun näyttää siltä, että auto kulkee liian lähellä kiskoja, vaan he voisivat ajaa täyttä hönkää kohti seuraavaa risteystä ja pysäkkiä.)
Keskeistä asiassa on kuitenkin se, että hälytysajoneuvoille varatun ja niiden sujuvan liikkumisen mahdollistavan kaupunkitilan ei tarvitse olla raitiovaunukaistoja, vaan se voi ihan yhtä hyvin olla autokaistoja, jalkakäytävää, tunnelia tai vaikka sitten junarataa. Raitiovaunujen ja hälytysajoneuvojen liitto on sopimuksenvarainen, se voidaan kyseenalaistaa ja purkaa.
- Liittynyt
- 22 Tammikuu 2009
- Viestit
- 29
Missä tahansa autossa on tavallisesti ainakin sen verran maavaraa, että se nousee jalkakäytävälle, ajaahan niillä aika moni henkilöautokin. Eikä ambulanssi voi ilman tavanomaista suurempaa vannekokoa kyetä kovin poikkeaviin kiipeilysuorituksiin.
Miksi hälytysajoneuvojen tarvetta ohituskaistalle ei voisi vilpittömästi pitää merkittävänä? Luuletko, että minulla on pakottava tarve pystyä oikaisemaan itse? En edes omista autoa. Mutta olen nähnyt, miten ambulanssi etenee Helsingin keskustan iltapäiväruuhkassa, ja siksi kunnioitankin kuskeja, joilla riittää uskallusta niin päättömään vastuuhommaan.
Mikäli asia tulee sinulle ennestään tuntemattomana, niin voin kertoa, ettei junaratoja eristetä siksi, että kukaan haluaisi ajaa niitä pitkin. Sen sijaan poikkipyrkijöitä riittää. Vaikka junan alle voi päätyä piittamattomuuttaan, vahingossa tai tahtoenkin, niin sillä ei onneksi ole tapana vaatia sivullisia uhreja junassa. Periaatteessa kysymys voisi siis olla jopa perusteltu linkolalaisessa ajatusmaailmassa, mutta sekin tyssäisi nopeasti junamatkustajien lopulliseen kyllästymiseen, sillä junat alkaisivat jatkuvasti seistä – paitsi koko talven – niin loppuvuodenkin ajan.
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2007
- Viestit
- 115
Tämä hälytysajoneuvo-ongelma on ratkaistu täällä Dresdenissä ja monessa muussa Saksalaisessa kaupungissa melko tyylikkäästi: pyörätiet eivät ole samassa tasossa jalankulkijoiden kanssa vaan ne on rinnastettu ajoneuvoliikenteen kanssa. Eli jalkakäytävän vieressä on reunakivi, sitten tulee noin pysäköintikaistan levyinen tai jos ei mahdu niin vähän kapeampi pyörätie, sulkuviiva ja sitten yksi tai kaksi ajoneuvoliikenteen kaistaa. Raitiovaunuliikenne on omassa rauhassa, korotettu tai reunakivellä eristetty ja melko usein urakiskojen sijaan vignoolikiskoilla ja joskus oikealla ruohikolla.
Hälytysajoneuvon lähestyessä autot jne. ryhmittyvät oikealle, pyörätien päälle aivan jalkakäytävän viereen ja kaksikaistaisessa (per suunta) mallissa vasemmalle raitiovaunukaistaa vasten, ei kuitenkaan sen päälle. (Täällä raitiovaunukaistat ovat melkein aina tarpeeksi leveitä, ettei sivupeili edes silloin ulotu raapimaan vaunun kylkeä, kun auton rengas laahaa jo reunakiveä.) Keskelle ajoneuoliikenteen väylää syntyy hälytysajoneuvolle tarpeeksi levä väylä.
Olen itse asunut melkein kaksi vuotta Dresdenin ydinkeskustassa (Wallstraße/Waisenhausstraße) ja nähnyt melkein päivittäin sen toimivan melko hyvin. Tottakai joskus jotkin autoilijat eivät hoksaa tilannetta. Pyöräilijät älysivät melkein aina siirtyä hetkeksi jalkakäytävälle, kunnes hälytysajoneuvo ajoi ohi.
Tällainen ratkaisu olisi myös uusimman Helsingin kaavoituskatsauksen mukainen ehdotus, jossa julistetaan pyöräilyn rinnastamista tulevaisuudessa ajoneuvoliikenteeseen.
Tietyissä tilanteissa tämä ei kuitenkaan toimi: jos jalkakäytävän ja pyöräkaistan välissä on parkkipaikkoja. Itse olen silloin tällöin pyörällä liikkeellä ja juuri tällaisilla kaduilla (esim St. Petersburger Straße asemalta kaupungintalolle) on vaarana, että pysäköineen auton ovi yllättäen aukeaa kun kuljettaja tai matkustaja haluaa poistua autosta eikä muista varoa pyöräilijöitä.
Eli esim. Mannerheimintiellä kuvaamani ratkaisu toimisi, osalla Helsinginkatua ei.
Nyt niille, jotka tuovat ihan perustellun lumiargumentin: täällä Dresdenissä oli tänä talvena poikkeuksellisen paljon lunta ja homma toimi kuitenkin, vaikkakin hitaamminen ja tahmeammin, aivan kuten Helsingissäkin liikenne ei ole yhtä sujuvaa kuin kesäisin. Pyörätien kulkua voidaan varmasti signalisoida parinsadan metrin välein pienillä saarekkeilla, jotta aurausautot ja autoilijat hahmottavat pyörätien reunan paremmin kun sulkukaista on lumen alla.
Hälytysajoneuvon lähestyessä autot jne. ryhmittyvät oikealle, pyörätien päälle aivan jalkakäytävän viereen ja kaksikaistaisessa (per suunta) mallissa vasemmalle raitiovaunukaistaa vasten, ei kuitenkaan sen päälle. (Täällä raitiovaunukaistat ovat melkein aina tarpeeksi leveitä, ettei sivupeili edes silloin ulotu raapimaan vaunun kylkeä, kun auton rengas laahaa jo reunakiveä.) Keskelle ajoneuoliikenteen väylää syntyy hälytysajoneuvolle tarpeeksi levä väylä.
Olen itse asunut melkein kaksi vuotta Dresdenin ydinkeskustassa (Wallstraße/Waisenhausstraße) ja nähnyt melkein päivittäin sen toimivan melko hyvin. Tottakai joskus jotkin autoilijat eivät hoksaa tilannetta. Pyöräilijät älysivät melkein aina siirtyä hetkeksi jalkakäytävälle, kunnes hälytysajoneuvo ajoi ohi.
Tällainen ratkaisu olisi myös uusimman Helsingin kaavoituskatsauksen mukainen ehdotus, jossa julistetaan pyöräilyn rinnastamista tulevaisuudessa ajoneuvoliikenteeseen.
Tietyissä tilanteissa tämä ei kuitenkaan toimi: jos jalkakäytävän ja pyöräkaistan välissä on parkkipaikkoja. Itse olen silloin tällöin pyörällä liikkeellä ja juuri tällaisilla kaduilla (esim St. Petersburger Straße asemalta kaupungintalolle) on vaarana, että pysäköineen auton ovi yllättäen aukeaa kun kuljettaja tai matkustaja haluaa poistua autosta eikä muista varoa pyöräilijöitä.
Eli esim. Mannerheimintiellä kuvaamani ratkaisu toimisi, osalla Helsinginkatua ei.
Nyt niille, jotka tuovat ihan perustellun lumiargumentin: täällä Dresdenissä oli tänä talvena poikkeuksellisen paljon lunta ja homma toimi kuitenkin, vaikkakin hitaamminen ja tahmeammin, aivan kuten Helsingissäkin liikenne ei ole yhtä sujuvaa kuin kesäisin. Pyörätien kulkua voidaan varmasti signalisoida parinsadan metrin välein pienillä saarekkeilla, jotta aurausautot ja autoilijat hahmottavat pyörätien reunan paremmin kun sulkukaista on lumen alla.
No Saksassahan pystytään laittamaan yksiraiteinen, molempiin suuntiin ajettava raitiotie kaksisuuntaisen kadun yhdelle puolelle. Ja homma toimii.
Ei tänne voi ajatella mitään "monimutkaisia" järjestelyjä.
Vasta ehkä ensi vuosisadalla opitaan täällä ajamaan edes kiertoliittymissä oikein.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Kaavoituskatsauksen mukaan hesarin itäosaan suunnitellaan pyöräteitä. Juttelin aiheesta vastaavan liikennesuunnittelijan kanssa, ja hän sanoi:
Tuo vanha suunnitelma ei nyt kyllä kuulosta kauhean hyvältä. Vaikka tuosta päivittäin pyörällä taas menenkin, niin ratikan kaistat ovat kyllä tärkeämmät. Eli hyvä että sitä tehdään uusiksi.
Miten kasin nopeuttamissuunnitelmat mahtavat suhtautua tähän, tietääkö joku? kai suunnitelmat ethdään jotenkin synkassa?
Tuo vanha suunnitelma ei nyt kyllä kuulosta kauhean hyvältä. Vaikka tuosta päivittäin pyörällä taas menenkin, niin ratikan kaistat ovat kyllä tärkeämmät. Eli hyvä että sitä tehdään uusiksi.
Miten kasin nopeuttamissuunnitelmat mahtavat suhtautua tähän, tietääkö joku? kai suunnitelmat ethdään jotenkin synkassa?
Mun pointti on se että tuollaista satunnaista käyttöä varten kiskoille autoilla siirtyminen voi olla sen verran hankalaa, esim. reunakiven ylitys tai rajallisesti paikkoja joista autolla pääsee kiskolle, ettei satunnainen autoilija niille eksy. Pelastusliikenne ei edellyttä sitä ettei kiskoja voisi erottaa ajokaistoista, itseasiassa on senkin kannalta toivottavaa ettei muita autoja eksy kiskoille.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Hälytysajoneuvojen mahdollisuus käyttää raitiovaunukaistoja on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta sen merkitystä ei pidä liioitella. Jos nyt vaikka Hesarille tehtäisiin nämä täällä mainitut vuoden 1999 suunnitelman älyttömät pyörätiet siirtämällä autot ratikkakiskoille, niin sinne katoaisi se hälytysajoneuvokaista tosta noin vaan, eikä se näytä huolettavan ketään. Sitten kun se kaista on olemassa, niin siitä ei voi muka mitenkään tehdä sellaista, että auton on hankala ajaa siellä. Kyllä tässäkin asiassa pitää olla tolkkua ja realismia.
Aivan ydinkeskustassa ja pääväylillä tuo hälyajomahdollisuus on tärkeä etu ja se pitää minusta mahdollistaa. Mitä kauemmas keskustasta mennään, sitä enemmän voi sitten herätellä keskustelua siitä, kuinka tärkeä tuo hälyajomahdollisuus on ja mitä se oikeastaan edellyttää rv-kaistalta.
Esimerkiksi Mechelininkadulla ja Mäkelänkadulla ajetaan hälyajoa kiskoilla, vaikka alla on soraa ja hiekkaa ja autokaista on erotettu puurivillä ja korkealla reunakivellä. Pohja ei ole ihanteellinen, mutta kuitenkin parempi kuin jumittava autokaista ja ilmeisesti riittävän hyvä, kun siellä kerran ajetaan. Ambulanssillakin. Hälyauto pääsee rv-kaistalle vain risteyksistä ja ehkä suojateiden kohdalta, mutta ei rajattomasti mistä vaan. Sekin riittää.
Samalla periaatteella voidaan minusta vallan hyvin sallia kadun keskellä olevalle rv-kaistalle reipas reunakivikorotus. Ei se estä hälyajoa, kun tasaisin välein on madallettu reunakivi, kuten risteyksien ja suojateiden kohdalla onkin. Ja Helsingissähän tunnetusti on sekä risteyksiä että suojateitä todella tiheästi, joten ei tuosta muodostu kynnyskysymystä. Sananmukaisesti.
Sitten on erikoistapauksia, kuten Sompasaaren ja Laajasalon sillat. Sinne on tulossa 6-7 metriä leveä kevyen liikenteen väylä. Ne harvat kerrat, kun silloilla on tarvetta hälyajoon (Laajasaloon tulee oma pelastusasema ja ambulanssitkin taitavat ajaa idän suuntaan), tuo kevari riittää siihen oikein hyvin. Rv-kaistat olisi syytä tehdä niin, ettei sinne pääse kumipyörillä ollenkaan tai ainakin hyvin hankalasti.
Minua houkuttaisi vanhan mukulakiven käyttö tällaisilla osuuksilla. Siis sellaisten pienehköjen pyöreiden kivien, joita on muun muassa Hietalahden torin parkkipaikalla vielä ja joita kaivettiin Ruoholahdenkadulta pois katutöiden yhteydessä. Ne kun olisi säästetty ja korotettu rv-kaista päällystetty niillä, niin johan pysyisi autot poissa ja samalla kaupunkikuvassa säilyisi hieno historiallinen kerrostuma.
Aivan ydinkeskustassa ja pääväylillä tuo hälyajomahdollisuus on tärkeä etu ja se pitää minusta mahdollistaa. Mitä kauemmas keskustasta mennään, sitä enemmän voi sitten herätellä keskustelua siitä, kuinka tärkeä tuo hälyajomahdollisuus on ja mitä se oikeastaan edellyttää rv-kaistalta.
Esimerkiksi Mechelininkadulla ja Mäkelänkadulla ajetaan hälyajoa kiskoilla, vaikka alla on soraa ja hiekkaa ja autokaista on erotettu puurivillä ja korkealla reunakivellä. Pohja ei ole ihanteellinen, mutta kuitenkin parempi kuin jumittava autokaista ja ilmeisesti riittävän hyvä, kun siellä kerran ajetaan. Ambulanssillakin. Hälyauto pääsee rv-kaistalle vain risteyksistä ja ehkä suojateiden kohdalta, mutta ei rajattomasti mistä vaan. Sekin riittää.
Samalla periaatteella voidaan minusta vallan hyvin sallia kadun keskellä olevalle rv-kaistalle reipas reunakivikorotus. Ei se estä hälyajoa, kun tasaisin välein on madallettu reunakivi, kuten risteyksien ja suojateiden kohdalla onkin. Ja Helsingissähän tunnetusti on sekä risteyksiä että suojateitä todella tiheästi, joten ei tuosta muodostu kynnyskysymystä. Sananmukaisesti.
Sitten on erikoistapauksia, kuten Sompasaaren ja Laajasalon sillat. Sinne on tulossa 6-7 metriä leveä kevyen liikenteen väylä. Ne harvat kerrat, kun silloilla on tarvetta hälyajoon (Laajasaloon tulee oma pelastusasema ja ambulanssitkin taitavat ajaa idän suuntaan), tuo kevari riittää siihen oikein hyvin. Rv-kaistat olisi syytä tehdä niin, ettei sinne pääse kumipyörillä ollenkaan tai ainakin hyvin hankalasti.
Minua houkuttaisi vanhan mukulakiven käyttö tällaisilla osuuksilla. Siis sellaisten pienehköjen pyöreiden kivien, joita on muun muassa Hietalahden torin parkkipaikalla vielä ja joita kaivettiin Ruoholahdenkadulta pois katutöiden yhteydessä. Ne kun olisi säästetty ja korotettu rv-kaista päällystetty niillä, niin johan pysyisi autot poissa ja samalla kaupunkikuvassa säilyisi hieno historiallinen kerrostuma.
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 746
Eiköhän Laajasalon RV-silta tehdä sellaiseksi että siellä voidaan ajaa myös henkilöautoilla ihan sen takia että se on sitten helppo muuttaa tarvittaessa niin että autotkin siellä saavat liikkua. Otetaan vaan kieltomerkit pois.
Yksi pieni asia Kasin reitillä joka kyrsii pienisieluista matkustajaa. Hämeentiellä välillä Sturenkatu - Mäkelänkatu köröttely on minusta käsittämätöntä, kuten olen aiemminkin maininnut. Tällä kertaa kohteena Sturenkatu - Hauhonpuisto, aikataulun mukaan 2 minuuttia. Tuo on 350 metrin pysäkinvälillä, omilla kaistoilla, suoraa raidetta, ilman yhtään valoa tai sanottavaa risteävää liikennettä käsittämättömän hidasta, 10,5km/h!
Syy lienee Vallilan varikko ja sen vaihteet joiden nopeusrajoitus tuntuu olevan jotain 10 km/h. Ongelma ei ole vielä niin iso varikolta etelään menevillä vaihteille kun Hauhonpuiston pysäkillä joudutaan joka tapauksessa hidastamaan, mutta kun ne vaihteet pohjoiseen päin on keskellä pysäkinväliä. Voisiko tehdä ainakin niille pohjoisen suuntaan meneville vaihteville niin että ne siirrytään kauemmas Hauhonpuiston kohdalle ja sillä parin sadan metrin pätkällä on sitten vaikka erilliset limitetyt kiskot? Korvakuulolta investoinnin luulisi tulevan takaisin jo huolloissa.
Syy lienee Vallilan varikko ja sen vaihteet joiden nopeusrajoitus tuntuu olevan jotain 10 km/h. Ongelma ei ole vielä niin iso varikolta etelään menevillä vaihteille kun Hauhonpuiston pysäkillä joudutaan joka tapauksessa hidastamaan, mutta kun ne vaihteet pohjoiseen päin on keskellä pysäkinväliä. Voisiko tehdä ainakin niille pohjoisen suuntaan meneville vaihteville niin että ne siirrytään kauemmas Hauhonpuiston kohdalle ja sillä parin sadan metrin pätkällä on sitten vaikka erilliset limitetyt kiskot? Korvakuulolta investoinnin luulisi tulevan takaisin jo huolloissa.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Hauhon puiston pysäkillä on liikennevalot Vallilan ala-asteenkoulun kohdalla. Hämeentiellä on pitkät matkat 40 km/t -nopeusrajoitusta myös.
Juu pysäkkien kohdalla on valot, mutta ei niiden välissä. Nopeusrajoitus on minusta tämän konttaamisen kannalta triviaali asia.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Vaihteiden nopeusrajoitus on ymmärtääkseni
Vaihteiden nopeusrajoitus ei tietääkseni ole vain jotain 10km/h, vaan nimeomaan 10km/h, ja epäilemättä juuri se on tuossa suurin ongelma. Ratkaisuhan on tietenkin syväuraiset ristikot, jotka varmasti maksaisivat itsenäs takaisin myös huollossa. Koska Vallilaan pitää päästä kaikilla ratikoilla, tuo vaan on varmaan viimeinen paikka kaupungissa, jossa ristikoita päästään joskus vaihtamaan (elän tyytyväisenä siinä uskossa, että se tulee kyllä tapahtumaan).
Olettaen,e ttä varikko ja sen toiminta pysyy tuossa, mitään muuta tapaa ratkaista ongelma ei ole helppo keksiä.
Vaihteiden nopeusrajoitus ei tietääkseni ole vain jotain 10km/h, vaan nimeomaan 10km/h, ja epäilemättä juuri se on tuossa suurin ongelma. Ratkaisuhan on tietenkin syväuraiset ristikot, jotka varmasti maksaisivat itsenäs takaisin myös huollossa. Koska Vallilaan pitää päästä kaikilla ratikoilla, tuo vaan on varmaan viimeinen paikka kaupungissa, jossa ristikoita päästään joskus vaihtamaan (elän tyytyväisenä siinä uskossa, että se tulee kyllä tapahtumaan).
Olettaen,e ttä varikko ja sen toiminta pysyy tuossa, mitään muuta tapaa ratkaista ongelma ei ole helppo keksiä.
Onko tuo siis voimassa kaikissa vaihteissa? Pitkästä aikaa matkustin Mannerheimintietä raitiovaunulla, ja Töölön hallin kohdalla kolkuteltiin kävelyvauhtia vaihteista. Autot ja bussit menivät viereltä omia menojaan. Helmi toki piti Oopperan pysäkin suojatievaloja "vihreällä", mutta kuljettaja oli kai energiansäästömainingeissa ja antoi vaunun vain rullata hiljalleen kohti pysäkkiä. Valo vaihtui S-opastimeksi ja siinä sitten odoteltiin pysäkille pääsyä.
Hölmöläisten hommaa 2010-luvun raitioliikenteessä.
Seuraavana päivänä olikin sitten kuljettaja, joka vaan "antoi mennä". Ei siinä paljon kympin rajoitukset kiinnostaneet...
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 746
Energiansäästön sijaan veikkaisin että vaunu oli etuajassa aikataulusta.