Asenna sovellus
Sovelluksen asentaminen iOS:ssä
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Raitiolinjaston uudistusideointia
- Viestiketjun aloittaja Poiponen13
- Aloituspäivämäärä
Toisaiseksi HSL:n alueella ei ole yhtään oikeaa pikaraitiotietä. 15 on lähinnä, mutta hidashan sekin on, kun verrataan oikeisiin pikaraitioteihin. Kruunusillat ja Huopalahdentie tulevat olemaan etanaverkon jatkeita, joilla kyetään ehkä sellaisiin nopeuksiin, joita saavutetaan Mäkelän- tai Paciuksenkaduilla. Manskulla olisi mahdollisuus nopeuksien nostoon, kun kiskojen ympärillä olisi muun liikenteen siellä totaalisesti estävä aitaus.
Mutta varsinainen kysymys. Pitäisi muistaa, että linjoja ei saa olla liikaa, jotta ne tukkisivat toistensa kulkua. Joka paikka pitää pystyä myös kiertämään. Syheröisessä keskustassa linjastoa on jo nyt liikaa, mutta ehkäpä joitakin ratkaisuja voisi koettaa.
1 Rööperi-Kamppi-Töölöntori-Hesari-Sörkka-Käpylä (eli jokseenkin nykyisellään)
2 Ullanlinna-Arkadiankatu-Töölö-Pasila
3 Kauppatori-Eira-Steissi-Hagis-Kallio-Meilahti (eli jokseenkin nykyisellään)
4 Katajanokka-Aleksi-Mansku-Munkka (eli nykyisellään)
5 Katajanokka-Mikonkatu-Steissi-Kamppi-Töölö-Meilahti-Haaga/Huopalahti
6 Hernesaari-Bulsu-Steissi-Hagis-Sörkka-Arabianranta (eli nykyisellään)
7 Rööperi-Eira-Kauppatori-Snellu-Hagis-Sörkka-Pasila (itä ja länsi)
8 Länsiterminaali-Ruoholahti-Hesari-Sörkka-Arabianranta (eli jokseenkin nykyisellään)
9 Länsiterminaali-Jätkäsaari-Kamppi-Steissi-Hagis-Kallio-Pasila-Ilmala (eli nykyisellään)
10 Länsiterminaali-Bulsu-Mansku-Pikku-Huopalahti
11 Meilahti-Pasila-Kruunusillat-Laajasalon eteläosa
12 Länsiterminaali-Kamppi-Steissi-Hagis-Kruunusillat-Laajasalo
15 Keilaniemi-Itäkeskus (eli nykyisellään)
Olen tässä koettanut välttää sumppuja, mutta ainakin Kaivokadun varrelle Manskun ja Mikonkadun väliselle osuudelle olisi tarpeen saada neljät kiskot, kummallakin Steissin laitureilla olisi näin pysäkki molemmilla puolilla (pohjoisessa linjat 9 ja 12 Länsiterminaalille ja eteläisessä 5 Katajanokalle sekä 12 Laajasaloon ajettaisiin "väärälle" puolelle, ja niiden ovet aukeaisivat vasemmalta puolelta).
Mutta varsinainen kysymys. Pitäisi muistaa, että linjoja ei saa olla liikaa, jotta ne tukkisivat toistensa kulkua. Joka paikka pitää pystyä myös kiertämään. Syheröisessä keskustassa linjastoa on jo nyt liikaa, mutta ehkäpä joitakin ratkaisuja voisi koettaa.
1 Rööperi-Kamppi-Töölöntori-Hesari-Sörkka-Käpylä (eli jokseenkin nykyisellään)
2 Ullanlinna-Arkadiankatu-Töölö-Pasila
3 Kauppatori-Eira-Steissi-Hagis-Kallio-Meilahti (eli jokseenkin nykyisellään)
4 Katajanokka-Aleksi-Mansku-Munkka (eli nykyisellään)
5 Katajanokka-Mikonkatu-Steissi-Kamppi-Töölö-Meilahti-Haaga/Huopalahti
6 Hernesaari-Bulsu-Steissi-Hagis-Sörkka-Arabianranta (eli nykyisellään)
7 Rööperi-Eira-Kauppatori-Snellu-Hagis-Sörkka-Pasila (itä ja länsi)
8 Länsiterminaali-Ruoholahti-Hesari-Sörkka-Arabianranta (eli jokseenkin nykyisellään)
9 Länsiterminaali-Jätkäsaari-Kamppi-Steissi-Hagis-Kallio-Pasila-Ilmala (eli nykyisellään)
10 Länsiterminaali-Bulsu-Mansku-Pikku-Huopalahti
11 Meilahti-Pasila-Kruunusillat-Laajasalon eteläosa
12 Länsiterminaali-Kamppi-Steissi-Hagis-Kruunusillat-Laajasalo
15 Keilaniemi-Itäkeskus (eli nykyisellään)
Olen tässä koettanut välttää sumppuja, mutta ainakin Kaivokadun varrelle Manskun ja Mikonkadun väliselle osuudelle olisi tarpeen saada neljät kiskot, kummallakin Steissin laitureilla olisi näin pysäkki molemmilla puolilla (pohjoisessa linjat 9 ja 12 Länsiterminaalille ja eteläisessä 5 Katajanokalle sekä 12 Laajasaloon ajettaisiin "väärälle" puolelle, ja niiden ovet aukeaisivat vasemmalta puolelta).
7 Rööperi-Eira-Kauppatori-Snellu-Hagis-Sörkka-Pasila (itä ja länsi)
Tämän tyyppistä reittiä meni aikaisemmin 1A, jonka reitti muutettiin nykyiseksi liian pienten matkustajamäärien takia, ja sen jälkeen bussi 17, joka lakkautettiin kokonaan liian pienten matkustajamäärien takia.
Tässä on hyvä pitää mielessä, että Sinun määritelmä raitiotielle ja pikaraitiotielle ovat täysin erilaiset kuin monella muulla. Esimerkiksi kansainvälisesti pikaraitioteitä löytyy mm. Tukholmasta (Tvärbanan, suunnitteluvaiheessa Snabbspårvägen) ja Utrechtistä (nimellä Sneltram). Nämä ovat kirjaimellisesti pikaratikoita, ja niiden keskinopeudet ovat n. 22km/h ja 24km/h vastaavasti. Kumpikin jää siis jälkeen Raide-Jokerin 25km/h:sta. Stadtbahn, duoraitiotie ja kevytmetro ovat taas täysin omia konseptejaan, joskin kaikkien nimiä sekoitetaan keskenään. Jokainen sisältää lähes poikkeuksetta täysin erillistä rataa – Stadtbahnilla ja kevytmetrolla usein (keskusta-)tunnelin muodossa, ja duoraitiotiellä pitkiä asemanvälejä entistä ratapohjaa pitkin maaseudulla (kuten myös Karlsruhen Stadtbahnilla). Nämä ymmärrettävästi nostavat keskinopeutta verrattuna kaupunkirakenteen keskelle rakennettuun pikaratikkaan, joka lähinnä hyödyntää omia kaistoja ja liikennevaloetuuksia.Toisaiseksi HSL:n alueella ei ole yhtään oikeaa pikaraitiotietä. 15 on lähinnä, mutta hidashan sekin on, kun verrataan oikeisiin pikaraitioteihin.
Tämä on taas lähinnä sellainen periaate, jota sovelletaan paikoitellen pikaraitioteillä mutta enimmäkseen rautateillä, joilla on käytössä jonkinlainen rataosuuksia varaava kulunvalvonta. Kaupunkiraitiotiet ovat historiallisesti toimineet (ja pitkälti edelleen toimivat) hitailla nopeuksilla ja line-of-sight periaatteella. Toisin sanoen kulkuneuvot voivat tarvittaessa jonottaa, ja ne voivat esimerkiksi helposti päästä saman risteyksen läpi yhden syklin aikana ihan toistensa perässä. Vuorotiheyden kapasiteettiraja voi siis tulla vastaan, mutta vasta paljon myöhemmin kuin esimerkiksi metrolla tai valtion rataverkolla.Pitäisi muistaa, että linjoja ei saa olla liikaa, jotta ne tukkisivat toistensa kulkua.
Sinänsä olen samaa mieltä, että kantakaupungin verkkoa saisi nopeuttaa, ja liikennevaloetuuksia saisi lisätä reilusti. En kuitenkaan näe syytä siirtyä pois klassisen kaupunkiraitiotieverkon liikennöintitavasta, jossa raitiovaunulinjoja ja kapasiteettia kohdellaan samalla tavalla kuin bussiliikenteessä. Kyseessä on kuitenkin kaupunkiraitiotieverkosto, ei pikaraitiotieverkosto.