339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Joo, mutta kaikkia uudisradan pysäkkejä KSV ei sentään ole onnistunut sijoittamaan kaarteeseen ja silti sitä rakoa oli reilusti.
Raitiovaunuhavaintoja - heinäkuu 2012
- Viestiketjun aloittaja vristo
- Aloituspäivämäärä
Joo, mutta kaikkia uudisradan pysäkkejä KSV ei sentään ole onnistunut sijoittamaan kaarteeseen ja silti sitä rakoa oli reilusti.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Kun olen asiaan sotkeutunut, niin selvennän, mistä on kysymys.
Transtechin vaunu ei vaadi yhtään leveämpiä pysäkkejä kuin entisetkään vaunut. Kynnysleveys on 2,3 m kuten Varioissa ja Valmettilaisissa. Suurin rako laiturin ja kynnyksen väliin muodostuu Nr-vaunujen päätyovissa, koska kynnys on kavennetun vaunun keulan mukainen ja leveä. Myös Transussa on etu- ja takaovi kapenevalla osuudella, mutta rako ei muodostu yhtä suureksi kuin Nr-vaunuissa.
Pysäkin ja kynnyksen etäisyys voidaan nykyään tehdä enintään 50 mm:n suuruiseksi. Mutta se edellyttää, että laiturin reunan rakenne on kiinni samassa rakenteessa kuin kisko. Meillä reunakivi ei ole valettu betonikakkuun, johon on valettu kisko. Siten käytännössä mm. routa heiluttaa reunakiviä, ja jotta ne eivät ottaisi kiinni vaunuun, ne asennetaan ”riittävän etäälle”. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on fiksumpaa valaa reunakivet betoniin, jolloin niitä ei myöskään tarvi oikoa myöhemmin.
Transun pysäkki voi olla kaarteessa yhtä hyvin tai huonosti kuin muidenkin vaunujen pysäkki. Kuten esimerkiksi Kurvin pysäkki, joka on sananmukaisesti kurvissa. Mutta siinä Transu poikkeaa muista, että suoralla raiteella oleva pysäkki ei saa olla liian lähellä jyrkän kaarteen alkupistettä erityisesti sisäkaarteen puolella. Kun vaunu ajaa kurviin tai tulee kurvista suoralle, suoran puoleinen vaunun päätyosa koukkaa päästään kaarteen sisäpuolelle.
Sisäpuolen koukkaus on ehto tai vaihtoehto täysmatalalle lattialle. HKL:ssä päädyttiin siihen, että täysmatala lattia on tärkeämpi asia kuin rajoitus kaarteen ja pysäkin alkukohdan väliselle etäisyydelle. Ongelmapysäkkejä ei ollut kuin muutama, ja ne todettiin mahdollisiksi korjata. Mutta valitettavaa on, että suurin osa pysäkeistä oli ysin uudella osuudella. Ja Jätkän radat, joita ei 2009 ollut olemassakaan, tuovat ongelmapysäkkejä lisää. En osaa sanoa, miksi meillä käy näin, että uusien ratojen suunnittelijat eivät osaa tehdä ratoja vähintään sen mukaan kuin entiset ja ottaen huomioon tiedossa olevat kehitystarpeet.
Antero
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
1A oli aikamoinen mainoslinja tänään iltaruuhkassa. Valiojäätelöä (154), Kulta Katriinaa (162), Frezzaa (153) ja Samsungia (33). Oli siellä pari variotakin seassa (240, 226). Yhden vuoron tiedot puuttuvat. Mikähän kalusto mahtoi siinä olla?
Nimellisetäisyys onkin 100 mm. En ole koskaan kuullutkaan 50 mm etäisyydestä suunnitteluetäisyytenä eikä HKL ole tietääkseni koskaan julkaissut ohjetta, jossa sellaista olisi. 50 mm etäisyyshän olisi paljon fiksumpi.
Uuden vaunun pyyhkäisyt kaarteissa ovat aika mielenkiintoisia eivätkä ne käytännössä ole olleet aivan niin yksinkertaisia kuin kuvailit. Koeajot tuottivat pitkän listan korjattavia paikkoja. Osa ei ehkä täyttänyt tiukasti ottaen aiempienkaan vaunujen vaatimuksia, mutta nivelvaunut eivät kulje kovin matalalla reunakivien lähellä, joten virheitä ei ole aiemmin huomattu.
HKL:n ratasuunnittelussa on nyt käytössä ohjelmisto, jolla pyyhkäisyjä pystytään piirtämään. Tietääkseni sellaista ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Toki HKL:n oma väki on tiennyt jokseenkin hyvin mikä toimii ja mikä ei. Keskimääräinen liikennesuunnittelija puolestaan ei ole tiennyt eikä pitäisikään tietää. Tarjolla on oltava riittävät ohjeet ja apuvälineet työn tekemiseen.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Tämä on hyvä periaate. Jokainen suunnittelija ei voi olla renessanssinero, joka tietää kaikesta kaiken. Onnistunut suunnittelu lähtee hyvästä ohjeistuksesta, muutoin ollaan sattuman varassa. Nyt on Helsinki julkaissut suunnitteluohjeen pyöräteiden suunnitteluun, perustuen parhaisiin eurooppalaisiin käytäntöihin. Tämä on aivan loistava asia. Seuraavaksi tarvitaan parhaisiin eurooppalaisiin käytäntöihin perustuva ohjeistus raitioteiden ja myös bussireittien suunnitteluun.
Yksi vaikeuksia asetteva reunaehto on se, että meillä pitää ahtaa väkisin 3-4 pysäkkiä kilometrille. Siinä ei enää hirveästi ole varaa valita paikkoja joihin mahtuu täysimittainen pysäkki. Montaa pysäkkiä ei mahdu enää pidentämään edes välipalaratikan pituiseksi, ja multippeliajon alkaessa joudutaan lakkauttamaan pysäkkejä vielä enemmän.
Helsingissä on valittu ratkaisu, jossa ratikka on lyhyiden matkojen "vaakasuora hissi" ja nopeampi liikenne hoidetaan metrolla ja lähijunilla. Jos halutaan nopeampi ratikoita, ne kannattaa myös keskustassa tunneloida tai muuten eristää. Maanpäällinen on liikenne on tiheästi rakennetussa Helsingin kantakaupungissa joka tapauksessa katutasossa hidasta. Se kun on hidasta kaikkialla muuallakin maailmassa suunnilleen samantyyppisessä ympäristössä. Lähes kaikilla Helsingin kokoisilla tai isommilla Eurooppalaisilla kaupunkiseuduilla käyttää nopeampi joukkoliikenne eristettyjä ratoja tai tunneleita ainakin tiheimmillä alueilla.
Kävin muuten juuri Hampurissa, jossa liikenne oli järjestetty aika lailla Helsingin tyyppisesti. Tosin ratikoita ei ollut, vaan niitä korvasivat bussit, jotka olivat kyllä Helsingin ratikoiden kokoisia ja kulkivatkin suunnilleen samaa vauhtia. Vauhdikkaampaan liikkumiseen oli Hampurissa kattava U- ja S-bahn verkko, joka toki on paljon Helsinkiä laajempi. Myös Tukholmassa on aika lailla samanlainen verkko, jota Citybananin valmistuminen vielä parantaa.
Helsingissäkin kannattaa panostaa eristetyn ja nopean raideliikenteen laajentamiseen, kuten juuri nyt tehdäänkin. Toki ratikalla voi olla käyttöä esikaupungeissa ylikuormitettujen poikittaisten bussilinjojen, kuten jokerin korvaajina, mutta keskustan kaduilla ratikat ovat aina kaduilla kovin hitaita ja jos halutaan pikaratikoita ne on syytä tunneloida tai eristää ainakin pahimmilla alueilla.
- Liittynyt
- 22 Marraskuu 2007
- Viestit
- 829
Niin, raitioliikenne on nykyisessä tilassa, koska sitä on kehitetty 1950-luvun jälkeen vain niiltä osin mikä on ollut täysin välttämätöntä liikennöinnin jatkamiseksi. Monilta osin on luonnollista kehitystä tarkoituksellisesti heikennetty tai pysäytetty kokonaan. Näistä esimerkkeinä mm.
- Kuusitien ja Ruskeasuon välisen rautatietasoisen pikaraitiotien muuttaminen tavalliseksi hidasratikkaosuudeksi
- ratatekniikassa siirtyminen kokonaan betoni- ja asfalttikakkuun valettuun rataan kaikilla rataosuuksilla
- uusien rataosuuksien rakentaminen sekakaistoille tai riittämättömänlevyisille "omille" kaistoille
- vaunukoon pieneneminen telivaunu+teliperävaunu 28,5m / 209 paikkaa -> Nr I 20,1m / 141 paikkaa
- syväuravaihteiden käyttöönoton viivyttäminen sekä ummettujen ristikkojen lisääminen
Helsingissä ei tarvise tunneloida ratoja, mutta eristämiseen ja omien kaistojen parantamiseen voi kyllä satsata. Esimerkiksi tekemällä riittävän leveät raitiovaunukaistat vaikka Hämeentielle ja Mannerheimintielle, pystyttäisiin nykyistä luotettavampaan liikenteeseen. Nopeutta nostaa tietysti myös riitävän pitkät vaunut (=kaksinajo), jolloin vuorovälit pystytään pitämään sellaisina, jotta valoetuudet saadaan ohjelmoitua järkeviksi. Turhien liikennevalojen poisto (kuten jalankulkijavalot raitiotiellä) parantaa myös liikennöinnin luotettavuutta.
Helsingin nykytila on vähinttä ihmellinen, jos vertaa vaikka Göteborgiin. Siellä pitkälti samanlaisissa ympäristössä raitioliikenne on täysin toisella tasolla kuin Helsingissä. Liikenne on laadukkaampaa, nopeampaa ja luotettavampaa.
Ainoa eroava seikka on täällä vallitseva täydellinen ammattitaidon ja halun puute raitioliikenteen kehittämisessä. Ja ero on nähtävissä kuten vristo hyvin sanoi toisessa viestiketjussa Göteborgin raitioliikenteestä:
Eikä Göteborgissa ole kaivettu raitioteitä miljoonilla keskustassa maan alle, vaan liikenne on toteutettu laadukkaasti ja paremmin palvelevasti muilla keinoin.
Sen nopean lähiöratikan saa asennettua keskelle kaupunkiakin. Tarvitaan vain riittävän leveä katu. Sopivia katuja ovat esimerkiksi Mannerheimintie ja Hämeentie. Siinä olet Petteri oikeassa, että ihan koko nykyinen ratikkaverkko ei taivu pikaratikaksi, eikä sen tarvitse. Sama vaunu voi olla osalla verkostoa pikaratikka, osalla lähipalvelua. Kalliita tunneleita voidaan välttää lyhyillä hitailla osuuksilla, joista kaikista ruuhkaisin osuus myös hyötyy eniten lähipalvelusta. Tunneleita voidaan sitten harkita myöhemmin, kun ei ole parempaakaan investoitavaa kuten radan jatkamista uusiin lähiöihin.
Ratikka joustaa tarpeen mukaan, mutta helsinkiläistä joustamista joustamisen vuoksi pitää kitkeä. Poliittisesta realismista huolimatta.
Ratikka joustaa tarpeen mukaan, mutta helsinkiläistä joustamista joustamisen vuoksi pitää kitkeä. Poliittisesta realismista huolimatta.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,139
Göteborgin raitiotieverkossa vaihteet ja ristikot näyttivät olevan matalauraisia siellä, missä oli urakiskoja ja eteenkin M32-vaunut menivät niistä ryskyen läpi aivan kuten meidän Variotkin. Näillä alueille nopeusrajoitus on 30km/h - kauttaltaan. Keskustan ulkopuolella rataverkko muuttuu sitten nopeasti rautatiemäiseksi pölkkyradaksi. Näillä alueilla pysäkit ovat monesti eritasossa (esim. risteyksien yllä tai alla) muun liikenteen kanssa ja siellä ajetaan 60-70km/h.
Muuten: kahdessa uusimaan Sirio-vaunun (M32) pyörälaakereissa oli juuri havaittu murtumia ja 15 uusimman sarjan vaunua oli vedetty liikenteestä tarkastuksia varten. Että, kyllä sielläkin ongelmia on.
Muuten: kahdessa uusimaan Sirio-vaunun (M32) pyörälaakereissa oli juuri havaittu murtumia ja 15 uusimman sarjan vaunua oli vedetty liikenteestä tarkastuksia varten. Että, kyllä sielläkin ongelmia on.
Eikös uuden sarjan toimituksia lykätty useammalla vuodella juurikin tämmöisten ongelmien ratkomiseksi?
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,139
Göteborgissa on hieno, museoraitiovaunuilla ajettava Liseberg-linjan, jonka yksi ASEA:n aikanaan valmistama telivaunu muistuttaa jonkinverran meidän Brändö-vaunuamme:
https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.ne...720/399489_10151054101103320_2057460743_n.jpg
Linjalla liikkuvat myös kaksiakselinen moottorivaunu sekä kaksiakselinen, lyyravirroittimella varustettu, moottorivaunu, jonka perään oli kytetty avoperävaunu.
---------- Viesti lisätty kello 16:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:24 ----------
Pitkä vaihde Göteborgin raitioteillä; vasemmalle kääntyvä rata erkanee jo kuvan alalaidassa ja kulkee hyvän matkaa limitettynä suoraan menevän radan vieressä:
https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.ne...x720/524464_10151054134238320_914548573_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.ne...720/399489_10151054101103320_2057460743_n.jpg
Linjalla liikkuvat myös kaksiakselinen moottorivaunu sekä kaksiakselinen, lyyravirroittimella varustettu, moottorivaunu, jonka perään oli kytetty avoperävaunu.
---------- Viesti lisätty kello 16:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:24 ----------
Pitkä vaihde Göteborgin raitioteillä; vasemmalle kääntyvä rata erkanee jo kuvan alalaidassa ja kulkee hyvän matkaa limitettynä suoraan menevän radan vieressä:
https://fbcdn-sphotos-a.akamaihd.ne...x720/524464_10151054134238320_914548573_n.jpg
Viimeksi muokattu:
27.7.: HKL 164 on saanut uudet mainokset. Nyt mainostetaan Helsingin OP pankkia (ex Domino-keksi). Nähty tänään iltaruuhkassa linjalla 1A. Kuva SRS-uutiset.
Tänään näin kulttuurilinjan 5 vaunun (siis kulttuuriratikan) sitten linjan avajaispäivän. Kappas, vaunussa on linjanumero!
Tänään näin kulttuurilinjan 5 vaunun (siis kulttuuriratikan) sitten linjan avajaispäivän. Kappas, vaunussa on linjanumero!
Viimeksi muokattu:
Jätkäsaaren ysin pysäkeille on annettu todella erikoiset nimet, eniten ihmetyttää Verkkokauppa.comin edessä olevan pysäkin nimeäminen. Tämähän on nimetty "Bunkkeri". Tämän olisi minusta voinut nimetä suoraan verkkokauppa.com -pysäkiksi tms. Bunkkeri kuulostaa todella oudolta (enkä edes saa päähäni mistä tuollainen nimitys on keksitty). Toisaalta, tuossahan saattaa vaikuttaa se ettei tietääkseni muutamia lukuunottamatta ole mitään pysäkkiä nimetty kaupan/yrityksen mukaan.