Kotimatka Linjoilta Munkkaan kesti nyt illalla tunnin. Kasi tuli ihan sopivasti, mutta Oopperalla oli edessä puolen tunnin odotus ja siitä sitten aikamoista kitkutusta välipalalla Munkkaan asti. Tullinpuomilla kuljettaja yritti parhaansa, ajoi melkein risteykseen ennen kuin avasi ovet. Mutta ei se paljon auttanut, sellaista rollaattorimummon kävelyvauhtia siinä mentiin noin 40 metriä ennen kuin vauhti nousi. Mutta ei tarvinnut kuitenkaan peruutella, kuten eilen oli käynyt. Ei siinä mitään, olihan tuo odotettavissa keliolot huomioiden ja kotiin kuitenkin pääsin. Huomiota herätti lähinnä se, että helsinkiläiset rakastavat ratikkaansa niin paljon, että antavat sille tämänkin anteeksi hymyssä suin. Turkisrouva, joka jo hetken aikaa oli puhunut taksilla menemisestä, sanoi ilahtuneesti että "vihdoinkin", kun ratikka viimein näkyi. Ja pois jäädessäni useampi matkustaja kiitti kuljettajaa kyydistä – sitä ei kyllä ratikassa yleensä kuule.
Dementoituneelle Helmi-tädille sen sijaan olen kyllä menettänyt malttini aivan kokonaan. Ei sitä kannata pistää edes vanhainkotiin, armokuolema on ainoa oikea ratkaisu. Helmi-täti kun kohtelee meitä matkustajia kuin syöpään kuolevaa pikkulasta herättelemällä turhia toiveita ja antamalla katteettomia lupauksia. Vai millä ihmeellä perustellaan se, että kun ratikkaa ei näy eikä kuulu, niin Helmi-täti lupailee ensin neljää, sitten kolmea, kahta, yhtä ja lopulta nollaa minuuttia aivan kuin mitään ihmeellistä ei olisi. Aikansa nollaa näytettyään tätsä sitten päättääkin näyttää viittätoista ja sama lähtölaskenta alkaa taas, päättyäkseen aivan samalla tavalla. Ilman mitään aaltoviivoja tai muita kivoja symboleita, joista voisi päätellä, ettei lupauksessa ole mitään perää. Eikö sen aaltoviivan tarkoitus ole juuri se, että jos yhteyttä vaunuun ei syystä tai toisesta ole, niin aaltoviiva on sitten aikataulunmukainen tieto? Kun olisi edes sen viitsinyt antaa, niin olisi siitä voinut päätellä, että vaunu tulee kun sattuu ehtimään. Nyt kuitenkin lupaillaan, eikä pidetä. Niin että letkut irti Helmistä, nukkuisi pakkasten yli kun ei kerran mihinkään pysty. Jos tuo toimisi kuten kuuluu, se olisi näyttänyt sitä noin 30 minuuttia, joka ratikan odottamiseen kului. Siitä sitten olisi voinut päätellä, että taidankin mennä bussipysäkille tai kävellä kotiin. Mutta ei.
Tässä muuten yksi mielenkiintoisimmista näkemistäni poikkeusinfoista, sekin annettu (ainakin) 40 min myöhässä. "05.02.2012 23.41 - Raitiolinja 4, myöhässä lumen tukkimien kiskojen takia. Arvioitu kesto: 23:37 - 26:00."
Ja päivän havainto: kasin pysäkeillä lukee nyt sitten Jätkäsaari. Oopperalla ja ilmeisesti siitä alkaen linjaliuskoissa on vain Jätkäsaari, sitä ennen lukee Töölö-Jätkäsaari. Vaunuissa toki lukee edelleen Saukonpaasi. Eihän siinä nyt samaa tekstiä voi olla kuin pysäkillä. Muuten menisi aivan liian helpoksi. Saisikohan nelosen vaunuihin määränpäätekstiksi Kadettikoulu
