Raitiovaunujen ja bussien liikennöintikustannusvertailu

Vs: HelBin ongelmia

hylje sanoi:
Ratikan kilometrikustannusta sopii verrata lähinnä keskustan bussilinjoihin 14, 16, ja 18.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikä sekään enää onnistu. Kilpailuihin osallistuvat liikennöitsijäthän voivat määritellä hintansa ihan miten tahtovat eivätkä hinnat välttämättä vastaa kustannuksia. Jos 14 on houkutteleva linja jonkun liikennöitsijän mielestä, niin sinne voi tarjota halvalla ja ottaa rahat takaisin vaikka jonkun seutulinjan paketissa, josta tietää ettei tarjoajia ole paljon jne.

Lauttasaaressahan kävi niin, että teknisen erheen vuoksi sen liikenteestä maksetaan nyt miljoona "extraa" vuodessa eli halvimman ja toiseksi halvimman tarjouksen ero oli tuon verran. Erotus on aikamoinen. Jos nuo erot ovat muissakin kohteissa tuota luokkaa, niin bussien kustannusten ennustaminen on puhdasta arpapeliä.
 
Olisikin mielenkiintoista tietää liikennevälineiden kustannusvertailua muista eurooppalaisista kaupungeista. Tietääkö joku?
 
Käsittääkseni suomalainen tapa eritellä kustannuksia on harvinainen muualla, minkä vuoksi vertailukelpoista dataa ei tahdo löytyä. Ei edes pohjoismaista.
 
Vs: HelBin ongelmia

antti sanoi:
Tänään posteljooni toi uuden Bussbranschen-lehden, missä juttu Englannin Cambridgen uudesta bussiväylästä, jonka kustannukset puolet vastaavan raitiotien rakennuskustannuksista. Mitenkäs sellainen sopisi Westend -Itäkeskus -reitille? http://en.wikipedia.org/wiki/Cambridgeshire_Guided_Busway
Klikkaa laajentaaksesi...
HSL:n runkobussiselvityksessä sivulla 58: ”Omat, muusta liikenteestä erotetut väylät, joilla saavutetaan korkea nopeus ja pieni häiriöherkkyys maksavat n. 2 – 8 milj. €/km.”

Raidejokerin kustannusarvio YTV:n raportissa 2009: 8,4 M€/km.

Jos halutaan ajaa bussilla yhtä sujuvasti kuin ratikalla, se vaatii samanlaisen radan molemmille. Erona on vain pintarakenne, ei hinta.

Antero
 
339-DF: Kustannuserittely vaunupäivään, vaunutuntiin ja vaunukilometriin on UITP:n suosituksiin perustuva ja muutenkin tarkoituksenmukainen.

Ongelmaksi on enemmänkin muodostunut se, että pääosa raitioteistä on joukkoliikenneviranomaisten "sisäisten tuottajien" liikennöimiä.
Tällöin kustannuksia ei eritellä samalla tarkkuudella kuin ulkoa ostettaessa. Vaikutelmani myös on, että kustannustietoja ei haluta rajattoman tarkkaan
paljastaa kilpailusyistä. Saksasta olen saanut vain bruttokustannuksia / kilometri erittelemättä eri tekijöitä.

Joissakin tapauksissa voisi yrittää saada löydettyä kilpailutusten ja hankintojen sopimusasiakirjoja. Ne vain eivät useinkaan ole netissä julkaistuja asiakirjoja.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
339-DF: Kustannuserittely vaunupäivään, vaunutuntiin ja vaunukilometriin on UITP:n suosituksiin perustuva ja muutenkin tarkoituksenmukainen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi olla, että se on tarkoituksenmukainen, mutta ainakaan Tukholmasta, Pariisista tai Zürichistä tällaisia lukuja ei tietääkseni saa. Selitys ainakin on ollut, ettei niitä ole olemassa. Voi tietysti olla, että selitys on epätosi. Tai sitten noissa kaupungeissa jaetaan kustannukset jotenkin toisin kuin UITP suosittaa ja meillä tehdään.
 
Näyttäisi aika hyvältä näin pikaisesti selattuna. Varmasti kiinnostavaa aineistoa on tiedot linjakohtaisista kustannuksista, jotka näkyivät olevan bussiliikenteen osalta taulukoidun nousua kohden. Kun tuota ajatuksella lukee, niin se antanee paljon tietoa HSL:n kustannusrakenteesta. Raportissa on aika kivasti myös kirjoitettu, mitä noista luvuista ei näe. Isoimpana yksittäisenä asiana nousee esille bussiliikenteen jakaminen erillisiksi ryhmiksi, jolloin näkee aika hyvin, kuinka kustannukset ovat aivan erilaisia erityyppisillä linjoilla. Vaikka keskustalinjat olisikin voitu vielä nostaa omaksi luokakseen Helsingin linjoista... Mutta jo seutuliikenteen ja Helsingin sisäisen liikenteen vertaaminen kertoo missä mennään.
 
Jos saisi linjakilometrit jaettua pysäkkitiheyden mukaisiin lokeroihin myös saman linjan sisällä, alkaisi jo näkymään vertailukelpoisia lukuja. Seutulinjoillakin on kaikilla tiheän pysäkkivälin keskustaosuuksia, jotka varmasti painavat kustannusvaa'assa. Myös metrossa noussee eri profiilit Kalasataman molemmin puolin.

En tosin ole ihan varma, saako yllämainittuja tietoja johdettua nykyisestä tietokannasta mielekkäällä karkeudella.
 
hylje sanoi:
Jos saisi linjakilometrit jaettua pysäkkitiheyden mukaisiin lokeroihin myös saman linjan sisällä, alkaisi jo näkymään vertailukelpoisia lukuja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta miten voit kohdistaa maksetut kustannukset niille linjakilometreille, joilla ne ovat aiheutuneet? Et mitenkään.
 
Elmo Allen sanoi:
Mutta miten voit kohdistaa maksetut kustannukset niille linjakilometreille, joilla ne ovat aiheutuneet? Et mitenkään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Johonkin karkeusasteeseen asti voi. Linjoista tiedetään pysäkkivälit ja Helmi-linjoista myös toteutuneita keskinopeuksia linjalla. Niiden perusteella voidaan lokeroida linjakilometrit, mutta ei vielä tiedetä kuinka paljon kuinka paljon eri lokeroiden km-kustannukset ovat.

Lokeroiden km-hinnat voidaan arvioida mahdollisimman yksipuolisessa ympäristössä kulkevien linjojen toteutuneiden kustannusten perusteella. Arvion tarkkuutta voi sitten arvioida lokeroiden km-hintojen summan erotuksella toteutuneeseen kokonaiskustannukseen.
 
hylje sanoi:
Lokeroiden km-hinnat voidaan arvioida mahdollisimman yksipuolisessa ympäristössä kulkevien linjojen toteutuneiden kustannusten perusteella. Arvion tarkkuutta voi sitten arvioida lokeroiden km-hintojen summan erotuksella toteutuneeseen kokonaiskustannukseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

On toki relevanttia yrittää mallintaa kustannusrakennetta linjojen erilaisen rakenteen mukaan. Se vaatii kylläkin ennemminkin monimutkaisia korrelaatioita ja selittäviä muuttujia. Siinä ei tule käyttää vain yksipuolisessa ympäristössä kulkevia linjoja (eikä sellaisia käytännössä ole tarpeeksi), vaan määrittää kaikille linjoille tarpeeksi muuttujia. Statistiikkatyökalut kyllä saavat irti helposti parhaimmat selittäjät. Mutta en vain näe, että sitä tulisi sitten soveltaa enää takaisin linjakohtaisiin kustannuksiin, vaan se on sitten ennustemalli tulevaisuuden suunnitelmia varten. Se on linjakohtaisista kustannuksista tehty johtopäätös, ei enää linjakohtaisten kustannusten jakoa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös