Raitiovaunujen ja bussien liikennöintikustannusvertailu

Rattivaunu · 21 Joulukuu 2009

Antero Alku sanoi:
Joukkoliikennekaistat, bussipysäkit ja joukkoliikennekadut osoittavat toista.

Vastasit ihan toiseen kysymykseen.

Teiden kuluminen on huomattavan monimutkainen kokonaisuus ja "syyllisiä" haettiin jo ainakin 1980-luvulla aktiivisesti. Jo silloin kävi selväksi, että suurin osa tieurista vastaa raideleveydeltään henkilöautoja. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö raskas liikenne aiheuttaisi lainkaan rasitusta teiden ja katujen rakenteisiin, varmasti aiheuttaa. Eräässä teiden rasitukseen liittyvässä yhtälössä akselimassa muistaakseni korotetaan jopa neljänteen potenssiin.

Mikko Laaksonen · 21 Joulukuu 2009

Ura- ja painumakysymyksissä on varmaan kyse usein eri asioista.

Raskaan ja tiheän bussiliikenteen tilanteissa on varmaankin usein kysymys ihan katuperustuksen ja päällysteen kestävyydestä. Turussa Aurakatua ja Eerikinkatua juuri uusittiin. Samoin 1960-70-luvun lähiöiden joukkoliikenteen käyttämiä pääkatuja on peruskorjattu raitiotien kiskonvaihtoa vastaavalla tavalla esimerkiksi Ylioppilaskylän Inspehtorinkadulla ja Ispoisten Rätiälänkadulla. Näillä kaduilla pääosa raskaasta liikenteestä on linja-autoja. Vaikuttaa siltä, että näissä tilanteissa sekä päällystys että perustus kuluvat nopeasti, mutta eivät välttämättä urautuen vaan pikemminkin painuen.

Maanteillä harvoin kulkee 10 minuutin välein busseja. Ne tiet, joilla kulkee, ovat yleensä erittäin raskaasti rakennettuja moottoriteitä. Sen perusteella kun olen seurannut pääteiden ja katujen rakentamista, vaikuttaa siltä, että mihin tahansa kaupunkikatuun verrattuna valtatiet ja moottoritiet ovat huomattavan raskaasti perustettuja ja päällystekerroksiakin on huomattavasti tukevammin.

339-DF · 9 Tammikuu 2011

Bussien liikennöintikustannusten tilastointitapaa, jossa ei ole eroteltu erityyppisiä bussilinjoja toisistaan, on kritisoittu foorumilla laajasti.

Tässä pieni faktanpoikanen, joka tukee tuota bussilinjojen jakoa tilastointia varten erikseen ainakin kantakaupunki- ja esikaupunkilinjastoon. Raitio-lehden numerossa 2/79 todetaan:

"Linja-autojen polttoaineenkulutus vaihtelee linjoittain. Esimerkiksi linjalla 95 se on 42 litraa/100 km ja linjalla 17 62 litraa/ 100 km."

Tieto ei tietysti ole erityisen tuore, eikä noita linjojakaan ole enää olemassa. Siitäkin huolimatta tuosta näkyy selkeästi, että kantakaupungissa (17) polttoaineenkulutus on selkeästi suurempaa (tässä peräti puolitoistakertaista) kuin keskustan ja lähiön välisellä linjalla (95 lähti Rautatientorilta).

Camo Lissabone · 9 Tammikuu 2011

339-DF sanoi:
Bussien liikennöintikustannusten tilastointitapaa, jossa ei ole eroteltu erityyppisiä bussilinjoja toisistaan, on kritisoittu foorumilla laajasti.

Tässä pieni faktanpoikanen, joka tukee tuota bussilinjojen jakoa tilastointia varten erikseen ainakin kantakaupunki- ja esikaupunkilinjastoon. Raitio-lehden numerossa 2/79 todetaan:

"Linja-autojen polttoaineenkulutus vaihtelee linjoittain. Esimerkiksi linjalla 95 se on 42 litraa/100 km ja linjalla 17 62 litraa/ 100 km."

Tieto ei tietysti ole erityisen tuore, eikä noita linjojakaan ole enää olemassa. Siitäkin huolimatta tuosta näkyy selkeästi, että kantakaupungissa (17) polttoaineenkulutus on selkeästi suurempaa (tässä peräti puolitoistakertaista) kuin keskustan ja lähiön välisellä linjalla (95 lähti Rautatientorilta).

Varmasti tuohon aikaan onkin ollut suuria polttoainekulutuseroja, kun HKL ajeli vielä pääasiassa kaksivaihteisilla autoilla. Linjalla 17 ei varmaankaan päästy kovin montaa kertaa sivun aikana hydrauliselta ykkösvaihteelta mekaaniselle kakkoselle, mikä selittää korkeaa kulutusta. Nykykalustolla päästään keskustatyyppisessä ajossa kulutuksessa luokkaan 40l/100km, paljon maantietyyppistä ajoa sisältävillä linjoilla päästään reiluun kolmeenkymppiin per 100km. Teliautoilla voi noihin lukuihin lisätä kymmenisen litraa.
Aikoinaan jollain Volvo B57:lla päästiin maantieajossa helposti alle 20l/100km lukuihin...
Lieneekö kovin pätevää käyttää yli 30 vuotta vanhoja tietoja?

339-DF · 9 Tammikuu 2011

Camo Lissabone sanoi:
Nykykalustolla päästään keskustatyyppisessä ajossa kulutuksessa luokkaan 40l/100km, paljon maantietyyppistä ajoa sisältävillä linjoilla päästään reiluun kolmeenkymppiin per 100km. Teliautoilla voi noihin lukuihin lisätä kymmenisen litraa.

Arvelinkin, että lukujen täytyy olla tänä päivänä selkeästi pienempiä.

Näistä luvuista päätellen erokin on pienentynyt, eli jos ennen kantakaupunkilinjan kulutus oli esikaupunki+50%, niin nyt +35%.

Camo Lissabone · 9 Tammikuu 2011

339-DF sanoi:
Arvelinkin, että lukujen täytyy olla tänä päivänä selkeästi pienempiä.

Näistä luvuista päätellen erokin on pienentynyt, eli jos ennen kantakaupunkilinjan kulutus oli esikaupunki+50%, niin nyt +35%.

Eli siis keskusta-alueen suuremman kulutuksen voi laittaa liikennevalojen ja tökkivän liikenteen piikkiin, mistä tulee paljon kiihdytyksiä suhteessa matkaan. Nykyiset automaattivaihteistot menevät mekaaniselle välitykselle jo hyvin pienessä nopeudessa, joten voimansiirtohäviöt on aikalailla minimissä.

339-DF · 18 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

vristo sanoi:
Kirjoitus sivaltaa myös muita joukkoliikennemuotoja.

Sivaltaa juu. Kun on tarpeeksi iso pamppu, saa ilmeisesti sanoa mitä vaan ilman velvollisuutta minkäänlaiseen todellisuuspohjaan nojaamiseen.

Toisaalta minäkin kyllä toivon, että Helsinki rakentaisi raitiotieitä 10–20 miljoonalla eurolla vuodessa.

Antero Alku · 18 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

339-DF sanoi:
Sivaltaa juu. Kun on tarpeeksi iso pamppu, saa ilmeisesti sanoa mitä vaan ilman velvollisuutta minkäänlaiseen todellisuuspohjaan nojaamiseen.

Eipä ole Koromakaan joukkoliikenteen asiantuntija. Hän lankeaa samoihin miinoihin kuin monet asiantuntijoina itseään pitävät sekä sellaisissa tehtävissä olevat, joiden pitäisi olla asiantuntijoita. Mutta ehkei ole reilua moittia Koromaa, joka toistaa virheitä, joita uskoo tosiksi, koska on kuullut asiat ”asiantuntijoilta”. Mutta Koromalle tekisi hyvää tutustua Tampereen raitiotiesuunnitelmiin, erityisesti niiden talouteen. Hyvää tekisi myös tarkkailla, miten täydet bussikaistat ovat muunkin liikenteen käytössä. Ilmeisesti jo muutama lainrikkoja oikeuttaa sen, ettei bussikaistaa ja muuta bussin tarvitsemaa katukapasiteettia ja se kustannuksia tarvitse kohdistaa busseille lainkaan.

Antero

Koala · 18 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

Joukkoliikenne on jännä juttu. Jokaisen "koroman" täytyy siihen ottaa kantaa vaikkei olisi mitään asiantuntemuksen puolikastakaan tai edes kiinnostusta ja vaikka ei olisi ikinä istunut joukkoliikennevälineessä kokonaista tuntia.

tlajunen · 18 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

Koala sanoi:
Joukkoliikenne on jännä juttu. Jokaisen "koroman" täytyy siihen ottaa kantaa vaikkei olisi mitään asiantuntemuksen puolikastakaan tai edes kiinnostusta ja vaikka ei olisi ikinä istunut joukkoliikennevälineessä kokonaista tuntia.

Raitiovaunussa kuultua: "Tämä on muuten ensimmäinen kerta raitiovaunussa sellaiseen kahteenkymmeneen vuoteen! Ja minä olen sentään sen jälkeen ollut YTV:n hallituksen puheenjohtajana! Hehheh!"

(Tarina on muuten asiasisällöltään tosi, vaikka sanamuodoltaan ulkomuistiin perustuva. En tunnistanut sanojaa, oli eläkeikäinen herrasmies siistissä puvussa, muiden samanhenkisten seurassa. Sain muusta keskustelusta kuvan, että olivat ehkä menossa teatteriin.)

Antero Alku · 18 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

tlajunen sanoi:
Raitiovaunussa kuultua: "Tämä on muuten ensimmäinen kerta raitiovaunussa sellaiseen kahteenkymmeneen vuoteen! Ja minä olen sentään sen jälkeen ollut YTV:n hallituksen puheenjohtajana! Hehheh!"

YTV:n hallituksen puheenjohtajat:

Teuvo Aura 1970–1980
Raimo Ilaskivi 1981–1990
Kari Rahkamo 1991–1992
Erkki Tuomioja 1993–1669
Pentti Kivinen 1997-2000
Suvi Rihtniemi 2001–2006
Tatu Rauhamäki 2007–2009

Antero

tlajunen · 19 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

Antero Alku sanoi:
Pentti Kivinen 1997-2000

Tämä. Tunnistin Youtubesta löytyneen videon perusteella, jossa Kivinen esiintyy Suomen Messujen toimitusjohtajana.

antti · 19 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

Mielenkiintoinen totuus: bussin matkustajakilometri 22 c / km ja raitiovaunulla vastaava kulu 40 c / km. Ja nämä ilman kulkuväylän rakennuskuluja. Antaa tosiaan ajattelemisen aihetta jokerilinjan kiskoistamiseen. Tänään posteljooni toi uuden Bussbranschen-lehden, missä juttu Englannin Cambridgen uudesta bussiväylästä, jonka kustannukset puolet vastaavan raitiotien rakennuskustannuksista. Mitenkäs sellainen sopisi Westend -Itäkeskus -reitille? http://en.wikipedia.org/wiki/Cambridgeshire_Guided_Busway

Matkalainen · 19 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

antti sanoi:
Mielenkiintoinen totuus: bussin matkustajakilometri 22 c / km ja raitiovaunulla vastaava kulu 40 c / km.

Vale, emävale, tilasto. Ovatko nuo luvut varmasti vertailukelpoisia keskenään, siis onko ne laskettu keskenään samankaltaisista linjoista?

antti sanoi:
Tänään posteljooni toi uuden Bussbranschen-lehden, missä juttu Englannin Cambridgen uudesta bussiväylästä, jonka kustannukset puolet vastaavan raitiotien rakennuskustannuksista. Mitenkäs sellainen sopisi Westend -Itäkeskus -reitille?

Luultavasti aika huonosti, pakkautuvan lumen yms. ongelmien takia. Cambridgeshiressä ei taida kovin monta kertaa vuodessa sataa lunta.

339-DF · 19 Syyskuu 2011

Vs: HelBin ongelmia

antti sanoi:
Mielenkiintoinen totuus: bussin matkustajakilometri 22 c / km ja raitiovaunulla vastaava kulu 40 c / km. Ja nämä ilman kulkuväylän rakennuskuluja. Antaa tosiaan ajattelemisen aihetta jokerilinjan kiskoistamiseen.

Totuus nykytilanteesta, kyllä. Ei ennuste tulevaisuudesta. Mutta jos jokerilinja tehdään kolmosen ratikkaa vastaavaksi hidasratikaksi keskinopeudella 12 km/h ja 20 m pitkillä vaunuilla, niin olet ihan oikeassa, ei sellainen kannata.