Ratikkaliikenteen kehittäminen - ratikkaprojekti

Ville O. Turunen · 7 Lokakuu 2013

vristo sanoi:
Hesari tänään:
Helsingin liikennevisio luottaa raideliikenteeseen-
Pikaratikat suhaavat lähiöihin vuonna 2050

Mitä ihmeen arvoa tällaisella uutisella on? Ihan sama kuin sanottaisiin, että sadan vuoden kuluttua ihmiskunta ei käytä enää rahaa. Aikana, josta kukaan ei tiedä vielä mitään, eikä ihmiskunta ole välttämättä enää elossa.

Hieman lyhyemmän aikavälin visioita, kiitos!

Kannattaa kuitenkin huomata, että nuo metrovisiot näkyvät kadonneen kokonaan ja raskasraiteista vain fiksuin, eli Pisara, roikkuu mukana. Eli johtopäätöksenä voisi olla, että Vepsäläisen aika on ainakin ohitse. Muutenkin vision perusajatus on hyvä, kun maankäyttöä sidotaan liikenneverkkoon mukaan, eli joukkoliikenteen solmukohdat ovat alkupisteitä kaupunkimaisen kaupungin rakentumiselle. Jäämme odottamaan, miten HSL lähtee vetämään tätä kohden todellisuutta. Ensimmäinen kivi pellossa on Jokeri.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:46 ----------

Lisäksi huomasin, että autoliikenteen tavoiteverkosta puuttui kaupunkimotariverkko tyysti ja sen sijaan Keha I sisäpuolella olivat "katumaiset yhteydet", eli HSL:ssä ollaan ilmeisesti kallistumassa bulevardisoimisidean puoleen. Tässä kohtaa ainakin kaupungin visiot näyttäisivät olevan täysin päinvastaisia, mikä ei lupaa hyvää vision toteutumiselle, ilman kaupungin myötavaikutusta siitä ei tule mitään.

brynkka · 7 Lokakuu 2013

Ville O. Turunen sanoi:
Kannattaa kuitenkin huomata, että nuo metrovisiot näkyvät kadonneen kokonaan ja raskasraiteista vain fiksuin, eli Pisara, roikkuu mukana. Eli johtopäätöksenä voisi olla, että Vepsäläisen aika on ainakin ohitse.

Metrovisioista näyttää yksi luikertelevan Itäsalmen suunnalla ja toinen vaikuttaa suuntaavan Vuosaaren satamaan. Muista raskasraidevisioista on Pisaran lisäksi myös Lentorata ja Tallinnan tunneli hahmotettavissa Hesarin kartasta.

Ville O. Turunen sanoi:
Lisäksi huomasin, että autoliikenteen tavoiteverkosta puuttui kaupunkimotariverkko tyysti ja sen sijaan Keha I sisäpuolella olivat "katumaiset yhteydet", eli HSL:ssä ollaan ilmeisesti kallistumassa bulevardisoimisidean puoleen. Tässä kohtaa ainakin kaupungin visiot näyttäisivät olevan täysin päinvastaisia, mikä ei lupaa hyvää vision toteutumiselle, ilman kaupungin myötavaikutusta siitä ei tule mitään.

"Seudullisesti tärkeä katumainen yhteys" edellyttää melko väljää tulkintaa kadusta, mikäli esim. Hakamäentietä ei rakenneta vaihteeksi täysin uusiksi. Purkukohteina muutama liittymä ja jokunen vuosi sitten valmistunut tunneli. Pidän visiota myönteisenä ja jotenkin tälläinen kadun uudelleen keksiminen saattaa kertoa jonkinlaisesta paradigman muutoksesta suunnittelun lähtökohdissa.

Rampit, sillat ja muut eritasoratkaisut vaikuttavat negatiivisesti ympäristön käveltävyyteen ja olen joskus miettinyt joidenkin kaupunkisiltojen korvaamista tasoratkaisuilla. Ruoholahden ja Hämeentien sillat sopisi purkaa tarpeettomina ja Hakaniemen silta saattaisi toimia paremmin matalampana ja siirrettynä hiukan itään.

hylje · 7 Lokakuu 2013

Hakamäentietä ei ole paljoakaan tarvetta räjäyttää, kun se moottoritiemäinen osuus kulkee ensin Keskuspuiston ja sitten ratapihan yli. Helpompia ja enemmän rakentamista sallivia ratkaisuja on vuosikymmenille.

Katumainen tavoitetila kuitenkin tarkoittanee, ettei moottoritietunneleita tyrkytetä Hakamäentien päihin ihan niin innolla kuin ennen investointikattoa konsanaan. Joskus se Keskuspuisto ja ratapiha tulevat uudistuslistan etupäähän kuitenkin.

Knightrider · 7 Lokakuu 2013

Hakamäentie olisi nimenomaan Keskuspuiston vuoksi saatava tunneliin ainakin Keskuspuiston läpäisevältä osalta. Nythän pauhe kantautuu suoraan metikköön. Radikaalimpi vaihtoehto olisi reitittää autoliikenne Junatien, Metsäläntien ja Hämeenlinnanväylän kautta ja rauhoittaa Hakamäentien Keskuspuisto-osuus raideliikenteelle - eli nurmiraitiotielle (raide-23 + raide-59) ja rautatielle. Turun suunnan uutta, nopeampaa ja suorempaa junarataa voisi siinä samalla tosissaan harkita linjattavan Pasilasta Hakamäentien tilalle ja siitä kimppaan Turunväylän maastokäytävään - rata rakennettaisiin toki samaa aikaa Turunväylän Mannerheimintielle-jatkeen kanssa, sen osuuden se kulkisi tunnelissa, muuten pinnalla. Rata voisi muodostaa myös haaran kohti Lentorataa Ilmalan kohdilla.

Elmo Allen · 8 Lokakuu 2013

vristo sanoi:
Hesari tänään:
Helsingin liikennevisio luottaa raideliikenteeseen-
Pikaratikat suhaavat lähiöihin vuonna 2050

Mitä ihmeen arvoa tällaisella uutisella on? Ihan sama kuin sanottaisiin, että sadan vuoden kuluttua ihmiskunta ei käytä enää rahaa. Aikana, josta kukaan ei tiedä vielä mitään, eikä ihmiskunta ole välttämättä enää elossa.

Hieman lyhyemmän aikavälin visioita, kiitos!

Kyseessä on yleiskaavatyö, jossa tosiaan pitää varautua vuosikymmenien kasvukaareen, ja suunnittelussa tietysti katsotaan mitä se vaatisi, jos seuraavan 37 vuoden ajan väestönkasvu sijoitetaan tavalla A, tavalla B tai tavalla C. Kyseessä ei siis ole varsinaisesti mikään liikennejärjestelmäsuunnitelma, vaan kaupungin kasvusuunnitelma (kasvun sijoittelun suunnitelma). Olisi kovin lyhytnäköistä suunnitella sitä vain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Raideliikenteen varassa toimivaa kaupunkia siitä tuskin ainakaan seuraa.

Luonnollisesti noita yleiskaavan raideliikennelinjoja sitten rakennetaan uusin, päivitetyin suunnitelmin niiden tullessa ajankohtaiseksi.

Otso Kivekäs · 26 Lokakuu 2013

Ville O. Turunen sanoi:
Lisäksi huomasin, että autoliikenteen tavoiteverkosta puuttui kaupunkimotariverkko tyysti ja sen sijaan Keha I sisäpuolella olivat "katumaiset yhteydet", eli HSL:ssä ollaan ilmeisesti kallistumassa bulevardisoimisidean puoleen. Tässä kohtaa ainakin kaupungin visiot näyttäisivät olevan täysin päinvastaisia, mikä ei lupaa hyvää vision toteutumiselle, ilman kaupungin myötavaikutusta siitä ei tule mitään.

Tämä on siis Yleiskaavan visio, eli kaupungin suunnitelma, ei HSL:n. Tai tässä vaiheessa vielä vasta kaupunkisuunnitteluviraston ehdotus. Bulervardi-ajattelu on kuitenkin todella vahvasti osa suunnitelmaa: puolet suunnitellusta rakentamisesta perustuu motarien muuttamiseen kaduiksi.

Käsittääkseni HSL tekee ensi vuonna vähän lyhyemmän tähtäimen ratikkavisioa, että minne kaikkia ratikkaa kannattaa vetää lähivuoskymmeninä. Oletan tämän yleiskaavan vision toimivan siinä jonkinlaisena pitkän tähtäimen tavoitetilana.

339-DF · 26 Lokakuu 2013

Otso Kivekäs sanoi:
Käsittääkseni HSL tekee ensi vuonna vähän lyhyemmän tähtäimen ratikkavisioa, että minne kaikkia ratikkaa kannattaa vetää lähivuoskymmeninä. Oletan tämän yleiskaavan vision toimivan siinä jonkinlaisena pitkän tähtäimen tavoitetilana.

Tämähän kuulostaa hyvältä, ja toivottavasti niveltyy KSV:n ratikkaprojektiin. Saadaan lukuja siitä 6/68/71-keissistä jne. Vaikka eihän ne luvut ole Munkkivuorenkaan tapauksessa toteutusta edistäneet. Ensi syksynä sinne lisätään taas kaksi bussia, ratikan H/K lienee sitä myöten lähellä kakkosta, mikä on seudulla ainutlaatuista.

Vaikka kaikkea ei voi tehdä kerralla, niin nyt vähän ihmetyttää, miksi ensin tehdään tämä v. 2015 linjasto ja sen jälkeen lyhyen tähtäimen laajennukset. Järjestyksen pitäisi olla toisin päin, tai oikeammin niin, että ensin tehdään kauas ulottuva visio, sitten lähiajan laajennussuunnitelma ja sitten siihen valmistautuva lähivuosien linjasto.

sane · 27 Toukokuu 2014

Kun on taas ollut puhetta tuolla "Raitioverkon keskinopeus laskenut"-ketjussa, tuli mieleen että mitäs tälle hankkeelle kuuluu?

sane · 11 Kesäkuu 2014

sane sanoi:
Kun on taas ollut puhetta tuolla "Raitioverkon keskinopeus laskenut"-ketjussa, tuli mieleen että mitäs tälle hankkeelle kuuluu?

Ilmeisesti reilu vuodessa ei ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista?

j-lu · 11 Kesäkuu 2014

sane sanoi:
Ilmeisesti reilu vuodessa ei ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista?

Liian kapeita ratikkakaistoja ei ole edelleenkään lakattu piirtämästä eri suunnitelmiin. Pisti vain Soininvaaran blogia lukiessa silmiin...

Eli ts. ainakaan sen osalta ei ole mitään tapahtunut, jos nyt yritetään keskustella aiheesta.

petteri · 11 Kesäkuu 2014

j-lu sanoi:
Liian kapeita ratikkakaistoja ei ole edelleenkään lakattu piirtämästä eri suunnitelmiin. Pisti vain Soininvaaran blogia lukiessa silmiin...

Pyöräily näyttää menevän tässä tapauksessa prioriteeteissa sujuvamman ratikkaliikenteen edelle. Toki pyöräkaistalla on käyttäjiä murto-osa ratikkakaistaan verrattuna.

j-lu · 11 Kesäkuu 2014

petteri sanoi:
Pyöräily näyttää menevän tässä tapauksessa prioriteeteissa sujuvamman ratikkaliikenteen edelle. Toki pyöräkaistalla on käyttäjiä murto-osa ratikkakaistaan verrattuna.

Pyöräilyn suosiminen on vähän kaksipiippuinen asia. Toisaalta on juuri tuo, että liikkumismuotona pyöräily on Suomessa edelleen marginaalinen, joten muiden liikennemuotojen syrjiminen pyöräilyn kustannuksella johtaa nykyisellään liikenteelle uhratun katutilan tehokkuuden laskuun. Toisaalta pyöräilyn yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat niin kiistattomat, että jokainen muista liikennevälineistä fillarin selkään kiivennyt on voitto veronmaksajille. Siirtymistä voi olettaa tapahtuvan sitä enemmän, mitä paremmat on pyöräilyn olosuhteet.

Itse en ole kovin pahollani pyöräilyn suosimisesta. Manskun tapauksessakaan sen ei tarvitsisi olla raitiovaunuilta pois. Tässä on vaan sellainen suomalaisesta hallinto- ja päätöksentekokulttuurista paljon kertova ongelmatilanne, että koska kaupunkisuunnittelulautakunta ei päätä Staran aurauskalustohankinnoista, Staran on vastustettava muunlaista katutilan jakoa kuin mikä sopii sen nykyiselle aurauskalustolle. Tuota voi sitten pitää absurdina, kafkamaisena tai minä hyvänsä, ja yleensä näissä käy niin, että byrokratia vie voiton demokratiasta ja asia päätetään tietoisesti epäoptimaalisella tavalla.

339-DF · 11 Kesäkuu 2014

petteri sanoi:
Pyöräily näyttää menevän tässä tapauksessa prioriteeteissa sujuvamman ratikkaliikenteen edelle. Toki pyöräkaistalla on käyttäjiä murto-osa ratikkakaistaan verrattuna.

Tuossa ei ole kyse siitä. Pyöräkaistan tavoiteleveydeksi on määritelty 2,0 m (mikä vastaa suunnilleen tilannetta, jossa rv-kaistan tavoiteleveys olisi 8,0 m) mutta tässä kohtaa on piirretty 2,5 m leveät kaistat. Syyksi on ilmoitettu rakennusviraston haluttomuus hankkia sellaisia lumiauroja, joilla kätevästi auraisi kapeamman kolmitasopyöräkaistan. "Fillaripuolue" ei tarvitse tuota ylimääräistä puolta metriä, näin mm. Soininvaara toteaa blogissaan.

Lisäksi mä vähän epäilen, että siitä 2,5 m leveästä fillarikaistasta on itse asiassa pyöräilyn kannalta haittaa verrattuna vähän kapeampaan – se kun on niin leveä, että siihen voi turvallisin mielin parkkeerata autonsa ilman pelkoa siitä, että ohiajava bussi vie peilit mukanaan. Uskon siis, että mitä leveämpi fillarikaista, sitä enemmän sille eksyy autoja.

hmikko · 12 Kesäkuu 2014

339-DF sanoi:
Lisäksi mä vähän epäilen, että siitä 2,5 m leveästä fillarikaistasta on itse asiassa pyöräilyn kannalta haittaa verrattuna vähän kapeampaan – se kun on niin leveä, että siihen voi turvallisin mielin parkkeerata autonsa ilman pelkoa siitä, että ohiajava bussi vie peilit mukanaan. Uskon siis, että mitä leveämpi fillarikaista, sitä enemmän sille eksyy autoja.

Näin saattaa hyvin käydä, jos leveä pyöräkaista tehdään. Toisaalta pyörätielle parkkeeraavat autoilijat osaavat kyllä nytkin kapeilla pyöräteillä/kaistoilla sijoittaa yli menevän osan autonsa leveydestä jalkakäytävän puolelle, eikä tätä muutaman sentin tasoero pyöräkaistan ja jalkakäytävän välillä taida hidastaa mitenkään.