Riian joukkoliikenne

Joonas Pio sanoi:
Käytössä on elektroninen lippujärjestelmä "E-talons" ja lipputyyppejä ovat: matkakortille ladattava kuukausilippu ja paperikortille ladattavat neljän, viiden, kymmenen, 20 ja 50 matkan liput (nämä liput voi ladata myös matkakortille); ryhmälippu kahdelle tai kolmelle hengelle; 24 tunnin, kolmen ja viiden päivän liput sekä paperinen kertalippu (etukäteen ostettuna ladataan paperikortille). Hinnatkin ovat melko alhaiset: kertalippu maksaa 0.70 LS (1€) kuljettajalta ostettuna tai etukäteen ostettuna 0.50 Ls (0,72€), päivälippu 1.90 Ls (2,72€) ja kuukausilippu 45.90 Ls (65€). Kuukausilipun voimassaolon voi valita päiville ma-pe/ma-su ja kuukausi- sekä viiden päivän lippujen voimassaolon voi valita yhdelle linjalle, yhteen kulkuneuvoon, kahteen kulkuneuvoon tai kaikkiin kulkuneuvoihin. Myös isoille matkalaukuille pitää ostaa 0,70 Ls maksava lippu.
Klikkaa laajentaaksesi...
On muuten ehkä älyttömin ja vaikeaselkoisin lippujärjestelmä mihin olen törmännyt. Käytännössä siis kannattaa hankkia se omaan linjaan kelpaava kk-lippu ja kertalippuja tarpeen mukaan, paitsi jos asuu monen linjan ja liikennemuodon palvelualueella, jolloin kannattaa ostaa tuo kallis kaikkien linjojen ja kulkumuotojen kk-lippu.
 
Joonas Pio sanoi:
Kulkuneuvojen numeroinnista vielä sen verran, että ne numeroidaan viisinumeroisin tunnuksin, joissa ensimmäinen numero kertoo varikon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näinhän se menee. Ja itse asiassa viisinumeroisessa litaniassa vain kolme keskimmäistä muodostaa varsinaisen järjestysnumeron. Viimeinen luku on joku "ihan turha ja ylimääräinen" numero. Numerointiperiaatetta päivitettiin huomattavasti vuonna 2009. Sitä ennen varikkotunnus oli erotettu väliviivalla. Takimmainen "turha numero" puuttui aiemmin tyystin.

Ehkä asia on helpompaa ymmärtää esimerkin valossa. Toisen toimituserän Trollino 18 -johdinautojen numerot ovat 650 - 674, alkuperäisin varikkotunnuksin ilmoitettuna 2-650...2-674. Kun väliviiva putosi pois, numerot varikkotunnuksineen ovat periaatteessa 2650 - 2674. Mutta sitten perään tuli se ylimääräinen numero, ja tässä tapauksessa vaunuihin merkityt numerot menevät 26509, 26511, 26520, 26531, 26542, 26553, 26564, 26575 jne. aina numeroon 26749 saakka. Loppukoodeilla kai on olevinaan jokin logiikka, mutta se ei kasva vaunu vaunulta joka kohdassa yhdellä numerolla, vaan yhdeksikön jälkeen tulee usein ykkönen, ja vasta sitten nolla ja sen jälkeen uudelleen ykkönen. Joissakin tilanteissa joku numero saattaa toistua (esimerkkisarjassa löytyy vaununnumerot 26695 ja 26705, molemmissa siis vitonen loppukoodina). Mutta eiköhän kaikella ole tarkoituksensa...
 
ultrix sanoi:
On muuten ehkä älyttömin ja vaikeaselkoisin lippujärjestelmä mihin olen törmännyt. Käytännössä siis kannattaa hankkia se omaan linjaan kelpaava kk-lippu ja kertalippuja tarpeen mukaan, paitsi jos asuu monen linjan ja liikennemuodon palvelualueella, jolloin kannattaa ostaa tuo kallis kaikkien linjojen ja kulkumuotojen kk-lippu.
Klikkaa laajentaaksesi...
En ole Riiasta varma, mutta ainakin Krakovassa tuo vastaava yhden linjan kausilippu on voimassa kaikissa kulkuneuvoissa, jotka kulkevat ko. linjan kanssa samaa reittiä yhteistä pysäkkiä seuraavalle pysäkille asti.

Esim. jos Helsingissä olisi mahdollista ostaa kuukausilippu nelosen ratikkaan, niin sillä tuon säännön mukaan saisi ajaa Hesperianpuistosta Kuusitielle millä tahansa bussilla tai kympillä sille edelliselle pysäkille (viimeinen yhteinen pysäkki Töölöntullissa). Bussiin voisi myös nousta Elielinaukiolla, koska seuraava pysäkki on yhteinen.

Krakovassa voi ostaa myös kahdella linjalla voimassa olevan kausilipun. Sinänsä pidän tällaista systeemiä älyttömänä ja turhan monimutkaisena, mutta noin se toimii.
 
Rattivaunu sanoi:
Näinhän se menee. Ja itse asiassa viisinumeroisessa litaniassa vain kolme keskimmäistä muodostaa varsinaisen järjestysnumeron. Viimeinen luku on joku "ihan turha ja ylimääräinen" numero. Numerointiperiaatetta päivitettiin huomattavasti vuonna 2009. Sitä ennen varikkotunnus oli erotettu väliviivalla. Takimmainen "turha numero" puuttui aiemmin tyystin.

Ehkä asia on helpompaa ymmärtää esimerkin valossa. Toisen toimituserän Trollino 18 -johdinautojen numerot ovat 650 - 674, alkuperäisin varikkotunnuksin ilmoitettuna 2-650...2-674. Kun väliviiva putosi pois, numerot varikkotunnuksineen ovat periaatteessa 2650 - 2674. Mutta sitten perään tuli se ylimääräinen numero, ja tässä tapauksessa vaunuihin merkityt numerot menevät 26509, 26511, 26520, 26531, 26542, 26553, 26564, 26575 jne. aina numeroon 26749 saakka. Loppukoodeilla kai on olevinaan jokin logiikka, mutta se ei kasva vaunu vaunulta joka kohdassa yhdellä numerolla, vaan yhdeksikön jälkeen tulee usein ykkönen, ja vasta sitten nolla ja sen jälkeen uudelleen ykkönen. Joissakin tilanteissa joku numero saattaa toistua (esimerkkisarjassa löytyy vaununnumerot 26695 ja 26705, molemmissa siis vitonen loppukoodina). Mutta eiköhän kaikella ole tarkoituksensa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo "turha" numero vaikuttaa kovasti tarkistusnumerolta, joka lasketaan noiden muiden numeroiden perusteella. Siten, jos ollaan syöttämässä koneelle bussin numero 2-650 tietoja, mutta kirjoitetaankin vahingossa numeroksi 2-652, kone tajuaa huutaa, koska syötetty numero (26529) on mahdoton, koska 2652:n tarkistunumero on 0, ei 9.
Vastaava käytäntö löytyy esim. suomalaisista tilinumeroista, joissa muistaakseni jopa kaksi viimeistä numeroa ovat tarkistusnumeroita, euroseteleistä ja junakaluston EVN-numeroista.
Muttaniin, siitä, että Riiassa olisi käytössä tarkistusnumerot, mulla ei ole mitään varmuutta. Näyttääpähän vaan kovasti tarkistusnumeroilta nuo vikat numerot :)
 
Dakkus sanoi:
Muttaniin, siitä, että Riiassa olisi käytössä tarkistusnumerot, mulla ei ole mitään varmuutta. Näyttääpähän vaan kovasti tarkistusnumeroilta nuo vikat numerot :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmeisesti tarkistusnumero on juurikin se termi, joka parhaiten kuvaa ko. numeron tarkoitusta. Kyllä niissä näyttäisi olevan ihan oma logiikkansa. Useiden maiden rautatiekalustossa on myös tarkistusnumerot käytössä, ne vaan on melko usein erotettu väliviivalla (joskus ehkä välilyönnillä / tyhjällä tilalla) muusta litaniasta.
 
Vs: Tuli käväistyä Riiassa

Tuli taas ajeltua Riiassa ja sen lisäksi Rezeknessä ja Daugavpilssissä (suomeksi Väinänlinna). Rezeknen katuriin oli näemmä myyty Riian pätkä-Ikaruksia, nopeasti havaiten näin niitä viisi kappaletta ja eikä muita lainkaan. Daugavpilssissä olin yötä ja seuraavana aamuna matkustin huvikseni raitsikka ykkösen ees taas koko linjan. Matka maksoi 30 santimia eli 45 €-senttiä ja oli rahastaja lippukauppaa tekemässä. Mennessä Tatra perävaunuineen ja palatessa komea RV-raitsikka. Täytyy myöntää, että näissä oli tunnelmaa. Riiassa pääsin uuden nivelskodaraitsikan kyytiin, ihme kyllä ei ollut matalalattiamallia. Kaikki uutuudet näyttivät olevan 6-linjalla, puolet talon värissä ja loput täysmainoksissa. Päiväksi ostin 24h lipun 1,90 Lt ja kentällä käydessäni iski taas tarkastaja kyytiin ja kysyin häneltä paljonko sakko olisi, nyt sanottiin viisi latia kun aikaisemmin kuski puhui 20 latista, ehkä tarkastaja oli enemmän oikeassa. Agoda-hotellihakumoottorilla löytyy edullisia hotellihuoneita, jos joku lähtee sinne päin turistimatkalle. Tässä vielä kuva uudesta Skodaraitsikasta: http://www.tundria.com/trams/LVA/Photos/Riga-Tram2-cr.shtml ja Väinänlinnan RV:stä: http://www.tundria.com/trams/LVA/Photos/Daugavpils-Tram1-cr.shtml
 
Vs: Tuli käväistyä Riiassa

antti sanoi:
Matka maksoi 30 santimia eli 45 €-senttiä..."
.....iski taas tarkastaja kyytiin ja kysyin häneltä paljonko sakko olisi, nyt sanottiin viisi latia kun aikaisemmin kuski puhui 20 latista, ehkä tarkastaja oli enemmän oikeassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä on esimerkki kuinka kallista suomessa matkustaminen on paikasta toiseen, ja kuinka halvat sakot siellä on. Pakko sanoa että tekisi itsekin mieli lähteä käymään etelän maissa ja käydä ajelemassa reittejä ja ihan vaan lomailla. :D
 
Vs: Tuli käväistyä Riiassa

Viime kesänä käväisin myöskin Latviassa (Riga, Daugavpils, Jekabpils). Matkanteko on tosiaan edullista, Daugavpilsissä pisti silmään yksinkertainen rahastusjärjestelmä: nouse kyytiin ja anna raha rahastajalle.

Riiassa nuo tarkastajat ovat kyllä aika lepsuja. He näyttävästi tekevät sen virheen, että ottavat liputta matkustavat ulos, jolloin moni heistä lähtee omille teilleen maksamatta...

Viime kesän kuvat: http://aronee.kuvat.fi/kuvat/Arkisto/Latvija/
 
Kävinpäs taas Riiassa viime viikonlopun tienoilla. Joukkoliikenteellä tuli tottakai matkustettua, tällä kertaa 3 päivän lipulla.

Muutamia havaintoja Riian joukkoliikenteestä:

- Johdinautolinjan 15 viikonlopun viiden minuutin vuoroväli ja nivelautot eivät tahdo riittää millään, jopa sunnuntaina ovat linjan autot tuulilasikuormassa lähes koko päivän.
- Raitiovaunulinjojen 3 ja 6 reittiosuus välillä 45. vidusskola-Jugla on ratatyöt käynnissä ja linjoja korvaa bussi 6T. Työt liittyvät linjan 6 perusparannukseen. Töiden arvoitu kesto on vuoteen 2013 saakka.
- Raitiovaunulinjan 4 radalla on myöskin käynnissä ratatyöt Imantan päässä. Kiskojen betonielementtejä vaihdetaan ja kiskoihin asennetaan ääntä eristävää kumia. Jūrmalas gatven ja Kurzemes prospektsin pysäkit rakennetaan uusiksi ja niistä tulee (luultavasti) Riian ensimmäiset korkeat pysäkit.
- Uusia Škoda 15T -raitiovaunuja on kokomainosteipattu.

Rīgas satiksme on julkaissut uudet reittikartat: http://www.rigassatiksme.lv/lv/aktualitates/marsrutu-shemas
 
Joonas Pio sanoi:
- Raitiovaunulinjojen 3 ja 6 reittiosuus välillä 45. vidusskola-Jugla on ratatyöt käynnissä ja linjoja korvaa bussi 6T. Työt liittyvät linjan 6 perusparannukseen. Töiden arvoitu kesto on vuoteen 2013 saakka.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuvia tuosta ratatyömaasta:
http://www.skyscrapercity.com/showpost.php?p=95704453&postcount=1797 (alussa muita kuvia, ensimmäinen ratatyökuva on 7. kuva)
http://www.skyscrapercity.com/showpost.php?p=95714298&postcount=1798

Keskustelua Riian joukkoliikenteestä:
http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=290603

Tuolla foorumilla kerrottiin, että raitiovaunulinja 6 saatetaan jatkaa Ausekļa ielalle, minkä johdosta raiteita on uusittu Kansallisteatterin (Nacionālais teātris) pysäkin kohdalla, Krišjāņa Valdemāra ielan ja Kronvalda bulvāriksen risteyksessä.
 
Riiassa järjestettiin keväällä lapsille tutustuminen 5. raitiovaunuvarikkoon. Varikolla oli myös piirrustuskilpailu, aiheena Riian joukkoliikenne. Parhaimmat piirrustukset valittiin nettiin äänestettäväksi, ja äänestyksen voittaja sai piirrustuksensa etalons-lippuja koristamaan. Etalons tuntuu muuten olevan Rigas Satiksmelle lähes tulkoon toinen brändi, sillä sitä mainostetaan kaupunkilaisille hyvin paljon ja näkyvästi.

Tässä Rigas Satiksmen uutinen ja voittaja Katrīna Vasiļjeva töineen:
http://www.rigassatiksme.lv/lv/aktualitates/izgatavots-e-talons-ar-katrinas-vasiljevas-zimejumu
 
Kun Riiassa sataa paljon lunta, kuten tänään perjantaina, saavat henkilöautoilijat käyttää joukkoliikennettä ilmaiseksi auton rekisteriotteen näyttämällä. :D

Rīgas satiksmen uutinen latviaksi ja englanniksi.
 
Viime torstaista 7.2. alkaen alkoivat Škoda 15T- ja 15T1-vaunut ajaa normaalissa liikenteessä linjalla 11.

Rīgas satiksmen uutinen latviaksi
Rīgas satiksmen uutinen englanniksi

Seuraava linja, joka tullaan muuttamaan matalalattiaraitiovaunuilla ajettavaksi seuraavien vuosien aikana, on linja 4. Tämä johtunee siitä, että linja 4 ajetaan osittain 5. raitiovaunuvarikolta, ja matalalattiavaunut halutaan sijoittaa yhdelle varikolle.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös