Sähköbusseja Tampereelle

onkos tuosta tullu mitään ohjetta että joka sivulla tarvis pikaladata? Ainakaan kaikki ei ole niin tehny, kun viettäneet sen 12 min viereisessä kioskissa. Sinänsä linja on muutenkin niin optimaalinen tähän kokeiluun että vaikka olis jotain poikkeuksellista liikennekaaosta reitillä ja päättärille ei jäisikään sitä 12–14 minuuttia, niin silti päästään maaliin kerta toisen jälkeen.

Ihan akkujen kestävyyden kannalta joka kierroksella ei ole järkevää ladata. Jolin suunnasta tuo ohje joka kierroksen jälkeiseen lataukseen on tullut, mutta taas tehtaan oma henkilökunta puhui, että akkujen kestoaika pitenee, kun ei lataa joka kierroksella. Jostain kumman syystä haluan uskoa tekniikasta perillä olevia henkilöitä tässä asiassa enemmän. Toki etenkin iltapäiväruuhkaa arkena tuo tulee itsekin latailtua täyteen varmuuden vuoksi, muuten tulee kyllä pari-kolme kierrosta mentyä lataamatta.

Sen virroittimenhan pystyy jättämään ylös lataamaan ja menemään kioskille kahville, virroitin laskee sitten alas, kun on valmista.
 
Eikös 2:lla kuitenkin samalla tihennetty vuoroväli 15 minuutista 12 minuuttiin.

Toki tihentyi, mutta samalla kalustomäärällä päästään 9 minuutinkin vuoroväleihin. Nyt tilannehan on se, että edellinen saapuu hyvissä ajoin ennenku seuraava saa edes lähtölupaa, saatikka ne sähköautot pääsis pukkaamaan orren kohti lataamoa.
 
Pilottivaiheessa on varmaankin mielekkäämpää järjestää taukoa latauspisteen päähän hieman yli todellisen tarpeen kuin sen alle, ts. halutaan pelata varman päälle. Aikanaan sitten pärjättäneen kokeiluvaihetta lyhyemmillä päätepysäkkiajoilla.
 
#16 väsähti juuri koskipuistoon. Hitaasti pääsi linjojen 9 ja 6 pysäkiltä omalle pysäkilleen. Jätti siihen matkustajat ja laittoi ei linjalla-kilven
 
#16 väsähti juuri koskipuistoon. Hitaasti pääsi linjojen 9 ja 6 pysäkiltä omalle pysäkilleen. Jätti siihen matkustajat ja laittoi ei linjalla-kilven
Näinpä ja syykin on jo tutkittu. Lataukset oli suoritettu väärin ja kennojen jännite-ero kasvaessa automatiikka suojasi akuston ja lopetti ajon jatkumisen. Suojaus toimii siis kuten pitääkin, mutta toimintatapoja ja koulutusta pitänee kehittää.
 
Näinpä ja syykin on jo tutkittu. Lataukset oli suoritettu väärin ja kennojen jännite-ero kasvaessa automatiikka suojasi akuston ja lopetti ajon jatkumisen. Suojaus toimii siis kuten pitääkin, mutta toimintatapoja ja koulutusta pitänee kehittää.

Voiko kuljettaja ladata väärin?
 
https://www.aamulehti.fi/a/201428752

TKL:n kalustopäällikkö herättelee keskustelua johdinautoista.

Itsekin haluaisin nähdä enemmän keskustelua näistä, koska nykyistä katuinfraa hyödyntäen olisi mahdollista laskea liikenteen päästöjä melkoisesti. Akkubussien valmistuksessa nykyteknologia on vielä tiukilla akkuken valmistuksen suhteen, joka on sekä kallista että tuossa mittakaavassa myös ympäristölle haitallista.

Näkisin potentiaalia erityisesti tiheillä linjoilla, joita tuskin ollaan muuttamassa lähivuosikymmeninä ratikkalinjoiksi (6, tuleva 7, 9, 10...)

Ja huomionarvoista tässä se, että johdinautoa verrattaisiin nyt tavallisen bussin ja akkubussin, ei ratikan kanssa.
 
Ja huomionarvoista tässä se, että johdinautoa verrattaisiin nyt tavallisen bussin ja akkubussin, ei ratikan kanssa.
Tuo on todellakin huomionarvoista ja hyvä lähtökohta keskustelulle.

Aloin kuitenkin miettiä, kuinka hyvin raitiotie ja johdinautoverkko sopivat yhteen. Kummankin järjestelmän ajolankoja tuskin voi asentaa samalle katuosuudelle. Vai voiko? Tietääkö joku, onko ulkomailta jo kokemuksia aiheesta?
 
Kummankin järjestelmän ajolankoja tuskin voi asentaa samalle katuosuudelle. Vai voiko? Tietääkö joku, onko ulkomailta jo kokemuksia aiheesta?
Ei siihen teknistä estettä ole, jopa yhteiset pysäkit ovat teknisesti mahdollisia, esimerkkikuva Zürichistä. En tiedä, kuinka mielekästä tuo on, mutta tekniikka itsessään ei ole este.

Helsingissä linjan 14 johdinautot aikanaan kulkivat mm. Fredrikinkadulla ja Runeberginkadulla samalla kadulla raitiovaunujen kanssa. Kahden liikennemuodon väliset ilmajohtoristeykset ovat vaativia, siksikään johdinautoja ei välttämättä ole järkevää tieten tahtoen tuoda raitioteiden kanssa päällekkäisille osuuksille. Akullisten johdinautojen järjestelmissä toki ilmajohdot voi jättää pois sellaisilla alueilla, joissa ajolankoja muuten jouduttaisiin vetämään ristiin rastiin.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.aamulehti.fi/a/201428752

TKL:n kalustopäällikkö herättelee keskustelua johdinautoista.
Mukavaa, että taas pidän laadukkaasta journalismista, mutta AL:n paperisessa versiossa kerrottiin faktana, että nykyisin busseja olisi 250 kpl. Omilla listoillani on tällä hetkellä 154 kpl, joista alkuvuonna muutama on ajanut viimeiset ajonsa. No sata sinne tänne, mutta missähän piilossa nuo sata muuta TKL:n reserviin kuuluvaa autoa mahtaa olla...?
 
Mukavaa, että taas pidän laadukkaasta journalismista, mutta AL:n paperisessa versiossa kerrottiin faktana, että nykyisin busseja olisi 250 kpl. Omilla listoillani on tällä hetkellä 154 kpl, joista alkuvuonna muutama on ajanut viimeiset ajonsa. No sata sinne tänne, mutta missähän piilossa nuo sata muuta TKL:n reserviin kuuluvaa autoa mahtaa olla...?
Jospa tuohon lukuun on erehdyksessä ja asioista tietämättömänä (=toimittajat...) sisällytetty myös muiden nysse-liikennöitsijöiden paikkurikalusto. Siinä tapauksessa luku lienee aika lähellä tuota, tai hieman yli.

Mitä tulee rollikoihin, niin sanoisin että varsin huvittavaksi on mennyt touhu varsinkin viimeisen viiden vuoden aikana. Kun ratikkaa suunniteltiin ja lobattiin, ei suostuttu edes katsomaan muita vaihtoehtoja. Pelin henki oli vahvasti joko ratikka tai ei, jolloin todellisuus saatiin erilaisin keplottelukonstein sekä valheellisten mainospuheiden ja korulauseiden avulla näyttämään ratikalle suotuisalta. Itse en toki kovin suuresti arvosta katujen ylle ripustettuja johtoja kaupunkikuvaa rumentavana tekijänä, mutta jo kahdella nivelellä varustetut 24 metriset rollikat (tai superbussit) muutamalla runkoreitillä (tai jo pelkästään kolmoslinjalla) olisivat olleet ratikkaa reilusti yli 50% edullisempia järjestelmänä. Kuitenkin ratikkaa väkisin lobbaava taho ei halunnut edes vilkaista saati tutkia moista vaihtoehtoa. Ei, kaupungin talous oli määrä keikauttaa ratikkahankkeen avulla lähelle konkurssia ja keskustan pääväylät tukkia niin että liikenneolosuhteet vaikeutuisivat ja hidastuisivat oleellisesti jolloin keskustan vetovoima erityisesti ostostelualueena vähenisi.
 
TKL ja Länsilinjat testaavat maaliskuussa (TKL) ja huhtikuussa (Länsilinjat) Volvon uutta sähköbussia. Kyseessä on nykyisiin Solariksiin verrattuna yli kaksinkertaisella akkukapasiteetilla varustettu bussi, joten tällä voidaan operoida puolipäivävuoroa pelkän varikkolatauksen turvin. Autoa esitellään Keskustorilla keskiviikkona 4.3.2020:

https://www.tamperelainen.fi/artikk...INYTsqNYy5zmYSizBRR_yh79vTYqSxHpRZojOkMOEGlyY

https://www.tamperelainen.fi/artikk...sahkobussilla-erinomainen-tilaisuus-kerryttaa
 
On toi Volvo 7900E sähköbussiksi varsin tyylikkään näköinen. Siitä saattaa hyvinkin tulla Suomen myydyimpiä sähköbussimalleja. Mikä on muuten 7900E:n maksimi istumapaikkaluku?
 
Takaisin
Ylös