Linjoissa on paljonkin mokia, mutta niin on myös pysäkkien sijoittelussa.
Muutama esimerkki Helsingistä:
Linjan 17 päätepysäkki messukeskuksessa on väärässä paikassa. Luontevin paikka olisi Messukeskuksen oven edessä. Nykyinen sijainti on sellainen, että matkustajalle tulee mennen tullen turhia kadunylityksiä ja risteämisiä pysäköintipaikalle tai paikalta tuilevan autoliikenteen kanssa. Myös laillinen (suojateitä pitkin) reitti on poskettoman kiemurainen. Pysäköintipaikalta lähtevän liikenteen sietäisi kulkea samaa tietä kuin menevänkin ja kääntöympyrä rauhoittaa 17:lle.
Tosin Messukeskus ei ole ollut kovin innokas edistämään joukkoliikenteen käyttöä ainakaan siitä päätellen, että 17:n päättärin puoleisen oven luona sisäseinällä oli vuosia ellei vuosikymmeniä vanha liikennekartta. Mutta oliskohan nyt jotain muutosta asenteissa, kun vanhentunut kartta on poistettu - tosin uutta ei ole tullut tilalle.
Tuusulantien ylittävällä sillalla (Käskynhaltijantie/Pakilantie) sijaitsevat jokeripysäkit (Tuusulanväylä) sekä Tuusulantiellä olevat pysäkit (Käskynhaltijantie) on sijoitettu omituisiin kohtiin. Vaihtoyhteyksiä ajatellen pysäkkien sijoittelu on hankala. Mitään järkeä ei ole siinäkään, että 66A ja 67 pysähtyvät keskustasta tullessaan sillan alla eikä sillalla. Eihän kukaan vaihda tässä niistä Tuusulan suuntaan. Samaa reittiä tuleva 51 kuitenkin pysähtyy sillalla. Taitaa taas olla sitä kummallisuutta sisäiset/ei-sisäiset ja poikittaiset/ei-poikittaiset?
Miksi ihmeessä Keinutielle pitää ajattaa bussia (95), vaikka sieltä on aivan kohtuullinen kävelymatka Kivikonkaarelle tai Kontulan metroasemalle? Lähiympäristössä on runsaasti asutusta, josta on moninkertainen kävely lähimmälle pysäkille.
Miksi Kontulankaarelta voi yöllä jatkaa suoraan Kotikonnuntielle, mutta ei päivällä? Olisi kaikki nuo 94A/94B-epäselvyydet voitu välttää, jos olisi ajettu selkeää rengasta eikä kummallisia kieppi-ja-kiitopyörähdys-reittejä.