Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja
339-DF sanoi:
Kuka kertoisi minulle maallikolle, mitä nuo tehokkuudet käytännössä tarkoittavat? HS:n mukaan suomalainen omakotitaloalue on noin 0,2.
Minä voin kertoa. (Näitä lukuja löytyy muuten kuvien kanssa esim. teoksesta Asuinaluesuunnittelu.)
Tehokkuudet tarkoittavat sitä, mikä on rakennetun kerrosalan suhde siihen maapinta-alaan, jolle rakennetaan. Jos siis on 600 m2 tontti, ja sille tehdään talo, jonka kerrosala on 200 m2, tonttitehokkuus on 0,33.
Näitä tehokkuuksia on kolme erilaista: tonttitehokkuus, korttelitehokkuus ja aluetehokkuus.
Tontin ymmärtää jokainen, siinä rajana ovat tontin rajat. Korttelitehokkuudessa rajana on korttelia ympäröivä katualue. Sen sisällä voi olla muuta kuin tonttimaata, esimerkiksi puistoa. Niinpä korttelitehokkuus on yleensä vähemmän kuin tonttitehokkuus.
Aluetehokkuuteen tulevat mukaan sitten liikennealueet (kadut, tiet, torit) sekä puistot ja metsä. Aluetehokkuus on siten aina vähemmän kuin korttelitehokkuus. Aluetehokkuus lasketaan yleensä kaavoitettavasta alueesta, eli asemakaavaton metsä- tai puistoalue joka toki sisältyy kaupungin pinta-alaan, ei tule tähän lukuun mukaan.
Absoluuttisia lukuarvoja ei voi tietenkään esittää. Mutta tässä suuruusluokkia (et = tonttitehokkuus, ea = aluetehokkuus, asukastiheys hlö/km2):
Pientaloalue et=0,25, ea=0,08, 2100
Lähiö, 3 kerrosta et=0,7, ea=0,4, 9700
Lähiö, 8 kerrosta et=1,5, ea=0,6, 15.000
Korttelikeskusta (Hki, Ruoholahti) et 2,5, ea 1,6, (40.000)
Edellä asukastiheydet ovat teoreettisia (perusteena 40 k-m2/asukas) ja jättävät ottamatta huomioon sen, että kerrosalasta osa kuluu muuhun kuin asumiseen silloin, kun aluetehokkuus kasvaa. Suurimmat asukastiheydet Helsingin keskustassa ovat vähän yli 10.000 asukasta neliökilometrillä laskettuna kaupungin aluejaon pienalueista.
Ns. tiivismatala, jonka perinteisiä esikuvia on esim. Puu-Vallila, on tehokkuudeltaan samaa luokkaa kuin 3-kerroksinen lähiö.
- Jos siis puhutaan omakotialueesta (kaikki pk-seudun omakotialueet esimerkkinä) Sipooseen, 16.000 asukasta on 7,6 km2. Ympyränä säde on 1,55 km.
- Jos tehdään ympyrä 800 metrin säteellä 16.000 ihmiselle, sen aluetehokkuus on 0,32. Kyse on siis pienkerrostalojen alueesta tai tiivismatalasta.
- Jos tehdään ympyrä 600 metrin säteellä 16.000 ihmiselle, sen aluetehokkuus on 0,57. Kyse on siis 8-kerroksisten kerrostalojen lähiöstä.
- Jos tehdään 500 metrin säteellä ja aluetehokkuudella 0,5 (jonkinlaista sekoitusta kerrostaloja keskellä ja pienempiä reunoilla), tulee 10.000 asukasta/km2. Asemia ja näitä ympäristöjä tarvitaan sitten 5.
Ja lopuksi reaalimaailmaan, eli pari vertailutietoa Helsingistä.
Koko kaupungin asukastiheys on 3000 hlö/km2. Asuntorakentamiseen käytetty pinta-ala on 0,22 x kaupungin pinta-ala ja keskimäärin tonttitehokkuus on 0,43. Paljon siis menee tilaa muuhun kuin asuntojen rakentamiseen.
Suurin asukastiehys 5300 on eteläisessä suurpiirissä. Siihen kuuluu eteläinen kantakaupunki Taka-Töölön saakka ja Lauttaari. Tämä siis on käytännössä tiheintä kaupunkirakennetta, joka myös on metroradan saatavilla. Asuntotonteiksi on käytetty 0,13 x pinta-ala ja keskimääräinen tonttitehokkuus on 1,47. Keskikaupungissa siis paljon kuluu maata mm. katuihin. Asukkaita tällä alueella on 97.000. Metroasemia alueella on 4 kpl. Töölön metro toisi yhden lisää ja länsimetro toisen. Ja kas, silloin olisi 16.000 asukasta metroasemaa kohden.
Mitä siis ollaan tekemässä Sipooseen metroradan varteen, jos asemaa kohden on 16.000 asukasta?
Antero