Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron jatke

Vs: Helsingin liitosalueiden linjasto

Iltalehti sanoi:

TÄSSÄ ON UUSI ITÄ-HELSINKI
16.1.2008 11:15

Kaupunginjohtaja lupaa, ettei tonttihinnoilla keinotella.

(EETU PIETARINEN)

- Sipoolaisille haluan tarjota sovinnon kättä, julistaa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Helsinki sai eilen selkävoiton pitkään jatkuneessa aluekiistassa, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Lounais-Sipoon pakkoliitoksesta tehdyt valitukset.

- Vaikka asia on herättänyt kuumia tunteita, ei ainakaan minulle ole päässyt tulemaan mitään finnejä tämän asian suhteen.

Pajusen ajatukset ovat jo tulevassa.

- Sinne on rakennettava ainutlaatuisia asuntoalueita, josta voimme olla ylpeitä ja jotka kansainvälisestikin tuovat mielenkiintoa.

- Se on erityisesti pientalorakentamiselle soveltuvaa aluetta. Tehdä alueita, jossa ihmiset haluavat asua, hän tarkentaa.

Kaupunginjohtaja tietää jo "jonkinlaisista esimerkeistä", mutta...

- ...en halua rajata arkkitehtien luovuutta millään tavalla.

- Puutarhakaupunkimainen ilme sopisi varmasti hyvin, Pajunen luonnehtii.

Hän muistuttaa, että Helsinki omistaa suuren osan liitettävän alueen maapohjasta.

- Helsinki pystyy tontin omistajana vaikuttamaan, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Emme suosi keinottelua millään tavalla.

Metro tulee huolehtimaan uusien helsinkiläisten liikkumistarpeesta.

- Erilaisia hahmotelmia on tehty kaupunkisuunnitteluvirastossa.

- Ensin on tärkeää istua vantaalaisten kanssa samaan pöytään, metrohan kulkee heidän alueensa kautta.

Entisen Sipoon mailla saatetaan nähdä myös raitiovaunuja, mikäli asia Pajusesta riippuu.

- Metro on perusrunko, jota raitiotieverkko poikittaislinjoineen täydentää.

PASI LEHTINEN
pasi.lehtinen@iltalehti.fi

Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200801167097626_hi.shtml

Pajunen haluaisi raitiovaunuja entisen Sipoon maille, eriasia toteutuuko ja toteutuessaan niillä ei olisi yhteyttä jo olemassa olevaan verkostoon.

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

R.Silfverberg sanoi:

Ongelma on siinä että Vantaa haluaisi Marja-radan mutta heillä ei ole varaa rakentaa sitä. Helsinki (ja möys Espoo) hyötyisivät Marjasta kukin tavallaan, mutta eivät halua osallistua sen rakentamiseen. Sitä ihmettelen miksi valtion pitöisi osallistua Marjan rakentamiseen 100%:sesti, kun kyseessä on selvästi "metro" joka hyödyttäisi ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kaupunkieja, toissijaisesti valtiota.

Klikkaa laajentaaksesi...

Koska valtio (RHK) tulee omistamaan kyseisen radan ja saa siitä taloudellisen hyödyn, kuten junaradat yleensäkkin.

Eipä ole taas järjen hiventäkään suunnittelussa. Kuvassa on muutama hassu omakotitalo metsän ympäröimänä, ja liikenne hoituu muka metrolla ja ratikalla. Tuollaisten asukasmäärien joukkoliikenne hoidetaan harvaan kulkevalla lähiöbussilla. Sekä ratikka että metro palvelevat ihan erilaista kaupunkirakennetta.

339-DF sanoi:

Eipä ole taas järjen hiventäkään suunnittelussa. Kuvassa on muutama hassu omakotitalo metsän ympäröimänä, ja liikenne hoituu muka metrolla ja ratikalla. Tuollaisten asukasmäärien joukkoliikenne hoidetaan harvaan kulkevalla lähiöbussilla. Sekä ratikka että metro palvelevat ihan erilaista kaupunkirakennetta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Toisaalta, jos metrokiima nyt länsimetrokuplan puhjettua siirtyy itään, ja metroa ryhdytään puuhaamaan pientalojen sekaan, niin oikeastaan voisi ajatella, että siitä vain. Näyttäkööt Sipoon riistoalueella, miten saavat holhottua laatua haluavat ihmiset maailman parhaan metron kyytiin. Säästyypähän Etelä-Espoon joukkoliikenne turmelemiselta.

Vs: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

Rattivaunu sanoi:

Montako Mellunmäen itäpuolisen uuden osuuden Saviota vastaaville "pikkuasemille"? Sipoon metrostahan tämä vertailu lähti... Keravan asemalta nopeita junia menee Helsinkiin ruuhka-aikoinakin vain jokunen tunnissa ja nekin menevät toisiinsa nähden epätasaisin välein.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kerava on useimmille tutumpi vertailukohta kuin Savio. Kiltisti voisi todeta, että Sipoosta metrolla menee Helsinkiin osapuilleen yhtä kauan kuin Keravalta hitailla junilla.

Savioon ja Kauklahteen vertaaminen on myös ihan oikein. Kumpaakaan ei voine kutsua enää kovin keskeisiksi alueiksi. Molemmista pääsee junalla mukavasti kävelyetäisyydeltä asemalta kuten Sipoostakin tulee pääsemään. Sen sijaan liityntäliikenteen päässä Kauklahdessa tai Saviossa (jos Saviossa olisi liityntää), joukkoliikenne ei enää ole kovin vetovoimaista.

Sipooseen ilmoitettu asukasmäärä 2-3 metroasemalle (3-4:ssä on ymmärtääkseni mukana yksi asema Vantaalle) on kai 40 000 tuhatta. Parhaimmillaan saataisiin siis noin 13 000 asukasta metroasemaa kohden. Muut ovat jo selittäneet miten vaikeaa on saada noin monta asukasta kävelymatkan päähän yhdestä asemasta pientaloihin. Liitynnän kanssa joukkoliikenne ei vain tahdo enää olla niin houkuttelevaa kuin haluttaisiin. Keravan tasolle voidaan päästä liityntämuodoilla (Keravalla lähinnä pyöräily), mutta Helsingissä kai tavoitteiden pitäisi olla vielä korkeammalla.

En tässä tietenkään väitä, ettei Sipooseen pitäisi tehdä metroa. Toivoisin vain, että Sipooseen osattaisiin tehdä tarpeeksi monta asemaa. Sipoossa ei myöskään minusta päde 600 metrin kävelysäde asemalle koska kyse on jo aika syrjäisestä alueesta. Kilometrin säteellä voinee suunnitella.

Maisemametro?

late- sanoi:

En tässä tietenkään väitä, ettei Sipooseen pitäisi tehdä metroa. Toivoisin vain, että Sipooseen osattaisiin tehdä tarpeeksi monta asemaa. Sipoossa ei myöskään minusta päde 600 metrin kävelysäde asemalle koska kyse on jo aika syrjäisestä alueesta. Kilometrin säteellä voinee suunnitella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Helsinkiläiseen retoriikkaan on nyt lanseerattu uusi termi, maisemametro. Ollaanko Sipooseen siis rakentamassa jotain uutta ja yhteensopimatonta järjestelmää? Eihän missään vielä ole maisemametroa! Tämä on varmaan torjuttava, metrofanit, nouskaa barrikaadeille!

Asiallisemmein ajateltuna joku lienee oivaltanut, ettei Sipooseen voi jatkaa metroa sillä hinnalla, mitä se maksaa nykyradan länsipäässä. Ei tietenkään ole tarpeenkaan sen puolesta, ettei rataa todellakaan olla tekemässä valmiiseen yhdyskuntarakenteeseen.

Olisikohan jotain synergiaetua pohtia maisemametroa saman tien myös Espooseen. Miksi ei sielläkin saisi pohtia metron konseptin kehittämistä ”value engineering” -tyyliin, kuten Rytilä Loukon ja minun seurassa YLEn aikaisen päiväkontaktissa tänään kertoi. Kai Helsingille jotain väliä silläkin on, mitä metro maksaa Espoon alueella eika vain, mitä se maksaa omien ja otettujen rajojen sisällä.

Antero

Minusta on aika selvää, että joukkoliikennefoorumin tapaiset yhteisölliset palstat vaikuttavat jollain aika jänteellä ainakin niin, että suurempi määrä erilaisia toteutusvaihtoehtoja tulee käsiteltyä. Vanhalle polvelle yhteisöllinen toimintatapa on vieras, mutta ajat muuttuvat kun uusi polvi astuu remmiin.

Uuden polven vaikuttajat, jotka ovat tottuneet toimimaan netissä, eivät sieltä poistu sittenkään kun siirtyvät vastuullisiin tehtäviin. Ilmaisevat vaan mielipiteensä asemaansa sopivasti.

Kun suurempi määrä ihmisiä ideoi ja kommentoi suunnitelmia, eri ratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet tulevat paremmin esiin. Netti on hyvin tasa-arvoinen media, jossa kirjoittajan ajatukset ja kyky esittää ne ymmärrettävästi ratkaisevat vaikutuksen. Netin mielipiteiden kirjo ja jatkuva erimielisyys luo erinomaisen mahdollisuuden oppia ja kehittyä. Ja saada aikaan parempia ratkaisuja pitkässä juoksussa.

petteri sanoi:

Kun suurempi määrä ihmisiä ideoi ja kommentoi suunnitelmia, eri ratkaisujen vahvuudet ja heikkoudet tulevat paremmin esiin. Netti on hyvin tasa-arvoinen media, jossa kirjoittajan ajatukset ja kyky esittää ne ymmärrettävästi ratkaisevat vaikutuksen. Netin mielipiteiden kirjo ja jatkuva erimielisyys luo erinomaisen mahdollisuuden oppia ja kehittyä. Ja saada aikaan parempia ratkaisuja pitkässä juoksussa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nettikeskusteluissa on se vika, että niihinosallistuvat vain ne joilla on vahvat mielipiteet jotain asiaa vastaan tai puolesta. Ne jotka suhtautuvat asioihin neutraalisti tai vain lievästi myönteisesti tai kielteisesti, eivät viitsi paljon nettiin kirjoittaa.

t. Rainer

R.Silfverberg sanoi:

Nettikeskusteluissa on se vika, että niihinosallistuvat vain ne joilla on vahvat mielipiteet jotain asiaa vastaan tai puolesta. Ne jotka suhtautuvat asioihin neutraalisti tai vain lievästi myönteisesti tai kielteisesti, eivät viitsi paljon nettiin kirjoittaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se on muussakin yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa.

Esimerkiksi Osmo Soininvaaralla, Erkki Tuomiojalla, Timo Soinilla, Paavo Väyrysellä, Esko Seppäsellä tai vaikka Jan Vapaavuorella on voimakkaita yhteiskunnallisia mielipiteitä ja he näkyvät keskustelussa. Heidän ajatuksensa herättävät tunteita puolesta tai vastaan.

Rauhallisemmat tyypit tyyliin Matti Vanhanen tai Jyrki Katainen vaikuttavat sitten eri tyylillä.

petteri sanoi:

Netti on hyvin tasa-arvoinen media, jossa kirjoittajan ajatukset ja kyky esittää ne ymmärrettävästi ratkaisevat vaikutuksen. Netin mielipiteiden kirjo ja jatkuva erimielisyys luo erinomaisen mahdollisuuden oppia ja kehittyä. Ja saada aikaan parempia ratkaisuja pitkässä juoksussa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on hyvin totta ja foorumeiden erinomainen etu esim. yleisöosastoihin verrattuna, jotka aikaisemmin olivat ainoa yleisön julkisen keskustelun tapa. Yleisöosastot eivät kuitenkaan kovin hyvin kuvaa yleisön mielipiteitä, koska yleisöosastot ovat erittäin vahvasti moderoituja ja määrällisesti mitättömiä nettikeskusteluun nähden.

Osaako joku arvioida sitä, mikä on nettikeskustelujen ja yleisöosastojen levikin suhde? Esim. tällaisella foorumilla kuin JLF on tietenkin rajattu käyttäjäjoukko, joten vaikka tämä on julkista, tämä ei todellisuudessa tavoita laajaa joukkoa. Median keskustelupalstoja varmasti luetaan laajemmin, mutta luetaanko kuitenkaan määrällisesti laajemmin. Esim. itse en jaksa seurata niitä, koska keskustelun taso on usein alhainen. Yleisöosasto leviää yhtä laajalle kuin lehden painos, mutta kuinka paljon niitä todellisuudessa luetaan?

Korkeatasoisen foorumin levikki puolestaan voi olla suppea, mutta laadullisesti monin verroin parempi kuin suurelle yleisölle suunnattu foorumi. Julkinen keskusteluhan vaikuttaa välillisesti, mutta korkeatasoinen foorumi voi vaikuttaa suoraan niihin henkilöihin, joille asia on tarkoitettu.

Antero

PS: Menee offtopiciksi, mutta jos tämä tästä jatkuu, niin pätevä ylläpitomme varmaan korjaa tilanteen totuttuun tapaan.

Ennen vuosaaren liittämistä Helsingin maalaikkunnasta Helsinkiin vuonna 1966, Vuosaarikin näytti aika autiolta, ainakaan vuoden 1962 kartassa ei ole paljoa asutusta.

Miltä nämä uudet liitosalueet tulevat näyttämään 40 vuoden kulttua, sen vain aika näyttää...

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Antero Alku sanoi:

Tämä onkin ainoa toivo paremman kaupungin puolesta. Eli että nykyinen nuoriso, joka kasvaa toisenlaisessa maailmassa kuin meikäläisen autosukupolvi, asennoituu autoon ja auton käyttöön eri tavoin.

Voisi näet olettaa, että auton ollessa minun ja vanhempieni sukupolvelle puutteesta vapautumisen ja elintason symboli, nuorempi polvi ei enää autoa sellaisena ihaile. Onhan nyt totuttu näkemään, miten autoja arvottomina hylätään parkkipaikoille rapistumaan.

Valitettavasti keväällä valmistunut henkilöliikennetutkimus ei tue tällaista kehitystä. Yhtenä syynä lienee, että se autoa ihannoiva sukupolvi on suunnitellut viimeisen puoli vuosisataa meidän yhdyskuntarakennettamme sellaiseksi, ettei ilman autoa tule toimeen kuin aikaisemmin tehdyssä kaupunkirakenteessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tästä syystä minä kannattaisin Helsingin kantakaupungin laajentamista kattamaan ensivaiheessa Herttoniemen ja Itäkeskuksen välien alueen sekä satamilta vapautuvat alueet. Toisessa vaiheessa Keski- ja Pohjois-Pasilan alueen, Myllypuron ja Kontulan ostoskeskusten ympäristöt sekä Soveltuvin osin kantakaupungin laidoilla olevia alueita kuten esim. Kumpula, Toukola ja Hermanni.

Vastaan tässä ketjussa Laten viestiin HELI keskustelussa http://jlf.fi/f20/1842-heli-rata-taas-ajankohtainen/index5.html#post41880

late- sanoi:

Niinpä. Tästä on muistaakseni puhuttu jo aiemmin, mutta Sipooseen taitaa olla suunniteltuna ratkaisu, jossa luodaan 3 puutteellisin palveluin varustettua metroasemaa. Muut palvelut voi sitten hakea metrolla Itiksestä tai Myllypurosta (tuleva terveysasema).

Tuntuisi paremmalta kolmen metroaseman tapauksessa kehittää yhdestä selkeämpää palvelukeskusta ja kaksi muuta voidaan varustaa pelkillä lähikaupoilla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan metronkin varassa vaihtoeihto voisi olla silmukka radan päähän, vähän niin kuin vaikka kutosella. Eli metro tulee Itäsalmeen, jossa pääkeskus. Tästä rata jatkuu yksiraiteisena muille kolmelle asemalle, ja palaa takaisin Itäsalmeen. Liityntäliikenne tuonne Itäsalmeen.

Asematkin olisivat kaiken järjen mukaan halvempia ja niitä voisi siten olla enemmän. Ainakin Lontoon metrossa on muistaakseni tuollaisia yksisuuntaisia asemia.

Jotta matka-ajat pysyisivät kohtuullisina ei nykyistä joka asemalla pysähtyvää metroa voi jatkaa enää kovin paljon idemmäksi. Muutama lisäasema kaapatulle alueelle on tietysti vielä mahdollisuuksien rajoissa, mutta jo tässä vaiheessa pitäisi miettiä raideyhteyttä ainakin Porvooseen saakka. Koska Helsinki aikoo asuttaa valtaamalleen alueelle kymmeniätuhansia ihmisiä, on luonnollista että myös Sipoon täytyy alkaa tiivistää maankäyttöään eteläosissaan, muuten Helsinki napsii valtion siunauksella pikkuhiljaa koko etelä-Sipoon itselleen.

Oma ehdotukseni nykyisen itämetron laajentamisen vaihtoehdoksi on seuraavanlainen lähijunapohjainen Helsinki-Porvoo vaihtoehto:

Rautatieasema-Pasila-Oulunkylä-Viikki-Mellunmäki-(7-9 väliasemaa)-Porvoo.

Rautatieasemalta juna kulkisi Oulunkylään nykyistä rataa myöten (tai Pisaran kautta). Oulunkylästä junalla olisi yhteinen osuus Jokerin kanssa Viikkiin nykyisen metrovarikolle vievän radan linjausta myöten. Jokerin ja junan raitteet voisivat olla limittäin tilan säästämiseksi. Yhteinen asema Jokerilla ja junalla olisi Viikissä. Viikissä junarata eroaisi Jokerista peltojen halki Kehä I:sen varteen, josta se puolestaan liittyisi nykyiseen metrorataan Myllypuron pohjoispuolella. Tästä juna jatkaisi metroraiteita pitkin pysähtymättä Kontulan aseman ohi, yhteinen asema junalla ja metrolla olisi Mellunmäessä. Mellunmäestä juna jatkaisi edelleen omia raiteitaan pitkin valitun linjauksen mukaan edelleen Porvooseen. Porvoon päässä voitaisiin käyttää hyväkseen jo olemassa olevaa rataa.

Tällä linjauksella matka-ajat Helsingin uusista lähiöistä, E-Sipoosta ja Porvoosta Helsingin keskustaan saataisiin pysymään kohtuullisina, lisäksi vaihtoyhteydet muualle seudulle (Jokeri, Metro, Lähijunat) olisivat toimivat.

Pääradan kapasiteetista en osaa sanoa, mutta muuten 8/10 minuutin vuorovälillä kulkevat metro, jokeri, ja Porvoon juna saataisiin varmasti aikataulullisesti mahdutettua ehdotetulle linjaukselle. Kaikkia junia ei välttämättä ole ajettava Porvooseen saakka, vaan. esim jokatoinen eli 16/20 min.

Metron automatisointi on peikko, joka tietysti tuhoaa edellä kuvatun vaihtoehdon toteuttamismahdollisuudet, niinkuin kaikki muutkin mahdolliset metron+muun raideliikenteen integrointiratkaisut.

Tätä palstaa lukee parhaimmillaan ehkä tuhat henkeä. Hesarin avaa lähemmäs miljoona ihmistä.
En tiedä moniko heistä lukee yleisönosastoa. Mielenkiintoisimmat kommentit keräävät siellä ehkä 400 000 lukijaa. Perinteisesti heikoimmat lukijamäärät on pääkirjoituksilla ja kulttuurilla.
Täällä kin usein näkee väitteen, että Hesari jotenkin ohjaisi päätöksentekoa. Pääkkäreillään ehkä kyllän, mutta uutisjutuillaan ei.
Hesarissa on töissä toimituksessa noin 300 henkeä ja mïelipiteitä esim. Länsimetrosta joka lähtöön. (Aika iso osa ei ole mitään mieltä).
Yleensä uutistoiminnan idea on löytää milenkiintoisia näkökulmia asioihin, ja ne voivat olla lähtökohdiltaan täysin päinvastaisia kuin pääkirjoitukset. Jos uutistoimittaja tekee Hesarissa jutun joka ei edusta "lehden virallista kantaa" (=pääkirjoitukset), ei siellä päätoimittaja tule heristämään sormeaan toimittajalle.
Mielipideosaston kirjoitukset valitaan sillä perusteella, että niiden lukijamäärä tulee maksimoiduksi. Etusijalla ovat kirjoitukset, jotka ovat a) mielenkiintoisia tai b) nokkelasti kirjoitettuja.