Sm5:ien sijoittelu eri linjoille

Olisi mielenkiintoisaaa tietätä mikä se on joka estäisi vanhoilla sameilla ajamista kehäradalla?

Sanoisin että tehon puute. Suuremmilla tehoilla voidaan tunneleihin tehdä suurempia pituuskaltevuuksia. Mikään ei siis varsinaisesti estä ajamasta vanhoilla Sameilla, mutta ne eivät pysyisi aikataulussa.

Ihan järkevä päätös. Ei uusia ratoja enää tule rakentaa kalustolle, joka häviää parinkymmenen vuoden kuluessa kokonaan.
 
Luin YTV:n seudun joukkoliikennesuunnitelmasta 2010-2014, että sm1 ja sm2-junia ei tule kehäradalle, koska kustannussäästöjen takia rata on tehty niille sopimattomaksi. Aika tyhmää. Se sitoo sm5-kaluston aika tehokkaasti.
Toisaalta lentokentälle pääsee aina laadukkaammin ja avarammin.

Vaan ehkä tyhmempää on, että eräs 21,1 km pitkä paikallisjunarata on tehty muille valmetin junille sekä Sm4- ja Sm5-junille sopimattomaksi. Ja tätä ei edes ole perusteltu kustannussyillä.

Onhan se Kehärata kuitenkin Vantaan metroksikin haukuttu, ja hyvin perustelluista syistä.
 
Vaan ehkä tyhmempää on, että eräs 21,1 km pitkä paikallisjunarata on tehty muille valmetin junille sekä Sm4- ja Sm5-junille sopimattomaksi. Ja tätä ei edes ole perusteltu kustannussyillä.

Onhan se Kehärata kuitenkin Vantaan metroksikin haukuttu, ja hyvin perustelluista syistä.

Sitä vaan en ymmärrä, miksi "Vantaan metroa" ei voitu tehdä saman tien yhteensopimattomaksi myös Sm4- ja Sm5-junille. Eli rakennettu pikaraitiotienä. Eihän sinne kuitenkaan ole asiaa kaukojunakalustollakaan, kun se on suunniteltu pelkästään lähiliikennekäyttöön. Pikaraitiotie olisi kytkenyt Myyrmäen ja Vantaankosken Tikkurilaan paljon edullisemmin. Eikä kai olisi ollut mitään estettä kytkeä pikaraitiotietä päistään olemassaoleviin lähiliikenneratoihin kummassakin päässä siten että koko luuppia liikennöitäisiin duokalustolla.

Mutta ei. Sen sijaan rakennetaan kallis monumentaalinen muistomerkki Vantaan itsenäisyydelle, joka saattaa pian olla mennyttä, kunhan seudun kuntaliitokset lähtevät käyntiin.
 
Kehäratakeskustelu kuuluu varmaan toiseen ketjuun, muistomerkistä ei minusta ole kysymys tai monumentista.

Tampere ja Turku varmaan innolla osallistuvat sitten omien pikaraitioteidensä ja paikallisjunien rahoittamiseen, kun vuosi 2011 koittaa.

Ja sm1-junien osalta puhuttiin juurikin niistä kaltevuuksista.
Sivulla 78 todetaan seuraavaa:

YTV Seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010-2014[/quote sanoi:
Kehäradan liikennöintisuunnitelma
Kehäradan myötä Vantaankosken M-junat ja pääradan I-junat yhdistetään. Junalinjoja ajetaan 10 minuutin vuorovälillä. Pääkaupunkiseudulla otetaan vuosien 2009-2014 aikana käyttöön 32 uutta Sm5-kaupunkijunaa. Todennäköisesti suurin osa uusista junista sijoittuu Kehäradan liikenteeseen. Kehäradan liikennöintiä on toistaiseksi arvioitu vanhojen Sm1- ja Sm2-junien perusteella. Kehäradalla ei voida kuitenkaan liikennöidä Sm1-junilla, koska rakentamiskustannusten alentamiseksi kaltevuuksia on jyrkennetty. Sm1-junat eivät ole niin tehokkaita, että niillä olisi tarkoituksenmukaista liikennöidä Kehäradalla. Uudet Sm5-kaupunkijunat ovat puolestaan aikaisempia suorituskykyisempiä ja toisaalta matkustajakapasiteetiltaan isompia. Koska I- ja M-junat yhdistetään, muuttuu pääradalla I-junien luonne. Sen vuoksi on tarpeen vertailla I- ja K-junien pysähtymiskäyttäytymistä pääradalla Kehäradan valmistumisen jälkeen. Näiden syiden vuoksi on tarpeen tehdä Kehäradan ja Helsinki-Tikkurila-välin kaupunkijunista liikennöintisuunnitelma.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
YTV Seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010-2014 sanoi:
Koska I- ja M-junat yhdistetään, muuttuu pääradalla I-junien luonne. Sen vuoksi on
tarpeen vertailla I- ja K-junien pysähtymiskäyttäytymistä pääradalla Kehäradan valmistumisen
jälkeen. Näiden syiden vuoksi on tarpeen tehdä Kehäradan ja Helsinki-Tikkurila-välin
kaupunkijunista liikennöintisuunnitelma.

Tarkoittaakohan tämä "liikennöintisuunnitelma" että sekä K ja I junien pysähtymiskäytäntöä mahdollisesti muutettaisiin?

Siinä olisi mielestäni ideaa että molemmat junat pysähtyisivät "limittäin", eli esim niin että K eli Keravan juna pysähtisi junien yhteisellä rataosuudella samalla tavalla kuten nyt, eli Pasilassa, Oulunkylässä, Malmilla, Puistolassa, Tikkurilassa ja Hiekkaharjussa, Koivukylässä jne, ja I, eli kehäradan juna, vain Pasilassa, Käpylässä, Pukinmäessä, Malmilla, Tapanilassa ja Tikkurilassa ennen kehäradan ensimmäistä asemaa Leinelää? Silloin molemmat junat olisivat yhtä nopeat, ts matka keskustasta lentokentälle ei tulisi kohtuuttoman hitaaksi. Molemmat junat käyttäisivät samoja laitureita niin että vaihto K:n ja I:n välillä asemila joissa molemmat pysähtyvät olisi mahdollisimman helppoa.

t. Rainer
 
Tosiaan se syy Sm1 ja Sm2 -kaluston sopimattomuudelle johtuu niiden hitaammista kiihtyvyyksistä. Ne nimittäin jää noin 5 min myöhään kehän kierroksella, joten Hiekkaharjusta (K) ja Huopalahdesta (A) alkavan kymmenen minuutin tahdistuksen vuoksi kehäradan juna tulisi yhteiselle osuudelle samalla minuutilla, jos se on 5 minuuttia myöhässä.
 
Tampere ja Turku varmaan innolla osallistuvat sitten omien pikaraitioteidensä ja paikallisjunien rahoittamiseen, kun vuosi 2011 koittaa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hankkeet tulisi rahoittaa pääosin sillä tasolla missä niiden vaikuttavuus on. Tai vähintäänkin tasapuolisin kriteerein.

Uskon, että jos samat rahoitusehdot tarjotaan Tampereelle ja Turkuun kuin kehäradalle, niin kaupunkiseudut hyväksyvät tarjouksen ilosta kiljuen.

Tosin siltikin järkevämpää olisi että niin Vantaa kuin muut kaupungit osallistuisivat vähän suuremmalla osuudella hankkeisiin. Se pitäisi mammuttitaudin kurissa paremmin.
 
Tosiaan se syy Sm1 ja Sm2 -kaluston sopimattomuudelle johtuu niiden hitaammista kiihtyvyyksistä. Ne nimittäin jää noin 5 min myöhään kehän kierroksella, joten Hiekkaharjusta (K) ja Huopalahdesta (A) alkavan kymmenen minuutin tahdistuksen vuoksi kehäradan juna tulisi yhteiselle osuudelle samalla minuutilla, jos se on 5 minuuttia myöhässä.

Uusimmassa Kehärata-Uutisissa kerrotaan, että kaikille asemille ei anneta lähtöaikaminuuttia, vaan asemilta lähdetään kunhan on ensin pysähdytty ja vaihdettu matkustajat, niin kuin HKL:n metrorautatielläkin. Siitäkin saadaan sekunteja talteen, kun ei odoteta tulevaa kellonlyöntiä.

Toisaalta kun ei käytetä ~40-vuotta vanhaa kalustoa, vaan tehokkaampaa Sm5-kalustoa, saadaan jyrkemmillä rataprofiileilla asemat lähemmäksi maanpintaa ja säästöä välikerrosten vähenemisellä ja samalla matkustajien kävelyajat määränpäihinsä lyhenevät. 1960-luvun lopun tekniikan moottorivaunuilla sama aikataulutahditus edellyttäisi loivempia rataprofiileja (oltaisiin asemien kohdilla siis syvemmällä), eli tunneliasemilla enemmän välikerroksia ja rullaportaita, syvempiä hissikuiluja ynnä muuta rahalla ostettavaa, mutta jos nyt kerran Kehälinjalla ajetaan vain sillä tehokkaalla uudella kalustolla, jota samaan aikaan hankitaan, niin miksi tehdä radasta "höyrykelpoista" kalliimmalla? Ei tietenkään. Varmaankin SRHS ajelee sitten jonain hiljaisena viikonloppuna tilaus-Samin Kehäradallakin, mutta muuten: oikea kalusto oikealle linjalle.
 
Aivan niin — eihän Lahden oikoradallakaan ajeta sinisiä Sn 140 km/h pikajunia, vaikka rata sinänsä sen sallisikin.
 
Siinä olisi mielestäni ideaa että molemmat junat pysähtyisivät "limittäin", eli esim niin että K eli Keravan juna pysähtisi junien yhteisellä rataosuudella samalla tavalla kuten nyt, eli Pasilassa, Oulunkylässä, Malmilla, Puistolassa, Tikkurilassa ja Hiekkaharjussa, Koivukylässä jne, ja I, eli kehäradan juna, vain Pasilassa, Käpylässä, Pukinmäessä, Malmilla, Tapanilassa ja Tikkurilassa ennen kehäradan ensimmäistä asemaa Leinelää? Silloin molemmat junat olisivat yhtä nopeat, ts matka keskustasta lentokentälle ei tulisi kohtuuttoman hitaaksi. Molemmat junat käyttäisivät samoja laitureita niin että vaihto K:n ja I:n välillä asemila joissa molemmat pysähtyvät olisi mahdollisimman helppoa.

Tämä vaikeuttaisi selvästi matkustamista pienten asemien välillä. Ennemmin niin, että kehäradan junat pysähtyvät joka pysäkillä ja K-junat kulkisivat pysähtymättä Pasilan ja Tikkurilan välillä. K-junia voitaisiin jatkaa Saunakallioon tämän nopeuttamisen myötä.
 
Tuskin kuitenkaan. Alkaisi muutenkin jo naurettavan kehäradan perusteluista putoilla vähäisetkin pohjat pois, jos I-juna alkaisi skippaamaan asemia.

Totatota. Jos et itse asu lähelläkään pääkaupunkiseutua, niin kuka sinä olet neuvomaan mikä joukkoliikennehanke on järkevä ja mikä ei? En minäkän arvostele esim Kymenlaakson paikallisjuna- tai bussiliikennettä.

t. Rainer
 
Tämä vaikeuttaisi selvästi matkustamista pienten asemien välillä. Ennemmin niin, että kehäradan junat pysähtyvät joka pysäkillä ja K-junat kulkisivat pysähtymättä Pasilan ja Tikkurilan välillä. K-junia voitaisiin jatkaa Saunakallioon tämän nopeuttamisen myötä.

Niiden pienten asemien välillä pääseminen on tietenkin pieni ongelma, mutta tilastollisesti matkustetaan paljon enemmän pienten ja suurten asemien välillä kuin pienten ja pienten. Jos itse saisin päättää, muuttaisin K-junan takaisin nopeaksi junaksi jolla ei ole pysähdyksiä Tiksin ja Pasilan välillä, tai korkeintaan Malmi, mutta se ei taida olla mahdollista koska pääradan kaukojunaraeitille ei mahdu enempää junia, ainakaan ruuhka-aikana. Jos se K:t saataisiin jatkettua Saunakallion, niin tietenkin nykyiset G-junat joutaisivat pois, mutta aika epärealistista silti, koska K-junia pitäis saada mahtumaan useita junia tunnissa.

t. Rainer
 
Jos et itse asu lähelläkään pääkaupunkiseutua, niin kuka sinä olet neuvomaan mikä joukkoliikennehanke on järkevä ja mikä ei?

Mistä niin päättelet, että nimimerkki kouvo ei asuisi pääkaupunkiseudulla? Minusta vaikuttaa, että hän asuu täällä, vaikka ajatukset ovatkin maalaisliittolaisia.
 
Uusimmassa Kehärata-Uutisissa kerrotaan, että kaikille asemille ei anneta lähtöaikaminuuttia, vaan asemilta lähdetään kunhan on ensin pysähdytty ja vaihdettu matkustajat, niin kuin HKL:n metrorautatielläkin. Siitäkin saadaan sekunteja talteen, kun ei odoteta tulevaa kellonlyöntiä.

Tuleekohan tämä uusi käytäntö koskemaan myös muita rataosuuksia kuin vain kehärataa, jota kehäradan junat kiertävät lenkillään?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös