Suljettu rahastusmalli

Pitäisikö Helsingin joukkoliikenteessä ottaa käyttöön suljettu porttirahastusmalli?


  • Äänestäjiä yhteensä
    52
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Onpas kumman ylimielinen ja pilkallinen sävy sinulla.

Anteeksi, jos sinusta siltä tuntuu, mutta se EI ollut ylimielisyyttä. Aikanaan kun tuo Sörkän portti oli esillä, niin tosiasiassa kysyin tuota silloisen HKLn palvelupuhelimesta. Vastauksena hetken hiljaisuus ja sen jälkeen tätä kertoi ettei asiaa ole kukaan tullut edes ajatelleeksi.

Oletko matkustanut porttirahastusjärjestelmissä? Niihin liittyy kiinteästi lähes aina myös miehitys, eli on ainakin yksi kulkuportti, jonka kautta henkilökunta päästää. Sellaisesta portista mennään esim. San Franciscossa silloin, kun on paperi-transfer. Miksei siis myös kännykkälippu

Olen kyllä matkustanut. Helsingissähän tuosta ei ollut kyse. Sinne ei noita miehitettyjä luukkuja ollut tarkoituskaan laittaa. Sehän olisi, hyi olkoon, lisännyt henkilökunnan määrää.

Henkilökuntaa ei kuitenkaan ensisijaisesti tarvita tähän kännykkälippu-"ongelmaan" vaan siihen, että ilman henkilökunnan valvontaa on liian helppoa hyppiä porttien yli.

Tosin Helsingissä ajateltiin, että portin yli pomppaamisen kynnys olevan "yleisen paheksunnan" takia liian korkea, jotta siitä olisi ongelma muodostunut, joten henkilökuntaakaan tuohon ei olisi tarvittu.

Lisäksi täytyy muistaa, että tekniikka kehittyy. Jos HSL:n hallitus tai HKL:n johtokunta tekisi päätöksen metroporttien hankkimisesta vaikkapa vuoden 2011 alussa, niin portteja tuskin näkyisi käyttökunnossa ennen vuotta 2013. Mitäs arvelet, kuinka monella on vuonna 2013 sellainen kännykkä, jonka kännykkälippu ilmestyy näytölle älyruutuna tai viivakoodityyppisenä kuviona, jonka sitten metroportin lukija kykenee lukemaan?

Villi arvaus, ei kellään. Toisaalta vaikka osalla olisikin, niin mitä sitten? Silloin se pitäisi olla standardi ja sitä se ei varmasti 2013, tuskin edes 2020, hyvä on jos sellainen on ikinä. Toisaalta voidaan miettiä sitäkin, että pitääkö matkustaakseen joukkoliikenteellä omata jotain erityistä tekniikkaa?
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Jep jep ja seuraavaksi tirehtöörimme sitten kaiketi kertoo meille miten tuollasesta portista mennään asemalle kännykkälipun kanssa?.

Ehkäpä poistamalla koko lipun, sillä kännykkälipullahan se vasta onkin helppo matkustaa pummilla sitä kun saa muokattua puhelimella juuri mieleisekseen.

Olen myös itse täysin metroasemien porttien kannalla ja olen ihmetellyt että miksei täällä sellaisia ole? Esim. Tukholmassa varsin toimivat ja yksinkertaiset portit :)
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Anteeksi, jos sinusta siltä tuntuu, mutta se EI ollut ylimielisyyttä.

Sitten tulkitsin kirjoitustyyliäsi varmaan eri tavalla kuin se oli tarkoitettu. Ehkä muutkaan lukijat eivät kokeneet lainaamiani lauseita ylimielisiksi tai pilkallisiksi, vaikka minusta sanavalinnat ja sävy sellaisia olivatkin.

Aikanaan kun tuo Sörkän portti oli esillä, niin tosiasiassa kysyin tuota silloisen HKLn palvelupuhelimesta. Vastauksena hetken hiljaisuus ja sen jälkeen tätä kertoi ettei asiaa ole kukaan tullut edes ajatelleeksi.

Eihän sitä tarvinnutkaan ajatella, varsinkaan sen ihmisen, joka puhelinneuvontaan vastaa. Sinnekö siis soitit?

Ehkä olisi kannattanut soittaa vaikka suunnitteluyksikköön metroporteista vastaavalle. Tosin ei hänenkään ole tarvinnut ajatella tuota kännykkälippuasiaa, koska ne portithan hankittiin Sörkkaan vain tehostamaan lipuntarkastusta silloin, kun smurffit ovat paikalla. Smurffeja tarvittiin vähemmän ja tarkastus oli tehokkaampaa. Eli Sörkan portit hankittiin koemielessä pistokokeenomaisesti käytettäviksi, eikä tarkoitus ollutkaan käyttää niitä jatkuvasti ja ilman valvontaa. Ja kun smurffit ovat paikalla, he katsovat manuaalisesti kännykkäliput.

Olen kyllä matkustanut. Helsingissähän tuosta ei ollut kyse. Sinne ei noita miehitettyjä luukkuja ollut tarkoituskaan laittaa. Sehän olisi, hyi olkoon, lisännyt henkilökunnan määrää.

Muistelen tuota eri lailla, kyllä tarkoitus oli, että porttien yhteydessä on myös henkilökuntaa. Lautakuntahan niitä portteja halusi, suunnitteluyksikkö ei. Sitten suunnitteluyksikkö otti jostain villapiposta tai muusta epämääräisestä hatusta aivan absurdeja investointikustannuksia porteille, ja lautakunta ei uskonut niitä. Oliskohan siitä 3-4 vuotta, kun asiaa veivattiin. Ehkä Haltia-Holmberg muistaa. Joka tapauksessa asiaa veivattiin ja veivattiin, mutta kun virkamiehet eivät portteja halua, niin eihän niitä sitten tulekaan, sanoo poliitikko mitä tahansa.

Tosin Helsingissä ajateltiin, että portin yli pomppaamisen kynnys olevan "yleisen paheksunnan" takia liian korkea, jotta siitä olisi ongelma muodostunut, joten henkilökuntaakaan tuohon ei olisi tarvittu.

Ajateltiinko? Kuka ajatteli?

Siinä on kyllä ajateltu harvinaisen idealistisesti. Väittäisin yleisellä stadilaisella elämänkokemuksella, että suurimmalle osalle pummilla matkustavista helsinkiläisistä turnstile jumping ei kyllä aiheuttaisi minkäänlaista häpeäntunnetta.

Villi arvaus, ei kellään. Toisaalta vaikka osalla olisikin, niin mitä sitten? Silloin se pitäisi olla standardi ja sitä se ei varmasti 2013, tuskin edes 2020, hyvä on jos sellainen on ikinä. Toisaalta voidaan miettiä sitäkin, että pitääkö matkustaakseen joukkoliikenteellä omata jotain erityistä tekniikkaa?

Niin. Kuvittele, että joku joskus kehtasi esittää jotain niin absurdia, että puhelin ei enää olekaan asunto- vaan henkilökohtainen ja että sitä pidetään vieläpä joka puolella maailmaa mukana ja ihan taskussa. Ja tällaisella erityisellä tekniikalla voi sitten jopa ostella vaikka metrolippuja, jos ei huvita syöttää kolikkoja lippuautomaatiin.

Kuvaviestien lähettäminen onnistuu nyt jo, niin että teknisesti tuolle älyruudun lähettämiselle ja sen lukemiselle metroporteilla ei ole mitään estettä. Kännykätkin uusiutuvat sellaista tahtia, että 2013 ei välttämättä löydy paljonkaan sellaisia vehkeitä, joilla tuo ei onnistuisi. Kyse ei siis ole "erityisestä tekniikasta". Vaan tästä meidän on turha tapella – senkus odotetaan kolme vuotta, niin nähdään, miten käy.
 
Kännykkälippuun ei sitäpaitsi liity juuri minkäänlaista odotusta yleisestä käytettävyydestä. Se on kätevyyspalvelu niille, joilla ei ole (käyttökelpoista) matkakorttia ja jotka eivät viitsi käydä lippuautomaatilla tai kaivaa kuvetta kuljettajalle. Kaikki muut voivat käyttää vähintään paperisia lippuja.

Ei olisi mitenkään tavatonta toteuttaa kännykkälippu älyruutuna vaikkapa iPhone-sovelluksena, jossa lipun voi tilata nappia painamalla. Minkä tahansa lipun. Muut puhelimet voidaan aivan hyvin jättää tomuuntumaan.
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Sitten tulkitsin kirjoitustyyliäsi varmaan eri tavalla kuin se oli tarkoitettu. Ehkä muutkaan lukijat eivät kokeneet lainaamiani lauseita ylimielisiksi tai pilkallisiksi, vaikka minusta sanavalinnat ja sävy sellaisia olivatkin.

Edelleen pahoittelen aiheutettua mielipahaa.

Eihän sitä tarvinnutkaan ajatella, varsinkaan sen ihmisen, joka puhelinneuvontaan vastaa. Sinnekö siis soitit?

Siis puhelin neuvontaan soitin kun sörkässä henkilökunta sitä suositteli kun asiasta kysyin, silloin joskus. En muista tapahtuman kulkua niin tarkkaa että voisi suorilta sanoa kenelle puhelu lopulta päätyi, mutta kyllä se silloisessa organisaatiossa meni 5-6 henkilön kautta.

Muistelen tuota eri lailla, kyllä tarkoitus oli, että porttien yhteydessä on myös henkilökuntaa. Lautakuntahan niitä portteja halusi, suunnitteluyksikkö ei. Sitten suunnitteluyksikkö otti jostain villapiposta tai muusta epämääräisestä hatusta aivan absurdeja investointikustannuksia porteille, ja lautakunta ei uskonut niitä. Oliskohan siitä 3-4 vuotta, kun asiaa veivattiin. Ehkä Haltia-Holmberg muistaa. Joka tapauksessa asiaa veivattiin ja veivattiin, mutta kun virkamiehet eivät portteja halua, niin eihän niitä sitten tulekaan, sanoo poliitikko mitä tahansa.

Veivattin vaivattiin. Itse en ole Sörkän aseman (en silloin, en nyt) vakituinen käyttäjä, mutta satuin kerran kohdalle kun ko. portti oli koekäytössä. Portti oli sen näköinen joka toi mieleeni tuli kysyä miten tuo toimisi. Ei osannut nukkanuttu sanoa, vaan kehoitti soittamaan asian tiimoilta puhelinpalveluun. Siellä puheluanpalvelussa sitten puhelua pyöriteltiin ja muutamankin ihmisen kanssa aiheesta juttelin ja tuossa keskustelussa tuli esiin se, että jos portit on vakuitessa käytössä joskus, niin erityistä henkilökuntaa ei silti olisi asemilla.

Kuvaviestien lähettäminen onnistuu nyt jo, niin että teknisesti tuolle älyruudun lähettämiselle ja sen lukemiselle metroporteilla ei ole mitään estettä. Kännykätkin uusiutuvat sellaista tahtia, että 2013 ei välttämättä löydy paljonkaan sellaisia vehkeitä, joilla tuo ei onnistuisi. Kyse ei siis ole "erityisestä tekniikasta". Vaan tästä meidän on turha tapella – senkus odotetaan kolme vuotta, niin nähdään, miten käy.

No sitä odotellessa jos saisivat edes joskus hamassa tulevaisuudessa edes paperiliput sellaisiksi, että niitä voisi lukea automaattilaitteilla, niin ei tarvitsisi kuskienkaan enää busseissa arpoa olikohan se lippu voimassa vai ei. Ai niin siitä tuli mieleeni ettei se portti muuten siellä sörkässä lukenut automaatista otettua lippuakaan. Ehkä seuraavan tai sitä seuraavan tai sitä seuraavan lippu ja taskajärjestelmän aikana sitten.
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Ai niin siitä tuli mieleeni ettei se portti muuten siellä sörkässä lukenut automaatista otettua lippuakaan.

Ei lue ei, mutta saa siihenkin älyruudun tai viivakoodin printattua, jos se on tarpeen.

Kaikenkaikkiaan sanoisin, että minusta porttirahastuksen metrossa pitäisi olla itsestäänselvyys, ja luonteva siirtymisvaihe on metron automatisointi, jolloin asemille tulee joka tapauksessa pilvin pimein henkilökuntaa (näinhän meille on kerrottu).

Samalla portit voivat lisätä automaattimetron turvallisuudentunnetta, kun matkustajat kokevat, että porttikontrolli vähentää epäsosiaalista ainesta.
 
Onkos näitä kännykkälippuja missään muualla käytössä kuin täällä mobiilikapuloiden ihmemaassa?
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

No sitä odotellessa jos saisivat edes joskus hamassa tulevaisuudessa edes paperiliput sellaisiksi, että niitä voisi lukea automaattilaitteilla, niin ei tarvitsisi kuskienkaan enää busseissa arpoa olikohan se lippu voimassa vai ei. Ai niin siitä tuli mieleeni ettei se portti muuten siellä sörkässä lukenut automaatista otettua lippuakaan. Ehkä seuraavan tai sitä seuraavan tai sitä seuraavan lippu ja taskajärjestelmän aikana sitten.
Ei sitä tarvi odottaa. Etkö ole ostanut netistä junalippua? Jos et halua paperille, niin tilaa se kännyysi. Junassa näytät kännyn konnarille, joka osoittaa sitä lukulaitteellaan, joka lukee kännyn näytöstä lipun ”mosaiikkikoodin”. Metron porttilaitteessa voi olla ihan samanlainen skanneri. Riittä, että laitat joko paperilipun tai kännyn näytön siihen päälle ja vot, kone avaa portin.

Ja onhan tämä mosaiikkikoodi ollut jo pari vuotta HKL:nkin käytössä. Pysäkkitolpissa on kooditarrat, jotka voi kuvata kännykameralla. Kuvan perusteella saat kännysi näyttämään pysäkkiaikataula jne. Kun kävin Innotransissa Berliinissä, lentoliput ja messulippu toimivat tällä samaisella mosaiikkikoodilla (jolla on varmaan ihan oikea IEEE-nimikin) myös.

Aikuisten oikeasti, kaikkiin niihin asioihin on ratkaisu, jotka halutaan ratkaista. Muut asiat eivät ole mahdollisia johtuen Suomen ja Helsingin erityisolosuhteista, niinhän se aina selitetään. Eräässä virtuaalikahvipöydässä onkin heitetty ajatus Suomen erityisolosuhteellisesta seurasta. Sillä on varmasti menestystä meidän erityisolosuhteissamme. :biggrin:

Antero
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Junassa näytät kännyn konnarille, joka osoittaa sitä lukulaitteellaan, joka lukee kännyn näytöstä lipun ”mosaiikkikoodin”.

Puhutaan myös 2D-koodista, koska sehän on vain 2-ulotteinen viivakoodi. Ja täsmennyksenä vielä tekniikkaan: moneen vuoteen ei tietääkseni enää ole myyty sellaisia matkapuhelimia, jotka eivät osaisi tällaisia multimediaviestejä vastaanottaa. Eli ei tarvitse omata mitään "tiettyä tekniikkaa" noiden lippujen käyttöä varten.

---------- Viesti lisätty kello 9:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:59 ----------

Ei lue ei, mutta saa siihenkin älyruudun tai viivakoodin printattua, jos se on tarpeen.

Ja aina on mahdollista siirtyä kertakäyttöisiin magneettiraitakortteihin.
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Ja aina on mahdollista siirtyä kertakäyttöisiin magneettiraitakortteihin.

Miksi muuten jatkossa enää tarvittaisiin kertakäyttöisiäkään magneettiraitakortteja? Tämän 2D-viivakoodin kun tulostaa paperilipulle niin se toimii avaimena sähköisiin lipputietoihin, jotka noudetaan taustajärjestelmästä. Vähän tarkistuslogiikkaa päälle, niin pummilla matkustaminen ei onnistu mitenkään, vaikka sitten kopiokoneella tehtailisi duplikaatteja tuosta koodista ja vilauttelisi niitä lukijalle molemmin käsin.

Minusta tämä näkyy jo lentokentillä. 1980-luvulla tarkastuskortit olivat ihmisluettavia eli porttivirkailija tarkisti niistä visuaalisesti oikeat tiedot ja repäisi vielä varmemmaksi vakuudeksi palasen itselleen talteen. Sitten 1990-luvulla tulivat ATB2-standardin mukaiset pahvikortit (saman kokoinen kuin VR:n nykyinen junalippu), joissa on magneettiraita takana. Nämä syötetään lukulaitteeseen, eikä sen ihmisen tarvitse enää kuin hymyillä ja katsoa että vihreä valo syttyy. Joskus näistä repäistään palanen irti, mutta varsin usein ei.

Uusin kehityssuuntaus on, että pahvikortin tilalla on saman kokoinen ja muotoinen paperiläpyskä, johon on tulostettu 2D-viivakoodi. Sama koodi tulostetaan myös niihin ATB2-kortteihin, joissa saattaa vielä olla se magneettiraitakin takana -- ATB2-yhteensopivia tulostimia kun on nykyään maailman lentokentät väärällään. Portilla sitten luetaankin magneettiraidan sijaan se 2D-viivakoodi, josta saadaan samat tiedot kuin siinä magneettiraidalla olisi. Edut ovat ilmeiset: 2D-viivakoodin voi tulostaa millä tahansa printterillä mille tahansa materiaalille. (Epäilen että sen voisi jopa tatuoida käsivarteensa jos olisi riittävän kahjo. ;) ) Tämä mahdollistaa paitsi halvemmat tulostimet lähtöselvityspisteisiin ja -automaatteihin niin myös tarkastuskortin kotitulostuksen etukäteen. Olen myös melko varma, että standardi 80g/m2 toimistopaperi tai muu geneerinen kuittipaperi on halvempaa kuin varta vasten valmistetut ATB2-kortit.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei magneettiraitakorteissa ole enää nykyään paljon mieltä. Eikä ole sirukorteissakaan, nehän vasta kalliita ovatkin. Mikseivät kaikki joukkoliikenteen liput, aina kertalipusta vuosilippuun asti, voisi olla yksinkertaisia paperiläpysköjä tai pahvikortteja, joihin on vain tulostettu sopiva 2D-viivakoodi? Paljon edullisempaa operaattorille -- ja käytännöllisempää asiakkaallekin, kun niitä voi kotona tulostaa itse nettikaupasta ostettuina. Online-tietojärjestelmäyhteydet saattavat olla vielä pieni pullonkaula, mutta tämä ei liene enää pitkäaikainen ongelma, ja lisäksi sen ympäri pystytään varmaan menemään kohtuullisella vaivalla rakentamalla logiikka, joka toimii pätkittäin toimivalla ei-reaaliaikaisella mutta lähes reaaliaikaisella yhteydellä.

Kyllä se niin taitaa olla, että kaikkien hienojen innovaatioiden jälkeen palataan vielä takaisin vuosituhansia kestäneeseen, helppoon ja edulliseen ratkaisuun: paperiin! :D
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Online-tietojärjestelmäyhteydet saattavat olla vielä pieni pullonkaula, mutta tämä ei liene enää pitkäaikainen ongelma, ja lisäksi sen ympäri pystytään varmaan menemään kohtuullisella vaivalla rakentamalla logiikka, joka toimii pätkittäin toimivalla ei-reaaliaikaisella mutta lähes reaaliaikaisella yhteydellä.

Luotettava online-yhteys liikkuviin joukkoliikennevälineisiin on toistaiseksi joko mahdotonta tai liian kallista. Miltään operaattorilta et itse asiassa saa oikein mitään palvelutasotakeita toisin kuin kiinteille yhteyksille.

Lentoliikenteen lipuissa liikkuu transaktiota kohden selvästi enemmän rahaa ja jatkuvaa datasiirtoa tarvitaan pelkän kaupallisen matkustusoikeuden lisäksi myös keskeisten lentoturvallisuuteen liittyvien tietojen varmentamiseen. Transaktioita on myös olennaisesti vähemmän kuin kaupunkijoukkoliikenteessä eikä niillä ole yhtä tiukkoja nopeusvaatimuksia. Transaktiot voidaan myös helposti optimoida, koska tietyn lennon matkustajat ovat ennalta tiedossa.

Jossain vaiheessa onlineen luultavasti mennään joukkoliikenteessäkin. Mainitsemaasi osittaista onlineä tulee jo nyt uusiin lippujärjestelmiin esimerkiksi lippujen nettilatauksen muodossa. Toisaalta viivakoodeissa on sekin vika, että suurilla transaktiomäärillä niiden tietosisältö ei tahdo riittää. Ei pystytä tekemään tarpeeksi uniikkeja lippuja eikä ainakaan suojaamaan niitä. Yksi keskeinen syy älykorttien käyttöön on väärennösten vaikeuttaminen. Erikseen ei ymmärrettävistä syistä koskaan mainostettu, että pääkaupunkiseudun matkakortille antoi osaltaan vauhtia aidon näköisten kymmenen matkan korttien hyvä saatavuus tietyiltä Tallinnan toreilta.

Joukkoliikenteen lippujen toiminnassa lentoliikenteeseen verrattuna on muuten tietty analogia Boeing Vertolin öljykriisin jäljeltä valmistamiin ratikoihin. Niitä ei koskaan saatu toimimaan hyvin, koska sinänsä huipputeknologiaa edustava lentokonevalmistaja ei ymmärtänyt kaupunkiliikenteen lentoliikenteestä olennaisesti poikkeavia vaatimuksia.

Korjataanpa vielä: Boeing Vertolhan oli helikopterivalmistaja ja ratikkaprojektin tavoite korvata Vietnamin sodan tilausten loppumista eikä öljykriisiä. Keskeinen periaate on silti sama :)
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Edut ovat ilmeiset: 2D-viivakoodin voi tulostaa millä tahansa printterillä mille tahansa materiaalille. (Epäilen että sen voisi jopa tatuoida käsivarteensa jos olisi riittävän kahjo. ;) )

Asian vierestä: Japanissa oli varsin yleistä, että mainosplakaatin tai epäkaupallisen tiedotteen jostain kohtaa löytyi tuollainen 2D-koodi. Kamerakännykällä siis kuva, ja lisäinfoa kännykälle.
Koska Japanilaiset ovat monessa suhteessa muutaman pykälän muita kahjompia, niin Osakan seudulta löytyi noin kymmenkerroksinen toimistotalo, jonka koko julkisivu oli suuri 2D-koodi. :)
 
Vs: Matkakortin käyttö etälukijalla

Luotettava online-yhteys liikkuviin joukkoliikennevälineisiin on toistaiseksi joko mahdotonta tai liian kallista. Miltään operaattorilta et itse asiassa saa oikein mitään palvelutasotakeita toisin kuin kiinteille yhteyksille. [...] Jossain vaiheessa onlineen luultavasti mennään joukkoliikenteessäkin. Mainitsemaasi osittaista onlineä tulee jo nyt uusiin lippujärjestelmiin esimerkiksi lippujen nettilatauksen muodossa. Toisaalta viivakoodeissa on sekin vika, että suurilla transaktiomäärillä niiden tietosisältö ei tahdo riittää. Ei pystytä tekemään tarpeeksi uniikkeja lippuja eikä ainakaan suojaamaan niitä. Yksi keskeinen syy älykorttien käyttöön on väärennösten vaikeuttaminen.

Myönnän etten tunne lippujärjestelmien toimintaa, joten voi olla että puhun osittain läpiä päähäni. Olen kuitenkin intuitiivisesti vakuuttunut siitä, että riittävän fiksulla algoritmilla pystytään minimoimaan online-yhteyden ajallinen tarve ja toisaalta siirrettävän datan määrä. Nykyisellään katvealueita on aina eikä siis vielä voida luottaa siihen, että varmennus voidaan tehdä reaaliaikaisesti.

Toisaalta muistikapasiteetti ja lokaali prosessointikapasiteetti ovat nykyään halpaa commodityä. Samoin 2D-viivakoodi kykenee kantamaan riittävän paljon dataa, jotta sillä saadaan melko varmasti uniikki tunniste aikaiseksi (tavallisella viivakoodillakin päästään jo melko uniikkiin vaikka siinä onkin paljon vähemmän kapasiteettia). Avainasia väärentämättömyyden kannalta käsittääkseni on, että tunnisteet sisältäisivät mahdollisimman vähän älykkyyttä (jonka joku voi rikkoa auki ja väärentää) ja mahdollisimman paljon satunnaisia elementtejä, jotka oikein yhdistettynä tuottavat varmasti uniikin tunnisteen. Siis ei listata tunnisteessa suoraan esim. voimassaoloaikaa vaan käytetään sitä vain pointterina tietokannassa olevaan tietoon.

On siis melko helposti kuviteltavissa, että esim. kaikki validit kausilipputunnisteet voitaisiin ladata jokaiseen erilliseen ajoneuvojärjestelmään ja uusia kausilippuja ostettaessa nämä päivitettäisiin tietyn aikahaarukan sisällä delta-ajolla. Esimerkiksi siten, että yhteyden palattua katkon jälkeen tarkistettaisiin keskitetystä kannasta katkon aikana syntynyt delta ja ladattaisiin se.

Kertalippua esim. pysäkkiautomaatista ostettaessa haaste olisi vähän isompi, koska tieto pitäisi saada päivittymään ajoneuvojärjestelmiin käytännössä samantien. Tämän voisi ratkaista esim. siten, että kullekin päivälle voitaisiin generoida satunnainen joukko lipputunnisteita, jotka sitten provisioitaisiin sekä ajoneuvojärjestelmiin että lippuautomaatteihin etukäteen varustettuna niiden validiteetin alkupäivällä. Ajoneuvojärjestelmiin provisioitaisiin koko arvottu lipputunnistekanta ja automaatteihin kuhunkin sille automaatille myyntiin annetut lipputunnisteet. Jälkikäteen sitten tehtäisiin rekonsiliaatio myytyjen, käytettyjen ja myymättä jääneiden tunnisteiden kesken ja vapautettaisiin kokonaan käyttämättömät tunnisteet uudelle kierrokselle. Myydyt mutta toistaiseksi käyttämättä jääneet tunnisteet säilyisivät ajoneuvojärjestelmissä niin pitkään kunnes ne on käytetty.

Ilman muita toimenpiteitä tämä avaisi tietysti mahdollisuuden vilppiin siten, että ostetaan lippu automaatista ja useampi ihminen käyttää sen kopioita samanaikaisesti eri ajoneuvoissa. Tämän riskiä voi vähentää siten, että datayhteyden ollessa online-tilassa välitetään tieto lipputunnisteen käyttämisestä samantien keskitettyyn kantaan, josta se propagoituu muiden ajoneuvojen käydessä online-tilassa myös niihin. Jos lippujen käyttämisen välissä on useita minuutteja niin sitten todennäköisyys olisi, että sinä aikana tieto lipun käytöstä on ehtinyt jo levitä joka paikkaan eikä uusi käyttö enää onnistu. Kertalipun kohdalla lipputunnisteen käyttö voi invalidoida koko tunnuksen muista ajoneuvojärjestelmistä, mutta kausilipun kohdallakin voidaan tehdä valvontaa esim. siten, että jos sama lippu yritetään validoida esim. 15 min sisään kahdessa tai useammassa eri ajoneuvossa, joiden etäisyys toisistaan ylittää valvontarajan niin silloin lipputunniste ei kelpaisi ja järjestelmä näyttäisi punaista valoa.

Myös jälkikäteistä valvontaa voitaisiin tehdä niiden lipputuotteiden osalta, jotka on ostettu menetelmällä, joka mahdollistaa ostajan jäljittämisen jälkikäteen. Siis esim. luottokortilla tai verkkopankissa. Eli kaikkea villpiä ei pystyttäisi aukottomasti karsimaan pois ilman täysin reaaliaikaista järjestelmää, mutta lähes reaaliaikaista valvontaa voitaisiin keskittää niiden lipputuotteiden seurantaan, jotka on ostettu anonyymisti. Loppu valvonnasta tehtäisiin jälkikäteen ja jos vilppiä ilmenisi niin sitten vähän jututettaisiin sen lipun ostajaa, jolla vilppi on tehty.

Minusta tällä päästäisiin kohtuullisen hyvään tulokseen jopa nykyisten teknisten rajoitusten puitteissa. Ainoa mitä vaaditaan on hyvää systeemisuunnittelua, jotta pystytään hallitsemaan hajautetusti tietokantaa jota synkronoidaan älykkäästi mutta käyttäen heikosti toimivia yhteyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Eurostarin check-in tapahtuu kulkemalla läpi automaattiportista. Tämä onnistuu joko syöttämällä magnettiraitalippu lukijaan tai näyttämällä lukijalle lipun 2D-viivakoodia. Jälkimmäinen tapa toimii luonnollisesti myös kotona tulostetuilla lipuilla (kuvitettu ohje). Eurostarin tapauksessa tämän tekee siis matkustaja itse, toisin kuin lentokentillä. Lontoossa näytti syyskuussa toimivan suhteellisen hyvin.
 
Takaisin
Ylös