Suomi-rata


Helsingin Sanomat julkaisi tänään Lentorataa ylistävän artikkelin. Outo artikkeli, aivan kuin olisi jäänyt pois teksti "Mainos:" artikkelin alusta.

Esimerkiksi artikkelissa kerrotaan, ettei viidettä ja kuudetta raidetta voi rakentaa pääradalle, koska taloja jouduttaisiin purkamaan, mutta ei kerrota, kuinka paljon taloja lopulta jouduttaisiin purkamaan, paljonko omistajille jouduttaisiin maksamaan korvauksia ja paljonko talojen ja kahden uuden raiteen hintalappu olisi yhteensä. Juridisesti tuolle ei ole estettä.

Artikkelissa kerrotaan myös muun muassa, että "tavarajunien, lähijunien, Pendolinojen ja IC-junien" lähtönopeudet vaihtelevat, mutta ei kerrota H/K-laskelmista, jos lisättäisiin junia ja lähijunien lähtönopeutta hidastettaisiin nykyisestä. Tavarajunia ei nykyisin kulje Vuosaaren tunnelin suuaukon eteläpuolella.
 
Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että olisi järjetöntä rakentaa kuusiraiteinen rata, on parempi tehdä lisäkapasiteettia eri paikkaan jo häiriöidenkin vuoksi. Tosin näiden suunnitelmien akilleen kantapää on kaiken liikenteen kulkeminen Pasilan ja Keravan kautta, Keravan kohdalla on vielä toivoa hieman hajautetusta risteysjärjestelystä.
 
Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että olisi järjetöntä rakentaa kuusiraiteinen rata, on parempi tehdä lisäkapasiteettia eri paikkaan jo häiriöidenkin vuoksi.

Lentoradasta on toki hyötyä – matka-aikojen lyhenemisen lisäksi myös tässä muodossa – mutta 3 miljardia euroa on vaan todella iso hintalappu. Todennäköisesti tuo 3 miljardia euroa kannattaa käyttää johonkin muuhun. Huvittavaa esimerkiksi, että Temu-nivelbussit liukastelee vuodesta toiseen ylämäissä, mutta Helsingin kaupunki on tuosta noin vaan valmis laittamaan 600 miljoonaa euroa Lentorataan.

Häiriöiden osalta saattaisi olla järkevää ensin miettiä, millä saadaan estettyä se, että liikenne lamaantuu kaikilla kuusilla raiteilla. Esimerkiksi käytössä olisi kaksi toisistaan erillistä sähkönsyöttöjärjestelmää, joten kaikilta kuusilta raiteilta ei voisi mennä sähköt sähkönsyöttöjärjestelmän vian takia.

Toisaalta kahden rautatien mallin voisi nähdä hyvänä yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta, jos ajatellaan myös tilannetta, jossa joku yrittää tahallaan haitata liikennettä sen sijaan, että ajatellaan vain erilaisia vikoja ja onnettomuuksia. Esimerkiksi jos joku räjäyttäisi pommin, joka tekee kaikki pääradan raiteet käyttökelvottomiksi, toinen reitti olisi edelleen käytössä.
 
Lentoradasta on toki hyötyä – matka-aikojen lyhenemisen lisäksi myös tässä muodossa – mutta 3 miljardia euroa on vaan todella iso hintalappu. Todennäköisesti tuo 3 miljardia euroa kannattaa käyttää johonkin muuhun.
Kenen matka-aika lyhenee? Ei ainakaan minun. Ja onko kyse taas parista minuutista kuten Turun Tunnin Junassa tai muissa ratavouhotuksissa.
Jos matka-aika lyhenee Punavuoresta tai Kantolanniemestä muutaman minuutin, niin se tärvääntyy kyllä lentoasemalla sen paikan yleiseen päämäärättömyyteen. Siellä kun ei ole mikään minuutin päälle suunniteltua. Sinne pitää vain saapua "hyvissä ajoin" ja sitten koettaa keksiä mitenkä siellä saa sen joutoaikansa kulumaan. Kolmen miljardin minuutit haihtuvat savuna ilmaan.
Turha sinne on saapua joitakin minuutteja ennemmin tai myöhemmin odottamaan hetkeä, jolle ei ole määritelty mitään tarkkaa aikaa. Ainoastaan lopullisella lentoonlähdöllä on tarkka aika, kaikki muu on tuuria ja yhdentekevää.

Samoin lennolta saapuminen ja jatkoyhteydet ovat arpapeliä. Kone tulee ajallaan tai sitten myöhässä, matkatavaroita odotetaan tuntematon aika ja sen jälkeen on yks´hailee joutuuko odottamaan sitä kotijunaa täysin kolkolla Lentoasema-rautatieasemalla, jonka palvelutasoon kuuluu ainoastaan kylmä puupenkki. Lähteekö juna sieltä jotain viisi minuuttia ennemmin tai myöhemmin, ei merkitse yhtään mitään. Sopenkorpelainen matkustaja on kuitenkin varannut junalippunsa etukäteen ja vasta tuntia myöhemmin lähtevään vuoroon eikä hänelle näin ollen merkitse mitään onko odotus 55 minuuttia tai tunti-ja-viisi.

Nämä ratavouhotukset ovat ainoastaan infrasuunnittelutoimistojen ja rakennusliikkeiden bisnes – ja niiden puolueiden, jotka ovat kytkyissä tuohon alaan. Nuo rahat pitäisi käyttää nykyisten ratojen ylläpitoon ja uusimiseen. Ehkä myös Suomenlahden alittavan rautatietunnelin rakentamiseen, jossa olisi enemmän ideaa, jo huoltovarmuudenkin takia, kuin näissä uusissa korpiradoissa.
 
HS: Uuden Lentoradan aiheuttama meteli tulee vaikuttamaan tuhansiin asukkaisiin Helsingissä

Hesarin suht pitkä juttu meluvaikutuksista ja suunnitelmiin tehdyistä muistutuksista / lisäselvitysvaatimuksista. Otsikko antaa ymmärtää, että radan rakentaminen on päätetty, mutta juttu itse on kyllä konditionaalissa. Otsikkotoimittaja on taasen otsikkotoimittanut.

Luulen, että tämän hankkeen rakentaminen lykätään hamaan tulevaisuuteen. Suurin hyöty radasta olisi pääradan varren kaupunkien lentokenttäyhteyden paraneminen. En oikein usko, että se olisi päättäjien tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla, kun hinta on suolainen ja kentälle pääsee vaihdollisella yhteydellä nytkin.

Itse putosin tässä jokin aika sitten internetrotankoloon ja luin ja katselin kaikenlaista asiaa maailman lentokentistä ja lentoliikenteestä. Helsinki-Vantaan kenttää aikanaan sijoitettaessa raideliikennettä ei ilmeisesti ajateltu lainkaan, eikä ehkä osattu kuvitella myöskään lentoliikenteen laajentumista nykymaailman mittoihin. Jossain vaihtoehtoisessa historiassa olisi oltu niin kaukaa viisaita, että olisi varattu heti kättelyssä tila riippumattomasti operoitaville kiitoteille (nykyiset 1 ja 3) ja terminaali ja rautatie niiden väliin. 1950-luvulla tilan olisi vielä voinut varata niin, että rata olisi voinut olla enimmäkseen pinnalla, ja lentokentällä olisi riittänyt lyhyt avokaivantoon tehty tunneli tms. No, varsin harvassa paikassa maailmallakaan lentokenttiin on osattu suunnitella riittävää kasvuvaraa. Lähinnä noita on Yhdysvalloissa paikoissa, joissa lääniä oli käytettävissä ns. loputtomiin.

Helsinki-Vantaan laajentaminen, niin pätkittäistä kun se on ollutkin, on lopulta tehty suht fiksusti, mistä kertoo myös varsin hyvä palaute käyttäjiltä. Infrastruktuuria on nyt sen verran, että nykyinen matkustajamäärä hoituu aika heittämällä. Matkustajia oli ennen pandemiaa vuonna 2019 melkein 22 miljoonaa, ja se hoitui ilman nykyistä lähtö- ja saapumishallirakennusta. Venäjän ilmatilan sulun takian Helsinki-Vantaa ei ole elpynyt pandemian jälkeen niin kuin Keski-Euroopan kentät. Tänä vuonna ollaan n. 17,5 miljoonan matkustajan vauhdissa. Maailmalla on kenttiä, joilla on yli 25 miljoonaa vuosittaista matkustajaa, eikä raideyhteyttä tai toisistaan riippumattomasti operoitavia kiitoteitä lainkaan. (Yksi kiintoisa tapaus on Berlin-Brandenburg, jossa infrastruktuuria ja välityskykyä olisi riittämiin, mutta kentän viimein valmistuttua sitä ei käyttänyt hubina oikein mikään lentoyhtiö, ei Lufthansa eikä talousvaikeuksiin kaatunut Air Berlin. Vuoden 2022 matkustajamäärä oli 19,8 miljoonaa, eli alle Helsinki-Vantaan huipun. Viime vuoden luku 26 miljoonaa, eli kyllä se sieltä.)
 
Suurin hyöty radasta olisi pääradan varren kaupunkien lentokenttäyhteyden paraneminen.
Suurin hyöty radasta olisi kapasiteetin kasvattaminen ruuhkaisella pääradalla, mikä periaatteessa hyödyttää koko Suomen kaukoliikenneyhteyksiä Helsingin suuntaan. Lentokentälle pääseminen on bonus.
 
Suurin hyöty radasta olisi kapasiteetin kasvattaminen ruuhkaisella pääradalla, mikä periaatteessa hyödyttää koko Suomen kaukoliikenneyhteyksiä Helsingin suuntaan. Lentokentälle pääseminen on bonus.

Pelkän bonuksen takia ei kannata tehdä 25 kilometriä tunnelia kolmella miljardilla, sanon. Kapasiteetin nostamiseen on muitakin konsteja.

En tiedä, onko suunnitelmissa vielä tarkemmin esitetty lentokentän asemaa. Käsittääkseni Kehärata on pakko alittaa. Lentoradan asemasta tulisi jonkunlainen syvyysennätys. Tämmöisistä viritelmistä juurikin tulee mieleen ns. polkuriippuvuus, eli se, miten aiemmat päätökset sitovat uusia. Jos ois jollain ollut kristallipallo siinä vaiheessa kun kenttää ruvettiin ensimmäisen kerran suunnittelemaan, niin raiteille olisi varattu paikat aika paljon maanpintaa lähempää.
 
Pelkän bonuksen takia ei kannata tehdä 25 kilometriä tunnelia kolmella miljardilla, sanon. Kapasiteetin nostamiseen on muitakin konsteja.
Minkä takia ylipäänsä pitkät osuudet Tuomarinkylä-Pakkala ja Maantiekylä-Savio ovat tunnelissa? Päällähän on lähinnä peltoa ja metsää.
 
Saanen kysyä miksi tätä ei tehty samaan aikaan kuin kehärata?
Ja eikös tässä ole kyseessä juurikin kaukojunille suunniteltu tunneli?
Jos on niin sehän olisi mahtava uudistus jos lähdetään katsomaan joitain isompia maita mm. Saksa, Ranska, Britannia jne. niin heillä on jo valmiiksi aikalailla lentokentän yhteydessä se niin sanottu "Päärautatieasema" josta lähtee kaukojunat kuin lähijunatkin, jos ei aivan lentokentän yhteydessä jollain maalla ole niin sieltä joka tapauksessa pääsee vartissa Päärautatieasemalle toisin kuin täällä suomessa kestää se hikiset puolituntia (45% kestää pidempään) joten en näe mitenkään "hyödyttömänä" tätä hanketta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Saanen kysyä miksi tätä ei tehty samaan aikaan kuin kehärata?
Ja eikös tässä ole kyseessä juurikin kaukojunille suunniteltu tunneli?
Jos on niin sehän olisi mahtava uudistus jos lähdetään katsomaan joitain isompia maita mm. Saksa, Ranska, Britannia jne. niin heillä on jo valmiiksi aikalailla lentokentän yhteydessä se niin sanottu "Päärautatieasema" josta lähtee kaukojunat kuin lähijunatkin, jos ei aivan lentokentän yhteydessä jollain maalla ole niin sieltä joka tapauksessa pääsee vartissa Päärautatieasemalle toisin kuin täällä suomessa kestää se hikiset puolituntia (45% kestää pidempään) joten en näe mitenkään "hyödyttömänä" tätä hanketta.
Lentoasemalta kestää Tikkurilaan vain 10 minuuttia junalla, eriasia jos menee länteen.
 
Lentoasemalta kestää Tikkurilaan vain 10 minuuttia junalla, eriasia jos menee länteen.
Puhuinkin Päärautatieasemasta, milloin tikkurila on ollut päärautatieasema?
Minusta muutenkin tuntuu ettei kukaan halua mennä tikkurilaan ja vaihtaa sieltä johonkin kaukojunaan kun se on sellainen sokkelo että ei hyvää päivää sieltä et löydä melkein yhtään mitään, toki ne liittymä myyjät löydät helposti.
 
Puhuinkin Päärautatieasemasta, milloin tikkurila on ollut päärautatieasema?
Minusta muutenkin tuntuu ettei kukaan halua mennä tikkurilaan ja vaihtaa sieltä johonkin kaukojunaan kun se on sellainen sokkelo että ei hyvää päivää sieltä et löydä melkein yhtään mitään, toki ne liittymä myyjät löydät helposti.
Kuka menee Helsinkiin asti kun voi vaihtaa Tikkurilassa? Miten niin Tikkurila on sokkelo, ei se mikään Redi ole.
 
Kuka menee Helsinkiin asti kun voi vaihtaa Tikkurilassa? Miten niin Tikkurila on sokkelo, ei se mikään Redi ole.
Oletko käynyt Tikkurilassa sitten 2025 alkuvuoden.
Ja miten selität jollekin turistille että vaihda Tikkurilassa kun siellä sitten ei ole ketään kuka heitä auttaa, toisin kuin Päärautatieasemalla on niitä VR helppejä erikseen sitä varten.
 
Oletko käynyt Tikkurilassa sitten 2025 alkuvuoden.
Ja miten selität jollekin turistille että vaihda Tikkurilassa kun siellä sitten ei ole ketään kuka heitä auttaa, toisin kuin Päärautatieasemalla on niitä VR helppejä erikseen sitä varten.
Ei voi olla niin avuton ettei osaa mennä portaita ylös ja mennä portaat alas toiselle laiturille
 
Takaisin
Ylös