Suomi-rata

Siitä että kuka maksaa minkäkin osuuden tällaisista hankkeista voidaan aina sopia ertikseen hankekohtaisesti. 30 prosenttia Helsingille kuulostaa hyvin pieneltä osuudelta, olen itse kuvitellut että on ollut kyse 50/50 ai 70/30.

Pisaran suurin hyöty metroon verrattuna on että lähijunalla pääsisi Helsingin kantakaupunkiin ilman vaihtoa useammalle asemalle kuin vain kahdelle, ja lähemmäs niitä kohteita jonne matkustajat ovat todellisuudessa menossa, eli vähentäisi kävelymatkoja esim Kaisaniemen puistosta tai Töölönlahdelta Kaivokadulle, kuten nyt on tilanne lähijunien kanssa. Pisarasta myös Espoo ja Vantaa hyötyisivät joten niiden kaupunkien pitäisi kanssa osallistua kustannuksiin.
Niin tuolta Väyläviraston sivuilta löytyvissä suunnitelmissa Keskustan aseman laituri on noin 45 metrin syvyydessä. Eli hieman on matkaa maanpinnalle.
 
Pisara-rata ei lyhennä matka-aikaa keskustan kohteisiin, mutta se hyvä puoli siinä on, että kävelymatkaa on paljon vähemmän. Esimerkiksi Väyläviraston tämänhetkisessä suunnitelmassa yhdet rullaportaat tulee Asematunneliin, yhdet Stockmannin kohdalle ja yhdet Kampin keskukseen, jolloin metreissä mitattuna kävelymatkat eri paikkoihin muuttuu täysin.
 
Niin tuolta Väyläviraston sivuilta löytyvissä suunnitelmissa Keskustan aseman laituri on noin 45 metrin syvyydessä. Eli hieman on matkaa maanpinnalle.

Siksi ehdotin muutama kommentti sitten että voisi aloittaa rakentaa Kehäradalle uusi linjaus Huopalahdesta Kamppiin, jossa on vanhastaan metroaseman alla varaus metron U-linjan asemalle. Siellä korkeusero ei olisi 45 metriä.
Väliin sitten asemat ainakin Meilahden sairaalaan ja Töölöön.

Jos tällainen rautatietekniikkaan perustuva "Pisara" tai "U-metro" rakennetaan pitäisi Helsingin lisäksi kaikkien HSL:n ratojen varsien kuntien jollain tavalla osallistua. Valtio ei tietenkään halua maksaa 70% koska se olisi yksinomaan pk-seutua hyödyttävä hanke.
 
Olen itse päätynyt sellaiseen näkökulmaan, että Pisarasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pisaran muodostama ympyrälinja lentokentän kautta on liikenteellisesti haastava, eikä raidegeometria käytännössä mahdollista Pasila–Meilahti-yhteysväliä ainakaan lännestä saapuessa. Läntinen kantakaupunki ei tarvitse kahta maanalaista raideyhteyttä, eli jos sellainen rakennetaan, kulkuneuvon kannattaisi enemmin olla metron tai pikaratikan tapainen, jota varten voi rakentaa lyhyemmät asemat ja joka pääsee tiukempien mutkien ympäri palvellen samanaikaisesti Meilahden sairaala-aluetta, Stadionin seudun yleisötapahtumia ja Etu-Töölöä.

Jos Rautatieasemalle halutaan lisäkapasiteettia, itäinen puolipisara Pasilasta itäisen kantakaupungin kautta keskustaan kasvattaisi raidekapasiteettia luomatta ympyrälinjaa. Tarpeen vaatiessa, jos kaupunkiratojen vuorovälit säilyvät kymmenessä minuutissa, samaan tunneliin voisi myös mahtua muuta lähijunaliikennettä esimerkiksi lännen kaupunkiradoilta, vaikka se tietysti vaatisi enemmän laiturikapasiteettia keskustan asemalla sekä mahdollisesti tasoerotellun puolenvaihtopaikan. Kulkeehan Lontoossakin sekä Elizabeth Linella että Thameslink Core:ssa 24 lähijunaa tunnissa. Metromaisella kalustolla myös 32 junaa tunnissa (eli linjakohtainen 7.5 minuutin vuoroväli) olisi myös mahdollinen, mutta vaatisi merkittäviä muutoksia koko kaupunkirataverkostolla, jotta tuollaisen vuorovälin vaatima täsmällisyys toteutuisi.
 
Olen itse päätynyt sellaiseen näkökulmaan, että Pisarasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pisaran muodostama ympyrälinja lentokentän kautta on liikenteellisesti haastava, eikä raidegeometria käytännössä mahdollista Pasila–Meilahti-yhteysväliä ainakaan lännestä saapuessa. Läntinen kantakaupunki ei tarvitse kahta maanalaista raideyhteyttä, eli jos sellainen rakennetaan, kulkuneuvon kannattaisi enemmin olla metron tai pikaratikan tapainen, jota varten voi rakentaa lyhyemmät asemat ja joka pääsee tiukempien mutkien ympäri palvellen samanaikaisesti Meilahden sairaala-aluetta, Stadionin seudun yleisötapahtumia ja Etu-Töölöä.

Jos Rautatieasemalle halutaan lisäkapasiteettia, itäinen puolipisara Pasilasta itäisen kantakaupungin kautta keskustaan kasvattaisi raidekapasiteettia luomatta ympyrälinjaa. Tarpeen vaatiessa, jos kaupunkiratojen vuorovälit säilyvät kymmenessä minuutissa, samaan tunneliin voisi myös mahtua muuta lähijunaliikennettä esimerkiksi lännen kaupunkiradoilta, vaikka se tietysti vaatisi enemmän laiturikapasiteettia keskustan asemalla sekä mahdollisesti tasoerotellun puolenvaihtopaikan. Kulkeehan Lontoossakin sekä Elizabeth Linella että Thameslink Core:ssa 24 lähijunaa tunnissa. Metromaisella kalustolla myös 32 junaa tunnissa (eli linjakohtainen 7.5 minuutin vuoroväli) olisi myös mahdollinen, mutta vaatisi merkittäviä muutoksia koko kaupunkirataverkostolla, jotta tuollaisen vuorovälin vaatima täsmällisyys toteutuisi.
Läntinen kantakaupunki on odottanut maanalaista jo 50 vuotta. Ei niitä kahta järjestelmää rakenneta vaan korkeintaan yksi.
Raititiotie siitä ei tule koska Vihdintien pikaratikka tulee kulkemaan Mannerheimintietä maan päällä ja yhtä hitaasti kuin nelonen nyt, eli ei paikkaa tarvetta.
Metro, ehkä, mutta kaupunki ei halua enää rakentaa metroa. Ainoa vaihtoehto on sitten lähijunille tunneli. Sen ei ole pakko alkaa Pasilasta vaan Kehäradan ja Rantaradan yhtymäkohta Huopalahdessa sopisi paremmin.
 
Raititiotie siitä ei tule koska Vihdintien pikaratikka tulee kulkemaan Mannerheimintietä maan päällä ja yhtä hitaasti kuin nelonen nyt, eli ei paikkaa tarvetta.
Olen samaa mieltä, että Vihdintien ratikka tuskin ikinä pääsee tunneliin. Metrosta olen myös samaa mieltä, ettei sille ole halua kaupungin suunnalta, mutta minkäänlainen tunneli lähijunille ei ratkaise ongelmaa Pasilan ja Meilahden välisestä yhteydestä. Nyt kun Väylävirasto on sitä mieltä, ettei Pisaralle ole liikenteellisesti tarvetta, ja Jokeri-0 tuntuu etenevän koko ajan kohti tärkeimpien projektien joukkoa, on todennäköistä, että Jokeri-0:n rakentaminen hyväksytään ennen Pisaraa.

Nykyinen pintarata ei yksinkertaisesti riitä Jokeri-0:lle enkä usko, että Keskuspuiston läpi rakennettaisiin pintarataa tai siltaa. Poliittinen vastustus sellaiselle olisi aivan liian suurta. Tunneli Pasilasta Meilahteen on ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto. Siinä vaiheessa kun Jokeri-0 kulkee tunnelissa Meilahteen, Viikin suunnalta Pasilaan saapuvaa linjaa voidaan jatkaa samassa tunnelissa Meilahteen, kuten alustavissa suunnitelmissa on spekuloitu. Siinä vaiheessa, erityisesti jos Hämeentiellä on kapasiteettipulaa, tunnelin jatkaminen Kamppiin on luonteva ratkaisu lisätä Malmin suunnan kapasiteettia ja vapauttaa kapasiteettia muille linjoille itäisessä kantakaupungissa.
 
  • Tykkää
Reaktiot: 8.6
Tuosta Jokeri-0:sta olen luullut että toteutetaan tavallisena raitiotielinjana Nordensköldinkatua ym pitkin, joskus projekti on vissiin kantanut nimeä "Tiederatikka". Olisihan se tietysti hyvä jos edes se toteutettaisiin tunnelissa, mene ja tiedä?
 
Pisaran muodostama ympyrälinja lentokentän kautta on liikenteellisesti haastava, eikä raidegeometria käytännössä mahdollista Pasila–Meilahti-yhteysväliä ainakaan lännestä saapuessa.

Tätä Pasila-fiksaatiota mä en ymmärrä tässä Pisara-radassa. Kaukojuniin vaihtomahdollisuuden lisäksi kyseessä on kuitenkin vain keskikokoinen työpaikka- ja asuinalue, sekä yksi tusinakauppakeskus. Eli miksi ei sitten samantien haarotettaisi tuota tunnelia jo Huopalahdesta etelään, jolloin Pikku-Huopalahti/Ruskeasuo, Meilahti ja Taka-Töölökin voisi saada omat asemansa? Raiteet Pasilan kautta päärautatieasemalle eivät kuitenkaan häviäisi minnekään, eli Pasilan kautta voitaisiin edelleen liikennöidä se määrä junia, mitä Pasilan liikennevolyymit edellyttävät.
 
Tuosta Jokeri-0:sta olen luullut että toteutetaan tavallisena raitiotielinjana Nordensköldinkatua ym pitkin, joskus projekti on vissiin kantanut nimeä "Tiederatikka". Olisihan se tietysti hyvä jos edes se toteutettaisiin tunnelissa, mene ja tiedä?
Jokeri 0 on eri asia kuin Tiederatikka. Tiederatikka oli Helsingin korkeakoulujen ajatus ratikkalinjasta, joka kulkisi Otaniemestä Pasilan kautta Viikkiin (ja mahdollisesti vielä Myllypuron kautta Itäkeskukseen), ja se ei ikinä ottanut tuulta alleen. Jokeri 0 taas on HSL:n oma suunnitelma, jossa runkolinjojen 500/510 reitille rakennetaan pikaratikka Herttoniemestä (tai Itäkeskuksesta) Pasilan kautta Meilahteen. Päätöstä ei ole vielä tehty siitä, kulkisiko linja Pasilan ja Keskuspuiston ali tunnelissa, vai pintaa pitkin Nordenskiöldinkadun kautta. Tunnelivaihtoehto on kuitenkin ollut eniten esillä.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot 2025-05-06 at 15.03.21.png
    Screenshot 2025-05-06 at 15.03.21.png
    351.7 KB · Lukukerrat: 23
Nykyinen pintarata ei yksinkertaisesti riitä Jokeri-0:lle enkä usko, että Keskuspuiston läpi rakennettaisiin pintarataa tai siltaa. Poliittinen vastustus sellaiselle olisi aivan liian suurta.

Tietenkään se ei toteudu siltana jos keskuspuiston ja sen eteläpuolisen jo rakennetun alueen välistä kulkeva reitti kehystetään keskuspuistoa halkovaksi.
 
Tätä Pasila-fiksaatiota mä en ymmärrä tässä Pisara-radassa. Kaukojuniin vaihtomahdollisuuden lisäksi kyseessä on kuitenkin vain keskikokoinen työpaikka- ja asuinalue, sekä yksi tusinakauppakeskus. Eli miksi ei sitten samantien haarotettaisi tuota tunnelia jo Huopalahdesta etelään, jolloin Pikku-Huopalahti/Ruskeasuo, Meilahti ja Taka-Töölökin voisi saada omat asemansa? Raiteet Pasilan kautta päärautatieasemalle eivät kuitenkaan häviäisi minnekään, eli Pasilan kautta voitaisiin edelleen liikennöidä se määrä junia, mitä Pasilan liikennevolyymit edellyttävät.
Ensimmäinen syy on, että jokainen tunnelikilometri kasvattaa kustannuksia. Kun kapasiteetti tulee vastaan Helsingin ratapihalla niin tunnelin aloittaminen mahdollisimman myöhään maksaa vähiten.

Toisen syyn keksii varmaan, kun miettii hetken minkälaisen linjaston tuo pidempi tunneli loisi. Jos junat kulkevat tunnelissa Martinlaakson radalta Huopalahdesta suoraan kohti keskustaa, A-juna olisi käytännössä pakko säilyttää nykyisellä reitillään. Muuten Ilmala jäisi ilman liikennettä ja tärkeä yhteys Pasilaan suuntaan heikkenisi liikaa. Pasilan jälkeen A-junan pitäisi joko sukeltaa upouuteen tunneliin, joka yhdistäisi Pasilan pitkään Pisaaraan (erittäin kallis) tai sitten junat kulkisivat nykyisiä raiteita pitkin Rautatieasemalle eikä projekti vapauttaisi ollenkaan kapasiteettia ratapihan länsireunalta. 10 minuutin vuoroväli tunnelin läntisessä puoliskossa on myös palvelutasoltaan merkittävästi 5 minuutin vuoroväliä heikompi, ja epätasapaino idän ja lännen välillä pitäisi ratkaista. Jos kaikki Tikkurilan kaupunkiradan junat kulkevat tunneliin, keskustan aseman pitäisi toimia sekä päättärinä että läpikulkuasemana, mikä on geometrian puolesta haastava järjestää. Vaihtoehtoisesti toinen kaupunkiradan linjoista voisi kulkea nykyistä reittiä Rautatieasemalle, jolloin Helsingin ratapihalta ei vapautuisi ollenkaan kapasiteettia ja itse asemalta vapautuisi ehkä kaksi raidetta. Ja kaikki tuo yleissuunnitelma-Pisaraa puolitoista kertaa suuremmalla hintalapulla.

Huomautan myös, että Tripla on Suomen vilkkain kauppakeskus, ja Pasilan lisäksi Meilahti ja (vielä tärkeämmin) Vallilla ovat nopeasti saavutettavissa Pasilan asemalta. Lisäksi tiivis Keski-Pasila ja Ilmalan aseman tuntumaan rakentuva Postipuisto kasvattavat asukkaiden ja työpaikkojen määrää lähitulevaisuudessa. Siinä syitä miksi Pasilaa panostetaan.
 
Ensimmäinen syy on, että jokainen tunnelikilometri kasvattaa kustannuksia. Kun kapasiteetti tulee vastaan Helsingin ratapihalla niin tunnelin aloittaminen mahdollisimman myöhään maksaa vähiten.

Toisen syyn keksii varmaan, kun miettii hetken minkälaisen linjaston tuo pidempi tunneli loisi. Jos junat kulkevat tunnelissa Martinlaakson radalta Huopalahdesta suoraan kohti keskustaa, A-juna olisi käytännössä pakko säilyttää nykyisellä reitillään. Muuten Ilmala jäisi ilman liikennettä ja tärkeä yhteys Pasilaan suuntaan heikkenisi liikaa. Pasilan jälkeen A-junan pitäisi joko sukeltaa upouuteen tunneliin, joka yhdistäisi Pasilan pitkään Pisaaraan (erittäin kallis) tai sitten junat kulkisivat nykyisiä raiteita pitkin Rautatieasemalle eikä projekti vapauttaisi ollenkaan kapasiteettia ratapihan länsireunalta. 10 minuutin vuoroväli tunnelin läntisessä puoliskossa on myös palvelutasoltaan merkittävästi 5 minuutin vuoroväliä heikompi, ja epätasapaino idän ja lännen välillä pitäisi ratkaista. Jos kaikki Tikkurilan kaupunkiradan junat kulkevat tunneliin, keskustan aseman pitäisi toimia sekä päättärinä että läpikulkuasemana, mikä on geometrian puolesta haastava järjestää. Vaihtoehtoisesti toinen kaupunkiradan linjoista voisi kulkea nykyistä reittiä Rautatieasemalle, jolloin Helsingin ratapihalta ei vapautuisi ollenkaan kapasiteettia ja itse asemalta vapautuisi ehkä kaksi raidetta. Ja kaikki tuo yleissuunnitelma-Pisaraa puolitoista kertaa suuremmalla hintalapulla.

Huomautan myös, että Tripla on Suomen vilkkain kauppakeskus, ja Pasilan lisäksi Meilahti ja (vielä tärkeämmin) Vallilla ovat nopeasti saavutettavissa Pasilan asemalta. Lisäksi tiivis Keski-Pasila ja Ilmalan aseman tuntumaan rakentuva Postipuisto kasvattavat asukkaiden ja työpaikkojen määrää lähitulevaisuudessa. Siinä syitä miksi Pasilaa panostetaan.
Tunnelikilometrien kalleus on selkeä peruste ja varmaan se, mikä tämän vaihtoehdon oikeasti kaataa.

Voisiko Ilmalaa palvella A:n ja I:n sijaan pidemmän matkan junilla? Vaihdot nopeampiin juniin onnistuisivat Huopalahdessa. Nyt E/U/Y menee ruuhka-aikana 12 min välein pahimpina ruuhkatunteina ja 15 min välein keskellä päivää. E ja A yhdistynevät, kun Espoon kaupunkirata valmistuu, mutta eiköhän nopeiden junien vuoroväli pysy suunnilleen samana. Ikävää se toisaalta olisi, jos nämä nopeammat junat hidastuisivat vähän tuon pysähdyksen takia, mutta kokonaisuudessa palvelu paranisi.

Meilahden saavutettavuus sen sijaan paranisi tuolla vaihtoehdolla, jossa Pisara menisi tunneliin jo Huopalahdessa verrattuna nykyiseen, jossa pitää vaihtaa Pasilassa. Lännen suunnasta Meilahti olisi yhden tai maksimissaan kahden asemavälin päässä Huopalahdesta, idästä tullessakin olisi nopeampi kiertää junalla Pasila-Hakaniemi-Keskusta-Töölö-Meilahti kuin vaihtaa Pasilassa ratikkaan.
 
Nyt E/U/Y menee ruuhka-aikana 12 min välein pahimpina ruuhkatunteina ja 15 min välein keskellä päivää.
E ja U kulkevat yhdessä 15 minuutin vuoroväli läpi päivää. Y kulkee kerran tunnissa ruuhka-aikoina.
E ja A yhdistynevät, kun Espoon kaupunkirata valmistuu, mutta eiköhän nopeiden junien vuoroväli pysy suunnilleen samana.
Muistaakseni nykyinen suunnitelma on, että A/E kulkee 10 minuutin välein, U joko 20 tai 30 minuutin välein ja Y tunnin välein päivän läpi.
 
E ja U kulkevat yhdessä 15 minuutin vuoroväli läpi päivää. Y kulkee kerran tunnissa ruuhka-aikoina.

Muistaakseni nykyinen suunnitelma on, että A/E kulkee 10 minuutin välein, U joko 20 tai 30 minuutin välein ja Y tunnin välein päivän läpi.
Linjasto 2040: "U-juna Helsinki – Kirkkonummi, vuoroväli- ja pysähtymismuutoksia (...) Yhdessä Y-junan kanssa ruuhka-aikaan 15 minuutin ja päiväliikenteessä 20 minuutin vuoroväli Helsingistä Kirkkonummelle. Y-juna jatkaa ruuhka aikaan kerran tunnissa ja päiväaikaan kahden tunnin välein Siuntioon asti."
 
Niin tuolta Väyläviraston sivuilta löytyvissä suunnitelmissa Keskustan aseman laituri on noin 45 metrin syvyydessä. Eli hieman on matkaa maanpinnalle.
Metrotunneli on noin -10 metrin tasalla, eli aikamoinen ja pitkä funikulaari pitäisi sieltä Pisararadan -45m asemalta olla maanpäälle. Ja ensimmäinen 35 metrin nousu menee vasta nykyisen metron tasalle ja sitten on edessä vielä monta mutkaa, ennenkuin asiakas on siellä minne on menossa. - ei jatkoon.
 
Takaisin
Ylös