- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Aluepolitiikalla ei voi tietenkään määrätä elinkeinoelämää minnekään, mutta sen sijaan sen avulla voidaan luoda tarpeelliset edellytykset.
Jaa. Mitä tuo sitten käytännössä tarkoittaa. Pitäisikö tällä perusteella rakentaa vaikka verorahoin teollisuushalleja?
Ei yleisesti ottaen. Jotkut kunnat tätä kyllä tekevät tärkeiksi katsomissaan tapauksissa, mutta ei valtion varoja sellaiseen pidä hassata. Liikenneyhteydet, koulutus, valtionhallinnon hajauttaminen jne. lienevät avainasioita. Eli juuri ne joista eniten karsimishalua näyttäisi olevan.
Osoituksena siitä kuinka yksinkertaisista asioista on kyse, tämä päivän Aamulehdessä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten liikenne- ja aluepolitiikalla haitataan muun Suomen asioita. Kyse ei siis tosiaankaan ole siitä että pitäisi kupata rahaa yhdestä paikasta ja syytää toisaalle teollisuushallien rakentamiseen.
Matti Litukka sanoi:Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Pertti Skogberg tuntee matkustajien happamat kommentit lentoaseman kakkosterminaalista. Viittaukset Siperiaan tai Karjalaan eivät tunnu hänestä tietenkään hyviltä. Parempaa kuitenkin on odotettavissa. Terminaalia on suunniteltu laajennettavaksi.
- Suunniteltu on, mutta paljon riippuu lentoyhtiö Ryanairin toimista, lentojen määrän kasvusta ja niiden pysyvyydestä, Finavian varatoimitusjohtaja Martti Huomo pidättelee liikaa intoa. Hänen mielestään nykytiloillakin tullaan toimeen.
Huomo palaa halpalentopelin lähtöruutuun muistuttaessaan, miten laki kieltää ilmailulaitokselta hyväntekeväisyyden. Ilmailulaitoksen eli nykyisen Finavian on saatava varmuus siitä, että remonttirahoille saadaan katetta.
Pirkkalan halpaterminaalin laajennus olisi kipeästi kaivattu, koska jo kahden samanaikaisen Boeing 737:n käsitteleminen tukkii terminaalin pahasti. Kyseisestä terminaalista hoidetaan tällä hetkellä yli puolet koko lentoaseman matkustajamäärästä eli Ryanairin matkustajat. Ryanair on myös antanut ymmärtää, että tarjontaa lisätään jatkossa vaikka ei ole mitään luvannutkaan. Terminaalirakennus on paha pullonkaula lentoaseman liikenteen kasvattamiselle.
Remontissa olisi kyse 500-700 neliön laajennuksesta ja se maksaisi noin 1,5 M€.
Samaan aikaan Finavia laajentaa Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalia historiansa suurimmalla investoinnilla:
http://www.finavia.fi/finavia_tiedote?id=65916
Siinä puhutaan 37 000 bruttoneliöstä ja lisäksi tuntuvasta asematason laajennuksesta. Budjetti on 143 M€.
En kyseenalaista sinänsä investointia Vantaalle. Varatoimitusjohtaja Huomon kommentti kylläkin asettaa sen kyllä suhteellisesti hieman outoon valoon. Miten Finavia voi tietää, että se saa 143 M€ investoinnillensa katetta eikä kyseessä ole "hyväntekeväisyys"? Sen rinnalla 1,5 M€ investointi Pirkkalaan on pikkurahaa.
Lisäksi problemaattinen asia on siinä, että määritelmällisesti on mahdotonta etukäteen tietää tuottaako investointi sen verran kuin etukäteen laskeskellaan. Kyse on asian valmistelusta ja lopulta vain subjektiivisesta näkemyksestä tai uskomuksesta. Totuus tiedetään vasta jälkikäteen. Normaali bisnesriski on tällaisissa hankkeissa aina olemassa ja on ristiriitaista jos valtion liikelaitoksen pitäisi harjoittaa liiketoimintaa mutta siltä kielletään lailla bisnesriskin ottaminen. Vaikuttaakin siltä, että Finavian uskomuksen mukaan investoinnit Vantaalle tuottavat itsensä takaisin ja investoinnit muualle ovat hyväntekeväisyyttä.
Ongelma tässä onkin pohjimmiltaan jälleen kerran rakenteellinen. Kun Suomen lentoasemat (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ovat saman valtiollisen organisaation vastuulla, ne eivät kilpaile keskenään ja valtaosa niiden kehittämiseen ohjattavasta rahasta menee nimenomaan Helsinki-Vantaalle. Ja kun sitä tilataan, niin sitä sitten saadaan.
Tuo 1,5 M€ laajennus olisi niin pikkurahaa, että Pirkanmaan kunnat ja elinkeinoelämä varmasti löytäisivät sen kaivelemalla vähän taskunpohjiaan. Olemassa on jonkinlainen ymmärrys siitä kuinka paljon rahaa maakuntaan Ryanairin tuomat turistit tuovat ja tietysti myös siitä, mikä hyöty on siitä että pääsee itse matkustamaan Eurooppaan suoraan ja toisinaan edullisestikin. Mutta tällaisten sijoitusten tekeminen on vaikeaa, kun omistaja on valtion liikelaitos, joka ei kauheasti välittäisi kehittää tätä osaa omistuksestaan.
Ratkaisu olisi pilkkoa Finavian lentokenttätoiminnot osiin. Kyseeseen voisi tulla joko siirto kaupunkien/kuntien haltuun (tai jos aiemmin esittämäni maakuntahallintomalli toteutuisi niin luontevasti maakunnan haltuun, mikä toimisi kaikkein parhaiten) tai jopa yksityistäminen. Tämä takaisi sen, että lentoasemat voisivat tarvittaessa kilpailla keskenään, niitä kehitettäisiin alueen toivomalla tavalla sekä rahasummalla joka niihin halutaan sijoittaa eikä valtion tarvitsisi jaella mitään armonpaloja tai "hyväntekeväisyyttä" pitkin maata.
Kuten tästä voidaan päätellä, suurin ongelma muun Suomen kehittämisessä ei ole raha ja sen kuppaaminen Helsingistä vaan paikallisen päätösvallan puuttuminen. Jos päätösvalta joka asiassa on keskitetty Helsinkiin, ei päätöksissä oteta huomioon alueiden omia paikallisia etuja: ei edes silloin kun näin hyvää tarkoittavasti yritetään tehdä, koska eri näkökulmasta johtuen Helsingissä ei ole ymmärrystä alueiden tarpeista. Lisäksi jos kaikki rahoitetaan yhdestä budjetista, eri sijoituskohteet on pakko aina laittaa rinnakkain ja priorisoida jotakin jonkun toisen kustannuksella.
Viimeksi muokattu: