Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu

Olen ihan samaa mieltä siitä, että länsipuoltakin olisi palveltava kattavammin raideliikenteellä. Olen hieman ihmetellytkin, miksi TASE 2025-työn suositusvaihtoehdossa Epilänharjun länsipuolelle ei ehdotettu raitiotietä. Luulenpa kuitenkin, että bussiliikenteen nopeuttamisella saadaan jo melko paljon aikaan, eli kiskojen rakentaminen Tesoman-Haukiluoman akselille ei liene kovin ajankohtaista.

Jos Haukiluoman linjalla 10 minuutin vuoroväli 3-akselisin bussein ei riitä, siirretään liikenne kiskoille. Tätä ennen tietenkin hyödynnetään sekä Tesoman että Lamminpään kautta kulkevat reitit täysimääräisesti.

--

Niin, ja onhan Tesomalle luvassa lähijunan seisake, jota etenkin raholalaiset ja ristimäkeläiset pääsevät hyvin hyödyntämään. Mutta eipä pitkä matka ole myöskään Kohmankaaren eikä Tesomajärven itäpuolisilta alueilta.

Sanoisin, että prioriteeteissa Tesoman-Haukiluoman raitiolinja on tasoissa Pirkkalan linjan ja Koilliskeskuksen linjan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin, että prioriteeteissa Tesoman-Haukiluoman raitiolinja on tasoissa Pirkkalan linjan ja Koilliskeskuksen linjan kanssa.

Minä en sanoisi ihan näin. Lännessä saadaan huomattavasti suurempi hyöty liikenteen siirtämisestä kiskoille kuin idässä. Syy on Paasikiventien ja Pispalan valtatien kova ruuhkaisuus. Minusta bussikaistat länteen voisi vaikka unohtaa ja keskittyä suoraan raideliikenteen rakentamiseen. Toki tästä voi olla erilaisiakin mielipiteitä.

Tietysti kokonaisuuden kannalta verkoston täytyy olla tasapainoinen. Ei ole kauheasti hyötyä jos lännestä pääsee keskustaan mutta ei eteenpäin.
 
Asettaisin myös Tesoman raitiolinjan muiden laajennusten edelle syinä:
- Raitiolinja Tesomaan tarjoaisi tehokkaan vaihtoehdon Paasikiventien ruuhkissa seisomiselle
- Linjaa tarvitaan vain Lielahti-Tesoma, ja Lielahti - Pispalankannas - Hämeenpuisto - osuus, joka on varmasti ratkaisusta riippumatta yksi kalleimpia osuuksia, saadaan kaksinkertaiseen käyttöön.
- Linja mahdollistaa osaltaan järkevää duoraitiotiekäyttöä Nokian suuntaan
 
Mielestäni Tesoman - Haukiluoman suunnalle olisi täysin perusteltua vetää myös raitiolinja merkittävän ja tiiviin asutuksen vuoksi.


Olen suunnitellut itsekkin omaksi huviksi TASE-projektin raitiotieverkostoa uuteen kuosiin ja yhdessä tekemässäni versiossa on juuri tuo esille ottamasi Haukiluoman linja. Oheisessa liitteessä on TASE-2025 sivulta otettu raitiotien kartta, jonka olen muuttanut (toivon mukaan) paremmaksi lisäämällä siihen nykyisten suunnitelmien hyviä puolia, sekä tällä foorumilla esitettyjä ehdotuksia, sekä omia ajatuksia. Näistä aineksista syntyi yksi tällainen visio, joka voisi sijoittua jonnekkin 2030-luvun tienoille.

Radan kulkupaikka (kadulla vai omalla kaistalla) eivät tosin ole aivan sataprosenttisen varmat Sorilan ja Haukiluoman linjoilla, sillä en ole kyseisiä alueita käynyt tarkemmin tutkimassa vielä, mutta tätäkin karttaa on muutettu jo useampaan otteeseen ja muutoksia takuulla tulee vielä.
 

Liitetiedostot

  • VISIO-2035.jpg
    VISIO-2035.jpg
    87.9 KB · Lukukerrat: 886
Jykelle näistä reittitarkkuuksista huomiona, että Haukiluoman linja ei todellakaan tule kulkemaan Ikurin läpi vaan Virontörmänkatua, missä kerrostalot sijaitsevat. Haukiluoman nykyinen päätepysäkkihän on Tyvikadun päässä, mutta sitä voi toki ideoida Runkokadun suuntaan :p
 
Jykelle näistä reittitarkkuuksista huomiona, että Haukiluoman linja ei todellakaan tule kulkemaan Ikurin läpi vaan Virontörmänkatua, missä kerrostalot sijaitsevat. Haukiluoman nykyinen päätepysäkkihän on Tyvikadun päässä, mutta sitä voi toki ideoida Runkokadun suuntaan :p


Pitää varata aikaa käydä kosken länsipuolella;)
 
Lännessä saadaan huomattavasti suurempi hyöty liikenteen siirtämisestä kiskoille kuin idässä. Syy on Paasikiventien ja Pispalan valtatien kova ruuhkaisuus.

Miten houkuttelevaa olisi aloittaa Tampereellakin liityntäliikenne tulevaan pikaratikkaan? Matelisivatko matkustajat mieluummin ruuhkissa suoralla bussilla tai autolla, vai ensin ruuhkattomia esikaupungin katuja pikaratikan asemalle ja sieltä ruuhkien ohi keskustaan pikaratikalla?
 
Miten houkuttelevaa olisi aloittaa Tampereellakin liityntäliikenne tulevaan pikaratikkaan? Matelisivatko matkustajat mieluummin ruuhkissa suoralla bussilla tai autolla, vai ensin ruuhkattomia esikaupungin katuja pikaratikan asemalle ja sieltä ruuhkien ohi keskustaan pikaratikalla?

Tampereen paikallisliikenteen ketjujen puolella esiintynyt ajatus linjasta Tesoman ostoskeskus - Tohloppi - Lamminpää - Lielahden ostoskeskus - Paasikiventie - Keskusta pohjaltahan voisi ideoida näiden lännen kahden raiderunkolinjan välille vahvan liityntälinjan. Lielahti - Lamminpää - Tesoma -linjaa voitaisiin ehkä ajaa joko 4x10=40 tai 3x12=36. Linjan tarjoaisi mainiot poikittaiset yhteydet.
 
Miten houkuttelevaa olisi aloittaa Tampereellakin liityntäliikenne tulevaan pikaratikkaan? Matelisivatko matkustajat mieluummin ruuhkissa suoralla bussilla tai autolla, vai ensin ruuhkattomia esikaupungin katuja pikaratikan asemalle ja sieltä ruuhkien ohi keskustaan pikaratikalla?
Tampereella tuskin aloitetaan liityntäliikennettä pikaraitiotielle muualla kuin ehkä Hervannan alueella. Kuitenkin ymmärtääkseni bussilinjat suunnitellaan siten, että niillä on sujuvat vaihtoyhteydet raitiovaunuihin ja päinvastoin niiltä osin, kuin tarvetta on.
 
Kangasalan TASE 2025-lausunnossa toivottiin lähijunaliikennettä myös Tampere-Orivesi-radalle. Mielestäni järkevimmät pysähdyspaikat lähijunalle ovat Tampereen alueella ainakin seuraavat:
  • Järvensivu (Viinikankadun ja Tietotalon alikulkujen välillä; yliopisto lähellä)
  • Vuohenoja (Hervannan valtaväylän yläpuolella; vaihto Hervannan ja keskustan/TAYSin suunnan raitiovaunuihin)
  • Messukylä (vanhan aseman kohdalla; Jankan lähiö ihan asemassa kiinni, uusi Veertsankuja mahdollistaa kävely-yhteyden "kirkonkylään")
  • Hankkio (Yrittäjänkadun kohdalla; suuri työpaikka-alue)
Kaikilla edellämainituilla siis sijainti on tiedossa. Mutta Vehmaisten-Nattarin alueella en ole tullut itseni kanssa yhteisymmärrykseen, vaan olen tehnyt muutaman erilaisen luonnoksen, jossa myös alueen bussiliikenne ja täydennysrakentaminen on huomioitu.

Seuraavana vaihtoehtoni karttoineen, plussat ja miinukset:

Merkkien selitykset:
tummanpunainen viiva: lähijunalinja
pinkki linja: kaupunkiliikenteen bussilinja
sininen linja: seutuliikenteen bussilinja
ruskeat alueet: asemanseutujen täydennysrakentamisen potentiaali
valkoiset palkit: asemat / seisakkeet
ruskeat ympyrät: 400 m säde asemalta / seisakkeelta

Ve1: perinteiset asemat ja seisakkeet

Plussaa:
  • kunnioittaa perinteitä (Vehmaisten asemaseudun ja ent. Vatialan pysäkin ja Lemetyn seisakkeen paikalle rakennettavat uudet asemat/seisakkeet)
  • mahdollistaa joukkoliikenteeseen perustuvan täydennysrakentamisen lähipalveluineen Vehmaisten asemanseudulla, kävelyakseli Leinolankadun "jatkeena" Vehmaisten puolelle yhteydessä seisakkeeseen parantaa raideliikenneturvallisuutta poistaen luvattoman radanylityksen aseman kohdalta ja lyhentää kevyen liikenteen yhteyksiä Leinolan ja Vehmaisten välillä
  • Holvastin (ent. Vatiala) seisakkeelta lyhyet kävelymatkat Itä-Vehmaisten suhteellisen tiheästi rakennetulle omakotialueelle, kohtuullinen kävelymatka Kangasalan puolelle Nattarin omakotialueelle ja uudelle Mannakorven tiivis-matala-alueelle. Holvastin seisakkeen läpi kulkee Pysäkkikadun ja Kiveliönkadun muodostama kävelyakseli, eli seisakeen paikka on luonteva asukkaiden näkökulmasta
  • Lemetyn seisakkeen ympäristön omakotialueen joukkoliikenneyhteydet paranevat selvästi
Miinusta:
  • Nattarin kerrostaloalueen yhteydet Lemetyn ja Holvastin seisakkeille pitkähköt ja epäselvät tonttikatuja pitkin
  • Kaukajärventien läheisyydestä pitkä matka seisakkeille
  • pitkät kävelymatkat vaihdoissa bussin ja junan välillä (lukuunottamatta linjaa 8)
Ve2: TASE 2025:n lähijunavaihtoehto
Plussaa:
  • Hieman muita vaihtoehtoja nopeampi
  • mahdollistaa vaihtoyhteydet bussin ja junan välillä
  • Vehmaisten seisake melko keskeisellä paikalla, jos pidemmät kävelymatkat hyväksytään
  • Nattarin seisake aivan Mannakorven tiivis-matala-alueessa kiinni, kohtuullinen kävelymatka Nattarin omakoti- ja kerrostaloalueilta, Lemetystä ja Kiveliönkadun Holvastista
Miinusta:
  • Vehmaisten seisakkeen sijainti periaatteessa keskeinen alueella, mutta välittömässä läheisyydessä hyvin vähäistä maankäyttöä, eikä potentiaalia ole rakentaa kuin Kaukajärventien varren pelloille ja pusikoihin. Seisakkeen pohjoispuolella välittömästi on virkistysmetsää koirapuistoineen (tai suojaviheralue), jolle periaatteessa voisi ainakin osittain rakentaa, mutta käytännössä asukkaiden todennäköisen vastustuksen vuoksi ei.
  • Ve1:n Vehmaisten ja Holvastin seisakkeiden palvelualueilta pitkät matkat junalle, ei mahdollista junaan perustuvan maankäytön rakentamista Vehmaisten asemanseudulle
Ve3: TASE 2025 + Vehmaisten "perinteinen" asema
eli yhdistelmä Ve2 + Ve1

Plussaa:
  • Nattarin osalta samat kuin Ve2:ssa
  • Vehmaisten asemaseudulta samat kuin Ve1:ssä
  • Kaukajärventien varren kannalta samat kuin Ve2:ssa
Miinusta:
  • Holvastin/Vatialan seisakkeen paikalta edelleen pitkähköt kävelymatkat
  • Ve2:ta hieman hitaampi
Mielipiteitä?
 
Viimeksi muokattu:
Kun nyt vain liikennepoliittisessa selonteossa päätettäisiin paikallisjunien kilpailuttamisesta, niin pääsis ajamaan ...

Sanoisin, että Ve3 on paras. Olen itse käynyt maastossa ihmettelemässä.

Tampere - Orivesi - rata olisi paikallisjunaliikenteen kannalta erityisen helppo. Radallahan on useita taajamia, joihin paikallisjuna olisi nopein yhteys. Radalla on valmis kaksoisraide. Investointina tarvittaisiin vain laiturit, mahdolliset alikulut sekä sähköistys Orivesi - Orivesi keskusta.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä uutinen itsessään on, ettei sitä tule :D

Tässä suhteessa ilosi on onneksi täysin ennenaikainen.

Hallitushan otti jo 11.3.2008 päätöksessään seuraavan asian agendalle:

Valtioneuvosto 11.3.2008 sanoi:
Tilavaraukset maankäyttösuunnitelmia varten
Esimerkiksi seuraavien hankkeiden tilantarve voidaan ottaa huomioon seutukaavoituksessa ja
muussa maankäytön suunnittelussa:
(...)
- Tampereen ja Turun seudun raideliikennehankkeet

Eli: Tampereen ja Turun pikaraitiotie ja paikallisjunat otettiin ensimmäistä kertaa koskaan Suomen hallituksen asialistalle 11.3.2008.

On hyvä, että Tampereen paikallisjunat nousivat edelleen parempaan asemaan. Todennäköisesti hankkeessa on kuitenkin hyvin paljon suunniteltavaa vielä ennen toteutusta.
 
Takaisin
Ylös