Yhdistelisin itse lopulliseen rakennemalliin parhaat palat Ve1:stä ja Ve2a:sta.
Ensiksikin Ve2a:n tiheä lähijunien pysähdyspaikkamäärä ja tätä tukeva maankäyttö, joka tukisi Hankkiota lukuunottamatta lähinnä naapurikuntien kasvua. Oikeastaan lisäisin vielä seisakkeita entisestään: Siuroon, Kalkkuun, Epilään, Lielahden asemalle, Tampellaan, Hatanpäälle, Rantaperkiöön, Multisiltaan, Järvensivulle/Yliopistolle, Messukylään (siirtäen Ve2a:n kartan mukaisen "Messukylän" parisataa metriä länteen Vuohenojalle; vaihtoterminaali juna/ratikka/bussi), Nattariin, Jussilaan ja Suinulaan.
Vuorovälin kanssa ei ole niin nuukaa ainakaan aluksi, vaan lähdetään liikkeelle kapasiteetin sanelemalla vuoromäärällä ja kevyellä seisakkeiden varustelutasolla. Liikennetarpeen kasvaessa rakennetaan lisäraiteita sitä mukaa, kuin niitä tarvitaan. Tärkeämpää on, että pysähdytään tarpeeksi tiheään kuin linjan matka-aika päätepysäkiltä päätepysäkille. Ja tärkeämpää on, että lähijunia ylipäätään kulkee kuin se, että niiden vuoroväli on vähintään 30 min.
Ve1:stä ottaisin raitiotieverkon, mutta karsisin tässä vaiheessa Jyväskyläntien asuinalueen, Saarenmaan uuden alueen raitioteineen ja Vuorentaustan täydentämisen sekä Nokialta Turuntien suunnan laajennukset. Harjuniityn alueen tekisin kompaktimmaksi lähemmäs seisaketta. Kaukajärven/Saarenmaan raitiotiestä toteuttaisin alkupätkän Hatanpään puistokujalta Nekalaan samaan aikaan alueen "keskipasiloitumisen" kanssa. Siivikkalan uudisasutuksen ja Siivikkalanlahden ylittävän raitiotien korvaisin Ve2a:n mukaisella Teivaalan/Mäkkylän täydentämisellä, mutta Ylöjärvelle mentäisiin lähijunan sijaan raitiovaunulla reittiä Enqvistinkatu - Turvesuonkatu - Pohjanmaan radan maastokäytävä.
Ve2b:ssä on mielenkiintoinen ratikkaverkko, mutta sen toteuttamisen maankäyttöineen samoin kuin Ve1:n Saarenmaan säästäisin vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.
Nyt ensi vaiheessa olisi tärkeintä, että toteutettaisiin tärkeimmät raideliikennehankkeet. Ensin lähijunaliikennettä mahdollisimman pienin investoin olemassaolevilla raiteilla (tilapäiset puulaiturit;
RAMO 16, pdf-sivu 49, liikennettä tunnin välein tarvittaessa yhdistettynä taajamajunaliikenteeseen) ja sitten raitiotierakentaminen huolellisen pikaraitiotiemäisen suunnitelman laatimisen jälkeen alulle.
