Tampereen nivelbussit

Tietääkö kukaan monta istumapaikkaa noissa teli OmniLinkeissä on? Näyttää ettei monta ole.
 
Ja on uutiseen eksynyt väärää tietokin tyyliin "Suomen ensimmäiset nivelbussit ottettiin
käyttöön Tampereella 1970-luvulla." Eiköhän kunnia kaikesta huolimatta kuulu Helsingille ?
 
Ja on uutiseen eksynyt väärää tietokin tyyliin "Suomen ensimmäiset nivelbussit ottettiin
käyttöön Tampereella 1970-luvulla." Eiköhän kunnia kaikesta huolimatta kuulu Helsingille ?
Taitaa uutinen kyllä pitää paikkansa, sillä Helsinkiin nivel-Wiimat tulivat vasta 80-luvun lopussa.
 
Se oli luonteeltaan esikaupunki/lähiliikenneauto ja tilausajoonkin pantiin tarvittaessa. Penkkiä piti siis löytymän runsaasti.
Toisaalta vuonna 1975 samaan yhtiöön tulleisiin täyskaturiniveliin (pioneeriä tosin hieman pidempiin) saatiin 66 istumapaikan lisäksi 42 seisomapaikkaa. Ovijärjestys oli sen ajan täydelliselle katurinivelle tyypillinen 2+2+2+0. Wiiman N100/200-niveliin on sittemmin onnistuttu ahtamaan jopa 78 istumapaikkaa, tällöin kuitenkin esikaupunkiliikenteeseen tarkoitetulla ovijärjestyksellä 1+1+1+0.
 
Kuinka ensimmäiseen niveleen järjestettiin 67 istuma- ja 33 seisomapaikkaa eikä toisin päin?

Lisäksi matkustamon tilaa ei syönyt moottori, pyöräkotelot ja varmaan lastenvaunutilastakin oli vähän tingitty. Mulla on muistikuvia, että joissan korkealattianivelissä olisi joskus ollut pari istuinta myös nivelen kääntöpöydän päällä?
 
Mulla on muistikuvia, että joissan korkealattianivelissä olisi joskus ollut pari istuinta myös nivelen kääntöpöydän päällä?
Ei muistikuva mitenkään väärä ole. 1970-luvun Wiima-nivelissä oli nivelpöydän kohdalla kaarimaista linjausta myötäillen jopa neljä istuinta. Niiden lisäksi välittömästi nivelen etupuolelle oli ahdettu vielä viistoon asennetut yksittäisistuimet kummallekin puolelle käytävää. Tällä ratkaisulla sekä sillä, että perävaunun ovia vastapäätä sijaitsevaan tilaan laitettiin tuplaistuimia lastenvaunutilan asemesta, saatiin paljon istumapaikkoja.
 
Kaupunkibussien suurille lastenvaunutiloille ei tuohon aikaan ollut sellaista tarvetta kuin nykyään. Lähipalvelut olivat olennaisesti parempia, esim. ruokakauppaan oli lähes kaikilla kävelymatka. Samoin lähiöiden julkiset palvelut olivat runsaita. Matkustamista vaativia suuria kauppakeskuksia ei juuri ollut, eikä kaupoissa oleskelua pidetty ajanvietteenä. Lapsen kanssa oltiin paljon kotona ja kotipihassa muiden lapsiperheiden kanssa, lähiöpihat olivat kurjalla 1970-luvulla eloisia paikkoja.

Nyt kun on vaurasta ja kaikki paljon paremmin, nämä epäkohdat ovat poistuneet.
 
Takaisin
Ylös