Tampereen pikaratikkahanke

Nousseista kustannuksista huolimatta hyödyt Tampereen ratikassa ovat edelleen kiistattoman korkeat. Omasta mielestäni kuokka maahan lisäkuluista huolimatta, mutta ymmärrän että 250 miljoonan raja on monille suuri kynnys. Tähän voitaisiin tehdä ratkaisu jättämällä joko TAYS:in tai Lentävänniemen haara rakentamatta. Tämä tosin on ratkaisuna kaksiteräinen miekka, sillä Lentävänniemeen ratikka ei korvaisi kuin yhden bussilinjan käytännössä, mutta taasen Lielahteen suunniteltu uudisrakentaminen pohjautuu ratikan välityskykyyn. TAYS:in haaralla taasen saataisiin vähennettyä keskustan bussirallia ja sen kustannuksia.
TAYS:in haaran voisi jättää ihan hyvin odottamaan sitä, että keskussairaalan rooli ainoastaan väliaikaisena päätepysäkkinä matkalla itään ymmärretään. Kuokka maahan tuolla vasta kun valtio ja kunta ovat saaneet tie/katupaininsa käytyä niin että mutkaradan sijaan siellä mennään suoraviivaisesti Teiskontien linjaa.
 
Lielahden rannoista valittaminen on myös vailla perusteita. Ainoa, mikä autoilijan kannalta muuttuu, on maisema Pispalan harjun pohjoispuolen kohdalla. Eivät metsälähiöt siitä pilaannu, että parin kilometrin päähän Keskustorista rakennetaan uutta kaupunkia kaupunkilaisille. Väitän, että Lielahden entisen sellutehtaan rähjäisen alueen rakentaminen on kaikille, jopa autoilijoille ja heidän maisemilleen eduksi.
Entisenä lentävänniemeläisenä (mikäli lasket sen tässä tapauksessa metsälähiöksi) väittäisin toisin. Matka keskustasta sinne kestää edelleenkin kumipyöräisellä kuljettimella hyvinkin kohtuullisen ajan verrattuna sen etäisyyteen keskustasta. Tämän mahdollistaa suhteellisen suora ja nopea reitti Paasikiventietä, jossa on vieläpä suhteellisen vähän pysäkkejä - mikä toki mahdollistaa reitin nopeuden. Raitiotien vaikutukset reitin varrella olisivat varsin radikaalit. Matka ei enää kestäisi sitä kahtakymmentä minuuttia, vaan todennäköisesti kasvaisi ja reitin varrella olevat maisemat muuttuisivat varsin kolkoiksi ja yksitoikkoisiksi. Samoin maisema esimerkiksi upean Lielahden kartanon alueelta keskustaan ja Pispalaan päin muuttuisi sellaiseksi, etten ainakaan minä viitsisi sitä kovin mielelläni katsella. Ruuhkaisuus ja sen aiheuttama hälinä ja melu yleistyisivät. Lisäksi viime hetken reittimuutos ei mahdollistaisi enää lentävänniemeläiseltä yhtä kätevää asiointia Lielahden ostosparatiisialueella kun paljon kehuttu ja erinomainen raitiotievaunu ei kulkisi kovin läheltä sitä. Kiitän onneani että vuosi sitten löytyi uusi koti Tampereen kenties parhaimmalta asuinalueelta, Petsamosta. Niinpä en tarvitsisi ratikkaa mihinkään tälläkään hetkellä, mikäli se olisi olemassa.

Elämä on todellakin valintoja. Suomi on iso maa ja täällä on paljon mahdollisuuksia. Vaan on se niinkin että tiiviisti rakennettu kolkko betonikaupunki tarjoaa elämiseen kovin vähän vaihtoehtoja. Jo asumisen kalliit kulut eivät nimittäin anna kovinkaan paljoa liikkumavaraa, mikäli haluaa elää jollakin muulla tavalla kuin useimpien tietämättään valitsemassa oravanpyörässä.
 
Vaan on se niinkin että tiiviisti rakennettu kolkko betonikaupunki tarjoaa elämiseen kovin vähän vaihtoehtoja. Jo asumisen kalliit kulut eivät nimittäin anna kovinkaan paljoa liikkumavaraa, mikäli haluaa elää jollakin muulla tavalla kuin useimpien tietämättään valitsemassa oravanpyörässä.
Itse profiloidun vahvasti kaupunkilaisena ja kaupunkien kehityksen puolesta toimijana. Todellisuudessa ollaan tultu jo todella kauas 60 ja 70-lukujen betonikuutioista. Nykyaikainen kaupunkirakentaminen on alkanut palaamaan selkeästi takaisin oikean korttelikaupungin rakentamiseen, jossa palvelut ja asuminen kohtaavat oivasti. Itse haluan elävän ja vilkkaan Tampereen kaupungin uinuvan maaseutukylän sijaan.

Puhut ihmisten tietämättään valitsemasta oravanpyörästä. Oma näkemykseni oravanpyörästä on pikemminkin Nurmijärvellä asuminen omakotitalossa pellonlaidassa, jossa jokaisella perheenjäsenellä on oltava auto/mopoauto jotta pääsisi yhtään mihinkään. Oma valintani ja tavoitteeni on asua korttelikaupungissa ilman autoa, hyvien julkisten yhteyksien varressa, siten että palvelut kuten kaupat, kahvilat ym. ovat kävelyetäisyyksien päässä. Ja tämän asumismuodon olen tietoisesti valinnut itselleni sopivaksi vaihtoehdoksi.

Tampereen väkiluku tulee kasvamaan tuli ratikkaa tai ei. Se on fakta. Siksi onkin nyt neitseellistä jo ruveta ratikan ja uudisrakentamisen myötä tekemään kunnollista kaupunkia, jossa autoilulle kilpailukykyinen vaihtoehto on julkinen liikenne ja uudet asuinalueet, sekä tiivistysrakentaminen ovat hyvien yhteyksien, sekä paikallisten palveluiden ääressä. Tampere on kaupunkielämää haluavien lisäksi vielä oiva valinta maaseudusta haikailevillekin, koska meillähän on loistava Teiskon maalaisreservaatti edelleen käytössä - hyvillä bussiyhteyksillä kiitos kasvavan kaupungin.
 
Elämä on todellakin valintoja. Suomi on iso maa ja täällä on paljon mahdollisuuksia. Vaan on se niinkin että tiiviisti rakennettu kolkko betonikaupunki tarjoaa elämiseen kovin vähän vaihtoehtoja. Jo asumisen kalliit kulut eivät nimittäin anna kovinkaan paljoa liikkumavaraa, mikäli haluaa elää jollakin muulla tavalla kuin useimpien tietämättään valitsemassa oravanpyörässä.
Kuten totesin, elämässä voi tehdä valintoja vain, jos on valinnan varaa. Erilaista maaseutua ja metsälähiöitä on valittavaksi vaikka kuinka ja kaikissa Suomen kaupungeissa. Elävää ja elinkelpoista kaupunkiasumista ei ole valittavana. Ja juuri sen vuoksi sen hinta on korkea siellä, missä sitä on. Kaupunkiasunnon kallis hinta ei johdu siitä, että sen tekeminen olisi kalliimpaa kuin asuntojen tekeminen metsien keskelle lähiöihin. Ainoa korkean hinnan syy on kysyntä. Eli kaupunkiasumista haluavat useammat ihmiset kuin miten paljon kaupunkiasuntoja on tarjolla.

Kaupunki asuinympäristönä on ensisjassa makuasia. On käynyt selväksi, että sinä Eppu et halua asua kaupungissa. Mutta kuten kaupunkiasuntojen kysynnästä nähdään, moni muu haluaa. Kaupunkia voidaan rakentaa monella tavalla, myös niin, että ympäristöstä tehdään kolkkoa. Mutta sama pätee lähiöihin. Kolkko kuvaa hyvin suurinta osaa 1970- ja 1980-luvuilla rakennettuja suomalaisia ja muitakin eurooppalaisia betonielementtilähiöitä. Ethän itsekään halua asua sellaisessa, vaan olet paennut 1920-luvun omakotialueelle, vaikka ihan vieressäkin olisi lähiökerrostaloja.

Petsamo on asemakaavan perusrakenteelta korttelikaupunkia kuten Tampereen keskustakin. Petsamo ei edes perustu autoiluun, kaupunkikeskustan tapaan, koska ei 1920-luvulla voinut kaupunkia suunnitella siten, että kaikki liikkuvat autoilla. Mutta eiköhän siellä joka kodissa nyt ole vähintään yksi auto. Autot eivät kuitenkaan ole Petsamossa kiusaksi, koska niitä asuu siellä vähän, vain ehkä noin 1,25 autoa taloa kohden. Ei ole parkkikenttiä ja jatkuvaa henkilöautoliikennettä kuten kerrostalolähiöissä, joissa yhden Petsamon omakotitontin kokoisella alueella asuu hyvinkin 35 autoa. Siis siten, että autojen omistajat asuvat kerrostalossa yhdellä omakotitontilla ja autot parkkikentällä sitten viereisellä tontilla.

Siinä on Petsamon vieressä Saukkola ja Vainiokadun eteläpuoli, joka vielä 1960-luvulla oli samanlaista kuin Petsamo ja Vainiokadun pohjoispuoli nyt. Saukkolan kerrostaloasuminen perustuu autoiluun. Itse pidän sitä kolkompana kuin vaikkapa Kuninkaankatua keskustassa. Kuitenkaan kokonaisuudessaan Saukkola ja sen uudelleen omakotialueesta kerrostaloiksi rakennettu ympäristö ei ole kovin tehokasta. Parkkikenttien kolkkoutta paikataan sillä, että tonttien väliin jätetään viheralueita. Lopputulos onkin sellainen, että pientalot muuttuvat kerrostaloiksi, mutta aluetehokkuus ei juuri kasva. Eli alueella ei asu paljoa enempää ihmisiä kuin pientaloalueellakaan. Ja tämän päälle tulee sitten eriytynyt kaupunkirakenne, jossa liikkuminen on pitkien matkojen vuoksi pakko tehdä autolla. Koska väestömäärä ei elätä kävelyetäisyydellä olevia palveluita, kuten oikeassa kaupungissa.

Viestissäsi sanot, ettet tarvitse ratikkaa. Väitän, että itse asiassa tarvitset. Se, että voit asua Petsamon kaltaisella alueella ja nauttia parin kilometrin päässä olevista palveluista Tampereen keskustassa perustuu siihen, että kaikki tamperelaiset eivät asu kuten petsamolaiset. Tiiviimmin asuvien tamperelaisten määrä ylläpitää palvelut, joista sinäkin pääset nauttimaan. Ratikka tuo Tampereen keskustaan entistä enemmän ihmisiä palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittymiseksi, ja se on sinunkin hyötysi. Ja sekin, että voit ajaa autollasi keskustaan asioimaan, on tulevaisuudessa ratikan ansiota. Muuten et sinne autoinesi etkä edes bussillasi mahtuisi.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
TAYS:in haaran voisi jättää ihan hyvin odottamaan sitä, että keskussairaalan rooli ainoastaan väliaikaisena päätepysäkkinä matkalla itään ymmärretään. Kuokka maahan tuolla vasta kun valtio ja kunta ovat saaneet tie/katupaininsa käytyä niin että mutkaradan sijaan siellä mennään suoraviivaisesti Teiskontien linjaa.

TAYS ei varmaankaan jää päätepysäkiksi, mutta sen alueella on aivan järkyttävä määrä työpaikkoja alueen koko huomioiden (en nyt jaksa etsiskellä lukuja). Haara siirrettiin kesken suunnitelun mukaan ensimmäiseen vaiheeseen, koska sillä saatiin kokonaishyödyt suuremmiksi. Jos se nyt jätettäisiin pois, ensimmäisen vaiheen kannattavuusluku voisi romahtaa. Ja sehän ei tässä päätöksenteossa käy, läpi mennäkseen hankkeen pitää olla heti kannattava eikä vasta pitkällä tähtäimellä.
 
Perjantain ratoksi Tampereella julkaistiin tällainen viimehetken kampanja, jolla yritetään vielä kampittaa ratikkahanketta. Sehän on tulossa päätöksentekoon reilun kuukauden päästä. http://www.hameenkatu.fi/

Kannattaa vilkaista, koska sisältää äänestyksen. Muuten voin tiivistää sisällön tähän: kenties älyttömintä mitä tällä saralla on esitetty. Ratikka estää poikittaisliikennettä Hämeenkadulla, joten laitetaan sen sijaan sukkulabussi puolen minuutin välein. Ratikka on huono koska tuo vaihtoja suorien yhteyksien tilalle vaihtoja, oten laitetaan pakkovaihto _kaikille_ Hämeenkadulle pyrkiville. VMP.

En sano kuka julkaisi, koska sitä ei kerrota missään. Arvailla voi aihetta sivunneiden juttujen perusteella.
http://www.tamperelainen.fi/artikke...ivaa-selvitys-ratikka-pois-sahkobussi-tilalle
http://www.eskoerkkila.fi/blogi/2016/08/26/12125
 
- Matalalattiaisuus mainitaan sähköbussin eduksi. Aivan kuin raitiovaunut eivät olisi matalalattiaisia.
- Väitetään, että raiteet estävät kadun lämmityksen. Mites Aleksanterinkatu Helsingissä?
 
Perjantain ratoksi Tampereella julkaistiin tällainen viimehetken kampanja, jolla yritetään vielä kampittaa ratikkahanketta. Sehän on tulossa päätöksentekoon reilun kuukauden päästä. http://www.hameenkatu.fi/

Kannattaa vilkaista, koska sisältää äänestyksen. Muuten voin tiivistää sisällön tähän: kenties älyttömintä mitä tällä saralla on esitetty. Ratikka estää poikittaisliikennettä Hämeenkadulla, joten laitetaan sen sijaan sukkulabussi puolen minuutin välein. Ratikka on huono koska tuo vaihtoja suorien yhteyksien tilalle vaihtoja, oten laitetaan pakkovaihto _kaikille_ Hämeenkadulle pyrkiville. VMP.

Varsinaiset järjen jättiläiset näyttävät todellakin olleen asialla. Tuossa vaihtoehtoisessa suunnitelmassa on enemmän reikiä kuin seulassa.

Toivotaan, että vastustajien lobbaustaidot ovat yhtä vakuuttavat.
 
Tuosta selvityksestä voi tehdä pitkän listan vastaavia kysymyksiä. tärkein kysymys on kuitenkin: miksi se on tehty. Siihen minulla ei ole vastausta. Hevosmiesten tietotoimistosta on kuulunut, että sivuston takana on kiinteistösijoitusyhtiö Taitokaari. Sen osoite on Bulevardilla Helsingissä - ratikan varrella - ja heillä siellä paljon omistuksia, mutta taustalta löytyy tamperelaiset rahamiehet Pentti Välkki ja Hannu Koivuniemi (ja saattoi olla muitakin). Taitokaari omistaa mm. Tuulensuun kiinteistön, jota käytetään noissa esimerkkikuvissa. Mikä tässä oikein on takana? Ei kai kokeneet kiinteistösijoittajat voi olla sitä mieltä, että ratikkapysäkki heidän omistamansa talon edessä voisi laskea sen sijoituksen arvoa? En ymmärrä.
 
^ Kulttuurissamme ylläpidetään sellaista käsitystä, että rahamiehet ja rahanaiset ovat rahansa ahkeruudella ja älykkyydellä tehneet. Useimmiten kyse on kuitenkin vain sattumasta. Ei siis pidä yllättyä, jos pääoman edustajat toimivat epärationaalisesti. Välillä osuu, välillä ei. Ei pidä automaattisesti olettaa, että kiinteistösijoittajilla, isoillakaan sellaisilla, olisi kovin valistuneita näkemyksiä kaupunkisuunnittelusta tai kaupunkiliikenteetä. Satun tietämään.
 
Tänään oli tämän "mullistavan" vaihtoehdon mainos Aamulehden etusivulla. Rahaa ei selkeästi puutu näinkin hullun vision mainostamiseen. Tämä menee samaan kategoriaan kuin Laajasalon lautta tai köysirata ratikan vaihtoehtona.

Itseäni kiehtoo psykologia kaiken tämän takana. Uskovatko nämä keksijät näihin viritelmiin oikeasti vai yrittävätkö tietoisesti vain höynäyttää päättäjiä?
 
Itseäni kiehtoo psykologia kaiken tämän takana. Uskovatko nämä keksijät näihin viritelmiin oikeasti vai yrittävätkö tietoisesti vain höynäyttää päättäjiä?

Jos keksijöinä on liikemiehiä, niin kyseessä voi olla ihan tietoista FUD-tekniikan käyttöä (jos ko. tekniikka ei ole tuttu, niin googlaamalla FUD löytää siitä tietoa). Mitä enemmän päättäjille jää epäilys, että parempia vaihtoehtoja saattaisi olla tarjolla, sitä helpompaa heidän on sanoa ei ratikalle.
 
Jos keksijöinä on liikemiehiä, niin kyseessä voi olla ihan tietoista FUD-tekniikan käyttöä (jos ko. tekniikka ei ole tuttu, niin googlaamalla FUD löytää siitä tietoa). Mitä enemmän päättäjille jää epäilys, että parempia vaihtoehtoja saattaisi olla tarjolla, sitä helpompaa heidän on sanoa ei ratikalle.

Mielenkiintoinen ajatus. Käytännössä Tampereen ratikka on kyllä poliittisesti niin hiuskarvan varassa, että FUD voi vaikuttaa ratkaiseviin ääniin.
 
Ovela veto Kummolan Kalelta tuo yliopiston kautta kulkevan reitin selvittämisvaatimus.

Noinkohan valtuusto hylkää ratikan, Kalella on aika paljon mielipidejohtajan valtaa. Ei pelkästään kokoomuksessa vaan muutoinkin.

Yksi jos toinenkin valtuutettu on alkanut vapista päätöksen edessä. Oma veikkaukseni on, että ratikkaprojekti kaatuu kolmen äänen marginaalilla.

Jännä miten lähes varmana pidetty päätösasetelma on nopeasti muuttunut. No, eihän Brexitiäkään juuri kukaan osannut ennustaa. Tampereen ratikassa on sentään hiukan pienemmästä yllätyksestä kysymys..
 
Takaisin
Ylös