Elämä on todellakin valintoja. Suomi on iso maa ja täällä on paljon mahdollisuuksia. Vaan on se niinkin että tiiviisti rakennettu kolkko betonikaupunki tarjoaa elämiseen kovin vähän vaihtoehtoja. Jo asumisen kalliit kulut eivät nimittäin anna kovinkaan paljoa liikkumavaraa, mikäli haluaa elää jollakin muulla tavalla kuin useimpien tietämättään valitsemassa oravanpyörässä.
Kuten totesin, elämässä voi tehdä valintoja vain, jos on valinnan varaa. Erilaista maaseutua ja metsälähiöitä on valittavaksi vaikka kuinka ja kaikissa Suomen kaupungeissa. Elävää ja elinkelpoista kaupunkiasumista ei ole valittavana. Ja juuri sen vuoksi sen hinta on korkea siellä, missä sitä on. Kaupunkiasunnon kallis hinta ei johdu siitä, että sen tekeminen olisi kalliimpaa kuin asuntojen tekeminen metsien keskelle lähiöihin. Ainoa korkean hinnan syy on kysyntä. Eli kaupunkiasumista haluavat useammat ihmiset kuin miten paljon kaupunkiasuntoja on tarjolla.
Kaupunki asuinympäristönä on ensisjassa makuasia. On käynyt selväksi, että sinä Eppu et halua asua kaupungissa. Mutta kuten kaupunkiasuntojen kysynnästä nähdään, moni muu haluaa. Kaupunkia voidaan rakentaa monella tavalla, myös niin, että ympäristöstä tehdään kolkkoa. Mutta sama pätee lähiöihin. Kolkko kuvaa hyvin suurinta osaa 1970- ja 1980-luvuilla rakennettuja suomalaisia ja muitakin eurooppalaisia betonielementtilähiöitä. Ethän itsekään halua asua sellaisessa, vaan olet paennut 1920-luvun omakotialueelle, vaikka ihan vieressäkin olisi lähiökerrostaloja.
Petsamo on asemakaavan perusrakenteelta korttelikaupunkia kuten Tampereen keskustakin. Petsamo ei edes perustu autoiluun, kaupunkikeskustan tapaan, koska ei 1920-luvulla voinut kaupunkia suunnitella siten, että kaikki liikkuvat autoilla. Mutta eiköhän siellä joka kodissa nyt ole vähintään yksi auto. Autot eivät kuitenkaan ole Petsamossa kiusaksi, koska niitä asuu siellä vähän, vain ehkä noin 1,25 autoa taloa kohden. Ei ole parkkikenttiä ja jatkuvaa henkilöautoliikennettä kuten kerrostalolähiöissä, joissa yhden Petsamon omakotitontin kokoisella alueella asuu hyvinkin 35 autoa. Siis siten, että autojen omistajat asuvat kerrostalossa yhdellä omakotitontilla ja autot parkkikentällä sitten viereisellä tontilla.
Siinä on Petsamon vieressä Saukkola ja Vainiokadun eteläpuoli, joka vielä 1960-luvulla oli samanlaista kuin Petsamo ja Vainiokadun pohjoispuoli nyt. Saukkolan kerrostaloasuminen perustuu autoiluun. Itse pidän sitä kolkompana kuin vaikkapa Kuninkaankatua keskustassa. Kuitenkaan kokonaisuudessaan Saukkola ja sen uudelleen omakotialueesta kerrostaloiksi rakennettu ympäristö ei ole kovin tehokasta. Parkkikenttien kolkkoutta paikataan sillä, että tonttien väliin jätetään viheralueita. Lopputulos onkin sellainen, että pientalot muuttuvat kerrostaloiksi, mutta aluetehokkuus ei juuri kasva. Eli alueella ei asu paljoa enempää ihmisiä kuin pientaloalueellakaan. Ja tämän päälle tulee sitten eriytynyt kaupunkirakenne, jossa liikkuminen on pitkien matkojen vuoksi pakko tehdä autolla. Koska väestömäärä ei elätä kävelyetäisyydellä olevia palveluita, kuten oikeassa kaupungissa.
Viestissäsi sanot, ettet tarvitse ratikkaa. Väitän, että itse asiassa tarvitset. Se, että voit asua Petsamon kaltaisella alueella ja nauttia parin kilometrin päässä olevista palveluista Tampereen keskustassa perustuu siihen, että kaikki tamperelaiset eivät asu kuten petsamolaiset. Tiiviimmin asuvien tamperelaisten määrä ylläpitää palvelut, joista sinäkin pääset nauttimaan. Ratikka tuo Tampereen keskustaan entistä enemmän ihmisiä palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittymiseksi, ja se on sinunkin hyötysi. Ja sekin, että voit ajaa autollasi keskustaan asioimaan, on tulevaisuudessa ratikan ansiota. Muuten et sinne autoinesi etkä edes bussillasi mahtuisi.
Antero