Tampereen pikaratikkahanke

Linkki https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/To...2021/Turtolan_alueen_liikenneselvitys(185938)

Josta lainaus

--- lainaus alkaa ---
Autoliikenteen osalta liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset paikat ovat eritasoliittymän ramppiliittymät, kaupallisen alueen pysäköintipaikat ja Sotilaankadun liittymät.

Raitiotien risteämiskohta eritasoliittymän rampin kanssa on mahdollinen riskipaikka, koska jo koeajoliikenteen aikana on tapahtunut yksi onnettomuus.

Nykyiset liikennejärjestelyt mahdollistavat liikennemäärien n. 10 %:n kasvun, mutta jo siinä tilanteessa Nekalantien suunta ruuhkautuu.

Liikennemäärien kasvaessa kasvaa myös riski raitiotien kanssa risteävän rampin jonoutumiseen, jolloin jono voi ulottua raitiotien tasoristeykseen asti.
--- lainaus loppuu --

Tämä on valittu osuus:

"VE0+ Säälänkadun valo-ohjaus

Vaihtoehto pohjautuu nykyverkkoon, jota täydennetään lisäkaistalla Hervannan valtaväylän länsipuolisella rampilla ja liikennevalomuutoksin. Sotilaankadun ja Säälänkadun liittymä varustetaan liikennevaloilla ja Sotilaankuja katkaistaan. Jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä levennetään ja kulkumuodot erotellaan omille väylilleen Sotilaankadulla, Hallilankadulla ja Nekalantiellä. Pysäkkijärjestelyjä kehitetään ja parannetaan kaupallisen alueen liikennejärjestelyjä.

Esitetyt ratkaisut eivät merkittävästi paranna alueen saavutettavuutta eikä kestävien kulkumuotojen olosuhteita. Myös vaikutukset liikenteelliseen toimivuuteen ovat melko vähäiset. Vaihtoehdon alustava kustannusarvio on n. 2,3 M€."
 
etätilaisuus raitiotien toisen osan rakentamisesta 25.3

"Tilaisuudessa esitellään raitiotien osaa 2 Pyynikintorilta Lentävänniemeen, raitiotien rakentamista sekä rakentamisen liikenteellisiä vaikutuksia muun muassa Sepänkadun ympäristöön.Tilaisuudessa on paikalla kaupungin, Tampereen raitiotie Oy:n ja Raitiotieallianssin asiantuntijoita."

https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2021/03/19032021_1.html

Tilaisuuden esitelmät

https://www.tampere.fi/tiedostot/r/...leisotilaisuuden_esitykset_maaliskuu_2021.pdf
 
Ratikkareitin varrelle on ilmestynyt ja ilmestyy lisää pollareita. Ne ovat osoittautuneet monessa paikassa tarpeellisiksi lisähuomioiksi osoittamaan autoilijalta kielletyn väylän.

Pollareita on tällä hetkellä paikoillaan mm. Itsenäisyydenkadulla kohdassa, jossa kiskot siirtyvät kadun eteläreunasta keskelle ja ajokaista vastaavasti siirtyy kadun pohjoisreunalta eteläreunalle. Samoin niitä on rautatieaseman edustalla sekä Insinöörinkadun joukkoliikennekatuosuudella (Opiskelijan vaihtopysäkillä) kadun keskellä estämässä ohituksia. Nyt niitä on tulossa myös Hervannan liikenneympyröihin sekä Kalevan Prisman kohdalle Rieväkadulle.

Aamulehden Moro-liitteen juttu aiheesta:
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000007888783.html
 
Miten menee tulevaisuudessa bussiliikenne siellä, eikä se menee ratikan kans samalla keistalla tunnelin läpi?
Miksi tolpat ovat harmaita? Keltainen tai oranssi näkyisi myöskin vaikka räntäsateessa.
 
Miten menee tulevaisuudessa bussiliikenne siellä, eikä se menee ratikan kans samalla keistalla tunnelin läpi?
Miksi tolpat ovat harmaita? Keltainen tai oranssi näkyisi myöskin vaikka räntäsateessa.

Bussit kulkevat ajoneuvoliikenteen puolella tunnelia, eli pohjoisen puolella.

Tolpissa on heijastimet vakiona.
 
Täällä oli joskus aiemmin puhetta siitä, miten nopeasti vaunun saa käännettyä lähtövalmiiksi paluusuuntaan kun käytössä on kääntöraiteisto. Minulla oli tänään tilaisuus seurata Malagassa raitiovaunun saapumista päätepysäkille ja käytännössä välitöntä lähtöä takaisin. Homma on järjestetty niin, että vaunu ajoi päätepysäkille tullessaan suoraan lähtöraiteelle.

Siitä, kun kuljettaja vapautti ovet vaunun saavuttua siihen kun vaunut nytkähti liikkeelle paluusuuntaan kului vain 55 sekuntia. Tässä ajassa siis vaihdettiin matkustajat ja kuljettaja siirtyi ulkokautta ohjaamosta toiseen. Tämä oli huomattavasti nopeampaa kuin olin kuvitellut. Tietysti vaunutyyppikohtaisia eroja varmasti on.
 
Millaisia lähtötoimenpiteitä kuuluu Suomessa raitiovaunun ohjaamon käyttöönottoon? Millaisten järjestelmien toimivuus testataan? Jarrut nyt ainakin?
 
Millaisia lähtötoimenpiteitä kuuluu Suomessa raitiovaunun ohjaamon käyttöönottoon? Millaisten järjestelmien toimivuus testataan? Jarrut nyt ainakin?

Tampereellahan on aikamoisen junamaiset prinsiipit, kun liikennöitsijäksi valikoitui VR. Voisin kuvitella, että tässäkin on otettu mallia rautatiepuolelta.

Malagassa ei ainakaan tehty mitään varsinaisia toimenpiteitä, vaan suunnanvaihto sujui todella sukkelasti. Minä olin kuvitellut, että moderni raitiovaunu olisi yhtä hidas tuollaisissa asioissa kuin muut elektroniset vehkeet nykyään ovat, mutta ei se tuntunut vaativan minkäänlaista odottelua tai tietokoneiden alkulämmittelyä se suunnanvaihto.
 
Tampereellahan on aikamoisen junamaiset prinsiipit, kun liikennöitsijäksi valikoitui VR. Voisin kuvitella, että tässäkin on otettu mallia rautatiepuolelta.

Malagassa ei ainakaan tehty mitään varsinaisia toimenpiteitä, vaan suunnanvaihto sujui todella sukkelasti. Minä olin kuvitellut, että moderni raitiovaunu olisi yhtä hidas tuollaisissa asioissa kuin muut elektroniset vehkeet nykyään ovat, mutta ei se tuntunut vaativan minkäänlaista odottelua tai tietokoneiden alkulämmittelyä se suunnanvaihto.

VR ei päätä mitään Tampereen ratikassa, vaan liikennöintiallianssi. Mutta kyseisellä organisaatiolla ei ole edes webbisivuja, joten....
 
VR ei päätä mitään Tampereen ratikassa, vaan liikennöintiallianssi. Mutta kyseisellä organisaatiolla ei ole edes webbisivuja, joten....

Raitiotieallianssin muodostavat tilaajaosapuolet Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajaosapuolet NRC Finland Oy, Sweco Finland Oy, YIT Suomi Oy ja AFRY Finland Oy.

Allianssimallissa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tilaaja ja palvelutuottajat yhdessä yhteisellä allianssiorganisaatiolla. https://raitiotieallianssi.fi/
 
Raitiotieallianssin muodostavat tilaajaosapuolet Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajaosapuolet NRC Finland Oy, Sweco Finland Oy, YIT Suomi Oy ja AFRY Finland Oy.

Allianssimallissa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tilaaja ja palvelutuottajat yhdessä yhteisellä allianssiorganisaatiolla. https://raitiotieallianssi.fi/

Ratikassa on kolme allianssia: raitiotieallianssi, liikennöinti allianssi ja kunnossapito allianssi

liikennöintiallianssi:

"Tampereen Ratikan liikennöintiallianssi vastaa Tampereen Ratikan liikennöinnistä kokonaisuutena. Liikennöintiallianssin muodostavat Nysse – Tampereen seudun joukkoliikenne, Tampereen Raitiotie Oy ja VR."
 
Millaisia lähtötoimenpiteitä kuuluu Suomessa raitiovaunun ohjaamon käyttöönottoon? Millaisten järjestelmien toimivuus testataan? Jarrut nyt ainakin?

Kiinnostava kysymys, ja kun kenelläkään ei näytä olevan tietoa, voinen vähän spekuloida. Itse olen Helsingissä kerran päässyt seuraamaan, kun kuljettaja väärää vaihdetta ajettuaan perutti ratikan risteyksen yli takaisin käyttäen takapään ohjauslaitteita. (Tästä on aikaa, joten en muista vaunun tyyppiä, uudempi joka tapauksessa, ja takasillalta löytyi paneelien alta piilosta tosiaankin toinen ohjauspöytä.) Tässä yhteydessä ei ollut mitään kokeiluja tai käynnistämisiä, vaan kuljettaja aloitti ajamaan vaunua toisesta päästä heti, kun oli saanut ohjauspöydän esille. (Terminologiaa sopii korjata, meille yhteiseksi opiksi.)

Tästä päättelen, että mitään periaatteellista tarvetta toisen ohjaamon käyttöönotolle suuntaa vaihdettaessa tuskin on, vaan molemmat ohjaamot voinevat käynnistyä yhtäaikaisesti ja teoriassa kummastakin ohjaamosta voisi ohjata samanaikaisesti, käytännössä tietysti niin, että ohjaamot ovat lähtökohtaisesti lukossa ja kuljettaja pitää avoimena vain sitä ohjaamoa, missä hän fyysisesti on. (ja sekin varmaan onnistuu, että ohjaamo lukittuu automaattisesti, jos esim. penkillä ei istu kukaan.) Jos näin toimitaan, lähtiessä pitää ottaa molemmat ohjaamot käyttöön ja tarkistaa ohjauslaitteiden toiminta kummassakin erikseen. Mutta sen jälkeen voisi vaunua ajaa vapaasti ilman eri järjestelyitä kummastakin päästä miten vain halutaan. Joku tieto vaunulla täytyy tietysti olla, kumpi on keula ja kumpi perä, jotta valot näkyisivät oikein päin, mutta uskaltaisin arvata, että muuten vaunu voi olla sellainen, että sitä voisi milloin vain ajaa kumpaan suuntaan vaan ja kummasta ohjaamosta tahansa.

Voi tietysti olla, että vaunun kulkusuuntaa muutettaessa on tarpeen olla jotain järjestelyitä tai prosedyyrejä. Rautatiemaailmaan iso ero tulee siitä, että vaunuja ei kytketä lainkaan yhteen. Siinä vähenee huomattava määrä mahdollisia virhetilanteita.
 
Kiinnostava kysymys, ja kun kenelläkään ei näytä olevan tietoa, voinen vähän spekuloida. Itse olen Helsingissä kerran päässyt seuraamaan, kun kuljettaja väärää vaihdetta ajettuaan perutti ratikan risteyksen yli takaisin käyttäen takapään ohjauslaitteita. (Tästä on aikaa, joten en muista vaunun tyyppiä, uudempi joka tapauksessa, ja takasillalta löytyi paneelien alta piilosta tosiaankin toinen ohjauspöytä.) Tässä yhteydessä ei ollut mitään kokeiluja tai käynnistämisiä, vaan kuljettaja aloitti ajamaan vaunua toisesta päästä heti, kun oli saanut ohjauspöydän esille. (Terminologiaa sopii korjata, meille yhteiseksi opiksi.)

Tästä päättelen, että mitään periaatteellista tarvetta toisen ohjaamon käyttöönotolle suuntaa vaihdettaessa tuskin on, vaan molemmat ohjaamot voinevat käynnistyä yhtäaikaisesti ja teoriassa kummastakin ohjaamosta voisi ohjata samanaikaisesti, käytännössä tietysti niin, että ohjaamot ovat lähtökohtaisesti lukossa ja kuljettaja pitää avoimena vain sitä ohjaamoa, missä hän fyysisesti on. (ja sekin varmaan onnistuu, että ohjaamo lukittuu automaattisesti, jos esim. penkillä ei istu kukaan.) Jos näin toimitaan, lähtiessä pitää ottaa molemmat ohjaamot käyttöön ja tarkistaa ohjauslaitteiden toiminta kummassakin erikseen. Mutta sen jälkeen voisi vaunua ajaa vapaasti ilman eri järjestelyitä kummastakin päästä miten vain halutaan. Joku tieto vaunulla täytyy tietysti olla, kumpi on keula ja kumpi perä, jotta valot näkyisivät oikein päin, mutta uskaltaisin arvata, että muuten vaunu voi olla sellainen, että sitä voisi milloin vain ajaa kumpaan suuntaan vaan ja kummasta ohjaamosta tahansa.

Voi tietysti olla, että vaunun kulkusuuntaa muutettaessa on tarpeen olla jotain järjestelyitä tai prosedyyrejä. Rautatiemaailmaan iso ero tulee siitä, että vaunuja ei kytketä lainkaan yhteen. Siinä vähenee huomattava määrä mahdollisia virhetilanteita.

Tietoa on jollakin, mutta ne kuuluvat vielä liikennöintiallianssin kehitysvaiheeseen, ehkä sitten kun allianssi siirtyy elokuussa siirtyy tuotantovaiheeseen jokinlainen sivusto ilmaantuu samaan tyyliin kuin raitiotie-allianssilakin on.
 
Kiinnostava kysymys, ja kun kenelläkään ei näytä olevan tietoa, voinen vähän spekuloida. Itse olen Helsingissä kerran päässyt seuraamaan, kun kuljettaja väärää vaihdetta ajettuaan perutti ratikan risteyksen yli takaisin käyttäen takapään ohjauslaitteita. (Tästä on aikaa, joten en muista vaunun tyyppiä, uudempi joka tapauksessa, ja takasillalta löytyi paneelien alta piilosta tosiaankin toinen ohjauspöytä.) Tässä yhteydessä ei ollut mitään kokeiluja tai käynnistämisiä, vaan kuljettaja aloitti ajamaan vaunua toisesta päästä heti, kun oli saanut ohjauspöydän esille. (Terminologiaa sopii korjata, meille yhteiseksi opiksi.)

Tästä päättelen, että mitään periaatteellista tarvetta toisen ohjaamon käyttöönotolle suuntaa vaihdettaessa tuskin on, vaan molemmat ohjaamot voinevat käynnistyä yhtäaikaisesti ja teoriassa kummastakin ohjaamosta voisi ohjata samanaikaisesti, käytännössä tietysti niin, että ohjaamot ovat lähtökohtaisesti lukossa ja kuljettaja pitää avoimena vain sitä ohjaamoa, missä hän fyysisesti on. (ja sekin varmaan onnistuu, että ohjaamo lukittuu automaattisesti, jos esim. penkillä ei istu kukaan.) Jos näin toimitaan, lähtiessä pitää ottaa molemmat ohjaamot käyttöön ja tarkistaa ohjauslaitteiden toiminta kummassakin erikseen. Mutta sen jälkeen voisi vaunua ajaa vapaasti ilman eri järjestelyitä kummastakin päästä miten vain halutaan. Joku tieto vaunulla täytyy tietysti olla, kumpi on keula ja kumpi perä, jotta valot näkyisivät oikein päin, mutta uskaltaisin arvata, että muuten vaunu voi olla sellainen, että sitä voisi milloin vain ajaa kumpaan suuntaan vaan ja kummasta ohjaamosta tahansa.

Voi tietysti olla, että vaunun kulkusuuntaa muutettaessa on tarpeen olla jotain järjestelyitä tai prosedyyrejä. Rautatiemaailmaan iso ero tulee siitä, että vaunuja ei kytketä lainkaan yhteen. Siinä vähenee huomattava määrä mahdollisia virhetilanteita.

Varmaankin tilanneta voisi pelaita menettelyyn vaunua peruuttaessa Helsingissä. Onhan kysymyksessä kuitenkin samankaltainen kuljetin (ForCity Smart Artic Helsinki vs. ForCity Smart Artic Tampere) ja vaunukonsepti X34. Eikös Helsingissä kuljettaja valitse ohjaamossa kulkusuunnan (tjs.), otti ainakin joskus jonkin "kahvan" mukaansa vaunun peräosaan, luukku auki ja liike jatkui.
 
Vaikuttaisi siis, että raitiovaunuissa on yksi ohjausjärjestelmä, jota voi sitten komentaa kummasta päästä tahansa. Rautatiekalustossa taas yleensä on yksi järjestelmä per ohjaamo, ja ohjaamoa vaihdettaessa pitää edellinen "sammuttaa" ja seuraava "käynnistää".
 
Takaisin
Ylös