Teli- ja nivelbussit

Vs: Akkusähköbussi

Viimeiset HKL:n hankkimat nivelet olivat matalat 9601 ja 9602 ja näissä taisi ongelmia olla paljon ja aika pianhan näistä hankkiuduttiinkin eroon.
Jostain syystä näitä ongelmia oli vain Helsingissä ja nämä kummatkin nivelet palvelivat Puolan Gdyniassa vielä kymmenen vuotta (vuoteen 2011) sen jälkeen kun ne poistettiin silloiselta HKL-Bussiliikenteeltä.
 
Vs: Akkusähköbussi

Jostain syystä näitä ongelmia oli vain Helsingissä ja nämä kummatkin nivelet palvelivat Puolan Gdyniassa vielä kymmenen vuotta (vuoteen 2011) sen jälkeen kun ne poistettiin silloiselta HKL-Bussiliikenteeltä.

Kaikki on suhteellista. Samanlaisia Volvon matalalattianiveliä (Volvo B10LA Carrus City U) oli Tampereella käytössä 8 kappaletta ja yksilöstä riippuen ne palvelivat 12-14 vuotta. Lisäksi muun merkkisiä tai mallisia matalalattianiveliä oli kaupungissa parisenkymmentä kappaletta. Eivät nämäkään ilmeisesti aivan ongelmattomia olleet, mutta luulisin, että esimerkiksi Hämeenkadun mukulapinnoite asetti kalustolle aivan eri luokan rasitusta kuin Helsingissä.
 
Vs: Akkusähköbussi

Aikanaanhan oli idea, että jos nivelbusseja käytetään niin vuoroväliä voi harventaa.
Näin ei taida olla enää eikä tässä tapauksessa. Tampereella vuoroväliä todellakin harvennettiin ja pahimmillaan touhu oli hieman noloa. Toisaalta varsinkin City U -nivelet olivat autoina parhaimmasta päästä niin matkustusmukavuuden kuin kapasiteetinkin kannalta.

Vaikka matalalattiaiseen nivelautoon ei istumapaikkoja enempää saakaan kuin teliautoon, on siitä tietyissä tapauksissa kuitenkin etua. Leveät oviaukot nopeuttavat hieman pysäkkiaikoja ja aina on seisomapaikkoja jos joltain pysäkiltä tulee kerralla enemmän asiakkaita.

Vielä 90-luvulla matalat nivelet olivat uusi juttu joten sen ajan autoissa oli omat murheensa. Kehityksessä on menty suurin harppauksin eteenpäin, joten samanlaista pajalla seisottamista tuskin on luvassa jos niveliä oikeasti hankitaan.
 
Talvikelillä HKL:n City-U nivelet eivät meinanneet päästä Simonkadun mäkeä ylös. Muut bussit kulkivat vielä hyvin.
 
Linjojen 14, 18 ja 39 mahdollinen muuttaminen sähkökäyttöisillä nivellinja-autoilla
ajettavaksi, päätepysäkkien ja pysäkkien parantaminen

Kai ne nivelet sielt alkaa tulemaa :biggrin:
 
Vs: Akkusähköbussi

Näin ei taida olla enää eikä tässä tapauksessa. Tampereella vuoroväliä todellakin harvennettiin ja pahimmillaan touhu oli hieman noloa. Toisaalta varsinkin City U -nivelet olivat autoina parhaimmasta päästä niin matkustusmukavuuden kuin kapasiteetinkin kannalta.

Vaikka matalalattiaiseen nivelautoon ei istumapaikkoja enempää saakaan kuin teliautoon, on siitä tietyissä tapauksissa kuitenkin etua. Leveät oviaukot nopeuttavat hieman pysäkkiaikoja ja aina on seisomapaikkoja jos joltain pysäkiltä tulee kerralla enemmän asiakkaita.

Vielä 90-luvulla matalat nivelet olivat uusi juttu joten sen ajan autoissa oli omat murheensa. Kehityksessä on menty suurin harppauksin eteenpäin, joten samanlaista pajalla seisottamista tuskin on luvassa jos niveliä oikeasti hankitaan.

Viimeisessä HSL:n suunnitelmassa käy selvästi ilmi, että valitettavasti vuorovälejä harvennetaan jos nivelbusseja tulee. Istumapaikkoja ei kuitenkaan ole teliautoja enempää.. Kehitys menee väärään suuntaan. Joukkoliikenteeseen halutaan lisää matkustajia mutta samaan aikaan pysäkillä pitää odottaa pitempään, että pääsee seisomaan bussiin. Kuka vielä muistaa kun korkeissa nivelissä oli n. 70 penkkiä?
 
Tekniikka & Talous 4.3.2019

HSL suunnittelee sähköisten nivelbussien laajamittaista käyttöönottoa.
HSL:n hallitus käsittelee huomenna 5.3. kokouksessaan eri kunnille esitettäviä erilaisia pienrakennuskohteita joukkoliikenteen parantamiseksi. Esityslistassa Helsinkiä kehotetaan varautumaan sähkönivelbusseihin linjoilla 14, 18 ja 39.
"Päätöksiä asiassa ei ole, mutta kyllä meillä on tarkoitus tuoda sähkönivelbusseja Helsinkiin", HSL:n ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen sanoo.
Pajamäkeen, Munkkivuoreen ja Myyrmäkeen liikennöivät linjat on valittu pääosin niiden raskaan kuormituksen perusteella.
Linjojen nykyinen sopimusaika menee umpeen vuoden 2020 lopussa. Linjoille olisi Häyrysen arvion mukaan tulossa kaikkiaan vajaat 30 nivelbussia.
Linjojen käyttäjille muutos ei ole pelkästään hyvä asia. Isompien bussien myötä vuoroväliä joudutaan mahdollisesti harventamaan. Istumapaikkojen määrä ei todennäköisesti kasva, joten yhä useampi länsihelsinkiläinen matkustaa kotiinsa seisten.
Bussit maksavat reilut puolitoista kertaa tavallista kalustoa enemmän.
"Eurooppalaiset bussit ovat vielä kalliita, mutta kiinalaisilta valmistajilta kalustoa saa edullisemmin", Häyrynen sanoo.
 
Korkealattiaisten nivelten aikaan Suomessa käytettiin pääosin keskimoottoriniveliä, jotka pärjäsivät kohtalaisesti (vaikka omat ongelmansa oli niilläkin). Matalalattiabussien tultua kaupunkibusseista tuli takamoottorisia ja nivelen kanssa se on huono yhdistelmä, mikä aiheutti ongelmia kestävyyden, luotettavuuden ja ajettavuuden kanssa.

Sähköbusseissa on napamoottorit, jolloin niissä keskimmäinen akseli voi olla vetävä matalalattiaisissakin (ja jos rahaa laittaa vähän lisää, niin lisäksi myös taka-akselilla voi olla moottorit), joten niitä ei pitäisi vaivata tuo takamoottorinivelten perusongelma.
 
14 ja 18 kohdalla en olisi niin huolissani vuorovälin harvenemisesta niveten myötä, kun nykykalustosta suurin osa on vielä kaksiakselista, olettaen siis että kalusto olisi kauttaaltaan niveliä, eikä vain nykyisiä telivuoroja korvaamassa. 39:llä tosin voi olla riski, että jotkut joutuvat seisomaan kauemmin kun 10min esim Pitäjänmäen aseman ja Meilahden välillä, kun nykyinen kalusto on (muistaakseni) pelkkiä telejä. Tahdistaminen linjoihin 14 ja 18 ei taida onnistua jos niille tulee 12 tai 15min vuoroväli ja 39:lle jää 10, mutta jos yhteinen vuoroväli ruuhkassa on 4min, niin tahdistus ei toimi hyvin muutenkaan eikä sitä samalla tavalla tarvitakkaan.

39:llä on suurin kuormitus sen omalla osuudella juuri ennen Pitäjänmäen asemaa ja samalla aika suuri matkustajien vaihtuvuus asemanpysäkillä, eli riippuen siitä milloin Helsingin poikittaisliikenteen linjastouudistus toteutuu, linja 59 6min vuorovälillä vähentäisi vaaraa pitkiin seisomamatkoihin Konalassa.

Jos kapasiteetin tarve on nimenomaan niille jotka olisivat kyydissä 5min kantakaupungin alueella, niin pelkkien seisomapaikkojen tarjoaminen heille on ihan perusteltua. Tosin linjoilla joilla on tarvetta nivelille lyhyiden matkojen takia, kannattaisi ottaa hyöty irti väljemmästä seisomatilasta lyhentämällä pysäkkiaikoja ja siten myös kierrosaikoja avorahastuksella.
 
Viimeksi muokattu:
Tekniikka & Talous 4.3.2019
Linjojen käyttäjille muutos ei ole pelkästään hyvä asia. Isompien bussien myötä vuoroväliä joudutaan mahdollisesti harventamaan. Istumapaikkojen määrä ei todennäköisesti kasva, joten yhä useampi länsihelsinkiläinen matkustaa kotiinsa seisten.

Olen lukenut tuon artikkelin ja tämä kohta siinä toimittajan päätelmää. Mistä hän on sen keksinyt? Minä sanon, että hän todennäköisesti seuraa tätä Joukkoliikennefoorumia, jossa asialla on spekuloitu vedoten joihinkin 80-luvun nivelbussisuunnitelmiin.
 
Olen lukenut tuon artikkelin ja tämä kohta siinä toimittajan päätelmää. Mistä hän on sen keksinyt? Minä sanon, että hän todennäköisesti seuraa tätä Joukkoliikennefoorumia, jossa asialla on spekuloitu vedoten joihinkin 80-luvun nivelbussisuunnitelmiin.

On kokonaisuutena pelkästään positiivista jos toimittajat ja päättäjät seuraavat tätä foorumia. Toivottavasti eivät kuitenkaan tee johtopäätöksiä lukettuaan sieltä täältä rivin tai pari.
 
En tiedä, onko joku muukin ihmetellyt mistä vuorovälien harvennusajatus on peräisin. Nyt asiaa on näköjään jutussa täsmennetty.

"Bussit ovat kalliimpia ja niillä ajaminen maksaa myös tavallisia busseja enemmän. Toisaalta ne kuljettavat enemmän ihmisiä, joten vuorovälejä pystytään vastaavasti harventamaan", Häyrynen puntaroi T&T:lle.
Istumapaikkojen määrä ei todennäköisesti kasva, joten yhä useampi länsihelsinkiläinen matkustaa kotiinsa seisten.
Bussit maksavat reilut puolitoista kertaa tavallista kalustoa enemmän.
"Eurooppalaiset bussit ovat vielä kalliita, mutta kiinalaisilta valmistajilta kalustoa saa edullisemmin", Häyrynen sanoo.
EDIT 5.3. KLO 11:40 Lisätty lähde vuorovälien harventamisesta
 
En tiedä, onko joku muukin ihmetellyt mistä vuorovälien harvennusajatus on peräisin. Nyt asiaa on näköjään jutussa täsmennetty.EDIT 5.3. KLO 11:40 Lisätty lähde vuorovälien harventamisesta
Kun katsoo mun päivityksen kellon aikaa ja vertaa tuohon toimittajan päivityksen kellon aikaan, niin toimittajalla on selvästi tämä JLF-syöte koko ajan päällä.
 
Takaisin
Ylös