Toisten sisäänkäyntien rakentaminen metroasemille

teme · 28 Lokakuu 2009

Vs: Linja 8 ja Hietalahden suunnan liikenne

Ville O. Turunen sanoi:
Valitettavasti minulla ei ole käsitystä konkreettisista hinnoista. Ruoholahden halli on varmastikin iso ihan vain siksi, että siitä on voitu vaivatta tehdä reilu. Lähinnä siis rakentamisen aikaan tilaa on ollut. Jälkikäteen laajentaminen on väkisinkin kallista jos sellaiselle tulee tarvetta.

Asian ohi, mutta minua ihmetyttää miksi suomalainen liikennerakentaminen ylipäänsä on niin massiivista, ja tuo on ihan uskottava selitys.

Ville O. Turunen sanoi:
Tuosta tilasta rullaportaiden päässä: pointti on se, että se on helposti paikka jossa osa ihmisistä pysähtyy arpomaan minne päin jatkaa matkaa, eli paikalla on taipumusta ruuhkaantua samaan aikaan kun portaat syöttävät uusia ihmisiä vakiovauhtia. Ongelman voi toki poistaa jatkamalla portaiden päästä suoralla käytävällä. Käytävälle taas ihmiset sopivat pakkaantumaan. Mutta rullaportaat eivät saisi päättyä suoraan oveen. Mutta kun tälläinen ruuhkaantumispiste on olemassa, sen yhteyteen kannattaa laitta se lippuhalli, paikka josta voi ostaa lipun ja jossa on informaatiota tarjolla. Lippuhalli on myös luonteva paikka risteykselle, jos varsinaiselle kadulle pääsee monesta paikkaa. Lisäksi lisää viihtyisyyttä, kun alhaalta tulevien portaiden päässä odottaa suhteellisen avara tila. Mutta ei tuon hallin kovin iso tarvitse olla.

Mites Sokoksen kulma, liukuportaiden päästä on ulko-oveen viitisen metriä. En oikein hahmota miksi portaiden pituus vaikuttaisi tähän?

Sekin pitäisi varmaan ottaa huomioon, että jos asemalle on useampi sisäänkäynti niin volyymit yhdellä sisäänkäynnillä on pienemmät.

Ville O. Turunen · 28 Lokakuu 2009

Vs: Linja 8 ja Hietalahden suunnan liikenne

teme sanoi:
Asian ohi, mutta minua ihmetyttää miksi suomalainen liikennerakentaminen ylipäänsä on niin massiivista, ja tuo on ihan uskottava selitys.

Samaa olen minäkin ollut havaitsevani. Sinällään on aina viisasta varautua tulevasuuden tarpeisiin (eikä vain siihen, että käyttö lisääntyy, se voi myös pienetä!) Mutta kyllähän meillä herkästi käy että hankkeista tapaa tulla ylimitoitettuja ja mikä vielä pahempaa: mitään ei tehdä jos ei voida kerralla tehdä täydelistä reilulla mitoistusvaralla.

teme sanoi:
Mites Sokoksen kulma, liukuportaiden päästä on ulko-oveen viitisen metriä. En oikein hahmota miksi portaiden pituus vaikuttaisi tähän?

Ei mitenkään tietenkään. Tärkeämpää on, että vilkkaalla rautatieasemalla (millainen metroasema on) syntyy vahvoja jalankulkuvirtoja junien saapuessa ja kerralla purkaessa lastinsa. Toiseen suuntaan samaa ongelmaa ei ole, mutta toisaalta junaan saapuvien matkustajien täytyy kerääntyä jonnekin odottamaan lähtöä. (Käytännössä laiturille jos se on katettu) Aivan sama ongelma on vaikkapa Pasilan asemalla. Ja mikseipä pääasemallakin, missä laitureiden ja itse asemarakennuksen välissä on reiluhko päätyalue, missä on hyvä arpoa oma laituri ja toisaalta maalaisserkun ryhtyä miettimään minnekä sitä asemalta sitten.

Jos haluaa katsoa kuinka tavaratalon liikkumisjärjestelyt liukuportaineen toimivat kunnolla ruuhkautuneina, niin ei muuta kuin Stockan hulluja päiviä ihmettelemään.

Markku K · 28 Lokakuu 2009

Vs: Linja 8 ja Hietalahden suunnan liikenne

Albert sanoi:
Ehkä oheinen kuva antaa uskoa tähän asiaan. Lähde: Metro 77, Helsingin kaupungin metrotoimikunta.

Mukava historiakuva. Liukuportaat eivät ole kyllä tuossa asennossa suhteessa laituriin, vaan kohtisuorassa. Eli suunnitelma on tuosta muuttunut.
Eteläpää sen sijaan on juuri noin.

teme · 29 Lokakuu 2009

Vs: Linja 8 ja Hietalahden suunnan liikenne

Albert sanoi:
Varmaan ovatkin. Mutta Sörnäisten asemalla on eteläpäässä valmiiksi louhittu toinen sisäänkäynti, jota siis käytetään hätäpoistumistienä ja myös väestösuojan kulkutienä. Siellä on portaat vinokuilussa.
Ehkä oheinen kuva antaa uskoa tähän asiaan. Lähde: Metro 77, Helsingin kaupungin metrotoimikunta.

Varmaankin tyhmä kysymys, mutta: Miksei noita portaita voi vaan avata yleiseen käyttöön? Esteetön väylä kuitenkin löytyy toiselta sisäänkäynniltä, eli tuolla pärjätään rapuillakin.

Tulee myös mieleen semmoinen metrohistoriallinen kysymys, että onko tuo se sisäänkäynti jota Frankit käyttävät Calamari Unionissa?

R.Silfverberg · 29 Lokakuu 2009

Vs: Linja 8 ja Hietalahden suunnan liikenne

teme sanoi:
Varmaankin tyhmä kysymys, mutta: Miksei noita portaita voi vaan avata yleiseen käyttöön? Esteetön väylä kuitenkin löytyy toiselta sisäänkäynniltä, eli tuolla pärjätään rapuillakin.

Kai se on sen vartioinnin järjestäminen joka kiikastaa. Toisaalta toimiihan Kaisaniemessä se pitkä kävelyputki ilman mitäään sen kummempaa vartiointia, mutta keskikaupunki on kuitenkin vähän erilaista seutua.

t. Rainer

hylje · 29 Lokakuu 2009

Portaikko on aika pitkä noustavaksi jalan. Ymmärrykseni mukaan jokaisen tunneliaseman rullaportaat ovat vähintään kolmen ryhmissä, jotta yksi voisi olla syystä tai toisesta pois käytöstä ilman merkittävää haittaa.

Hissit lienevät ihan hyvä vaihtoehto, kun tuonne Franzeninkadun nurkille tuskin on riittävän suuria matkustajavirtoja rullaportaita varten.

teme · 29 Lokakuu 2009

R.Silfverberg sanoi:
Kai se on sen vartioinnin järjestäminen joka kiikastaa. Toisaalta toimiihan Kaisaniemessä se pitkä kävelyputki ilman mitäään sen kummempaa vartiointia, mutta keskikaupunki on kuitenkin vähän erilaista seutua.

Jos ne samat vartijat jotka kiertää Sörnäisten asemalla muutenkin käy välistä hätistelemässä nuokkujat pois, niin ei kai tuo niin kummallinen kustannus ole? Jättää sen putken vaikka lämmittämättä. Se on kyllä ihan hyvä kysymys että haluaisivatko paikalliset edes metron sisäänkäyntiä tuohon paikkaan.

hylje sanoi:
Portaikko on aika pitkä noustavaksi jalan. Ymmärrykseni mukaan jokaisen tunneliaseman rullaportaat ovat vähintään kolmen ryhmissä, jotta yksi voisi olla syystä tai toisesta pois käytöstä ilman merkittävää haittaa.

Hissit lienevät ihan hyvä vaihtoehto, kun tuonne Franzeninkadun nurkille tuskin on riittävän suuria matkustajavirtoja rullaportaita varten.

Kun tuo nyt kuitenkin on sekundäärinen sisäänkäynti niin minusta ihan riittävä ratkaisu olisi yksi liukuporras ylöspäin. Jos tuo uloskäynti on Franzeninkadulla siinä kohti missä kuvittelen niin voisi olla suht suosittukin, Torkkelinmäeltä on korkeuseron huomioonottaen aika pitkät kävelymatkat ratikkapysäkeille ja metroon.

Albert · 30 Lokakuu 2009

hylje sanoi:
Hissit lienevät ihan hyvä vaihtoehto, kun tuonne Franzeninkadun nurkille tuskin on riittävän suuria matkustajavirtoja rullaportaita varten.

Tuossahan tuo Franzeninkadun uloskäytävä on. Ei taida olla kiireellisimpiä kohteita Helsingin metron kehittämisessä.

Otso Kivekäs · 30 Lokakuu 2009

Vs: Linja 8 ja Hietalahden suunnan liikenne

Markku K sanoi:
Eteläpää sen sijaan on juuri noin.

Arvioinpa näemmä kartan perusteella aika väärin laiturien sijoittumisen.

Noita metrotoimikunnan vanhoja julkaisuja ei löytyne mistään online? Raitio.orgista tai googlella en ainakaan onnistunut löytämään. Niistä varmaan löytyisi kaikenlaista muutakin mielenkiintoista triviaa ja historiaa.

Albert · 31 Lokakuu 2009

Vs: Linja 8 ja Hietalahden suunnan liikenne

Markku K sanoi:
Mukava historiakuva. Liukuportaat eivät ole kyllä tuossa asennossa suhteessa laituriin, vaan kohtisuorassa. Eli suunnitelma on tuosta muuttunut.
Eteläpää sen sijaan on juuri noin.

Tähän eteläpäähän luotinkin, koska Metro 77 kertoi, että se oli jo louhittu!

Toisaalta miten paljon luottaa noihin "muinaisiin" yleisöjulkaisuihin tutkimusmielessä. Ne olivat kuitenkain tavallaan mainoksia.

antaeus · 4 Marraskuu 2009

Metrojen uloskäynnit...

R.Silfverberg sanoi:
Tuli tässä mieleen että koska korkeuseroa olisi varmaan aika lailla, niin olisiko jonkinlaisessa vinohissi-virityksessä järkeä tässä Kallion tapauksessa? Eikö Tukholmassa ole parissa metroasemassa korkeuserojen vuoksi vedetty vinohissejä joillekin mäen päällä olevalle asuntoalueelle?

Liljeholmenilla on vinohissi Nybohovin asuntoalueelle. Mutta vinohissejä on varsin monilla asemilla, myös T-Centralenissa.
Olen itutsekin ihmetellyt miksi Hesan metrossa on melkein sääntönä yksi uloskäytävä!
Sehän johtaa siihen että tungos kasvaa kun kaikkien pitää änkeä samaan suuntaan (tai jopa väärään suuntaan jos matkanpää on jossain muualla kuin metron uloskäynti).
Ainakin Ruoholahdessa ja Kaisaniemessä pitäisi olla muitakin keinoja, kuten useat kirjurit jo todenneet.
Mutta ymmärrän kyllä että se on paljon rahasta kiinni: se maksaa suuria summia rakentaa uloskäyntejä.

R.Silfverberg · 4 Marraskuu 2009

Vs: Metrojen uloskäynnit...

antaeus sanoi:
Olen itutsekin ihmetellyt miksi Hesan metrossa on melkein sääntönä yksi uloskäytävä!

Siis keskustan asemilla. Lähiöissä on usein kahdet.

Miten Tukholmassa asian laita on? En ole käynyt läheskään joka asemalla, mutta sellainen käsitys on jostain tullut että Sinisellä linjalla, joka edustaa saman ajanjakson metro-ajattelua kuin Helsingin metro, olisi useimmilla asemilla vain yksi sisäänkäynti.

t. Rainer

antaeus · 10 Marraskuu 2009

Vs: Metrojen uloskäynnit...

R.Silfverberg sanoi:
Miten Tukholmassa asian laita on? En ole käynyt läheskään joka asemalla, mutta sellainen käsitys on jostain tullut että Sinisellä linjalla, joka edustaa saman ajanjakson metro-ajattelua kuin Helsingin metro, olisi useimmilla asemilla vain yksi sisäänkäynti

Asemat Västra Skogenin jälkeen ovat pääsääntöisesti yksiovisia, Solna C, Sundbyberg, Näckrosen jne ovat toki rakennettu alunperin kahdella uloskäynnillä.
Uusimman osan Sinisellä linjalla, avattu -85, on pääsääntöisesti yhden entrén asemia, ihan sen takia että ne asemat ovat avoimia joissa ei ole tukiseiniä (Sundbyberg C) poikkeus.
Luin että siihen aikaan ei oikein uskallettu rakentaa toista uloskäyntiä koska sellaisia ei ole koskaan tehty sellaisiin 'luola-asemiin' joista tuki puuttuu.

Peba · 3 Elokuu 2013

Vs: Bussi-Jokeri

Onko rullaportaiden rakentaminen kallista tai vaikeaa?

Itse kuvittelisin, että paras H/K-suhde saataisiin pääkaupunkiseudulla lisäämällä eri suuntiin lähteviä rullaportaita Rautatieaseman metrosta. Yksi kohti rautatieaseman laitureita, toinen Stockmannille, kolmas Forumiin. Jokainen rullaporras saisi varmasti paljon kulkijoita ja säästäisi muutaman minuutin päivässä kymmeniltä tuhansilta kulkijoilta.

Sama koskee toki useita muitakin metroasemia, joissa esim. toisella rullaportaalla parannettaisiin palvelun laatua oleellisesti.

Antero Alku · 3 Elokuu 2013

Vs: Bussi-Jokeri

339-DF sanoi:
Miten muuten on ruuhka-aikaan, onko tuolla niin paljon väkeä, että junasta poistuminen kestää jonkin aikaa tai että rullaportaisiin joutuu jonottamaan? Minä en ole sellaista Helsingissä kokenut, mutta harvoinpa menen metrolla ruuhka-aikaan. Ulkomailla sen sijaan tuo on ihan arkipäivää – joskus seuraava metrojuna saapuu jo laituriin, ennen kuin itse on ehtinyt asemalta pois.

Kyllä Helsingin metrossakin joutuu jonottamaan. Enimmäkseen käytän Sörnäisten, Kaisaniemen ja Kaivokadun asemia. Kaikissa joutuu jonottamaan portaisiin, jos ei valitse paikkaansa junassa niin, että on ensimmäisten joukossa menossa portaisiin. Myös metrosta jonotetaan ulos sisällä junassa. Erityisesti portaita lähellä olevilla ovilla. Eli ihmiset ovat oppineet hakemaan junassa paikkansa poistumisaseman mukaan. Ja sitten ennen junan pysähtymistä muodostuu jonoja penkkien välisille käytäville asti. Eli eihän se junan seisonta-aika asemalla turhasta synny.

Ja portaissa matkustetaan pääsääntöisesti seisten, ihminen joka toisella portaalla. Seistään oikeassa reunassa ja vasen reuna on reippaille ja kiireisille, jotka kävelevät. Heitä on minusta 10–20 %, ihan vain arviolta. En ole laskenut. Portaiden etenemisnopeus on käytännössä kävelynopeus. En tiedä, mihin nopeuteen portaat on säädetty. Mutta nopeus ei voi poiketa kävelynopeudesta paljoa, koska ihmisten on voitava pysyä pystyssä astuessaan portaisiin ja niistä pois.

Peba sanoi:
Onko rullaportaiden rakentaminen kallista tai vaikeaa?

Keskustassa vähän molempia. Vaikeata on löytää ulostulopaikkoja, sillä ne on sijoitettava rakennusten sisään. Kadulle tai jalkakäytäville ei voi portaita tuoda. Pitää sopia rakennuksen omistajan kanssa ja sitten selvittää, miten tullaan rakennuksen perustusten ja kellarikerrosten läpi. Kallista sikäli, että itse porraskone on aika hintava, louhinta rakennusten alla erittäin kallista ja edellä mainitut taloihin liittyvät rakenteet voivat olla yllättävänkin vaikeita, kun rakennuksen tuenta muuttuu. Helpoissakin tapauksissa puhutaan miljoonista. Sen vuoksi haluttiin lyhentää Espoon asemat, että säästetään muutama miljonna per asema, kun jätetään toiset rullaportaat pois. Ja samasta syystä moni keskustan asema on yksipäinen, vaikka jotain valmiutta toisen pään portaisiin onkin. Kuten esimerkiksi Kaisaniemessä.

Antero

Toisten sisäänkäyntien rakentaminen metroasemille

Liitetiedostot