Anteron kommenttiin voisi todeta lisäksi, että Tukholman tunnelbana on perustunut hyvin pitkiin lähiöketjuihin, joista pisimmät ovat Bromman ketju johon kuuluvat Vällingbyn kokonaisuuden eri lähiöt Hässelby Strandiin asti, Farstan ketju, Punaisen linjan Norsborgiin saakka ulottuva ketju jne.
Näin pitkissä ketjuissa luonnollisestikin metrojunan kapasiteetti tuleekin jo käyttöön. Lisäksi Tukholman metrosta suuri osa on suunniteltu fiksusti kaupunkirakenteen kanssa samaan aikaan, jolloin ihmisillä on realistiset kävelymatkat asemille, jotka sijaitsevat miellyttävässä ympäristössä keskellä lähiötä.
Jos Tukholma perustuisi pikaratikkaan, ketjut olisivat kenties jonkin verran lyhyempiä.
Itse asiassa erittäin hyvä vertailukohta on Köln, joka kooltaan vastaa Tukholmaan. Siellä liikennöidään 2 x A32 vastaavilla vaunuilla laajaa, verkostomaista pikaraitiotielinjastoa. Linjaston rakenne ei perustu yhteen keskipisteeseen, toisin kuin Tukholman metro.
No, joka tapauksessa Tukholman tunnelbana on ainakin nk. Vihreän linjan osalta yksi maailman onnistuneimpia joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen yhteensovituksia (samaa en sano Punaisen linjan eteläpäästä tai Sinisestä linjasta). Tuohon tasoon ei Suomessa ole missään ylletty.