Tukholman Tunnelbana

23Ají Anárjiri sanoi:
Vanhat , minulle aidot, junat ovat melkoisia hyrysysyjä helsinkiläisiinkin verrattuna, mutta onko kauniimpaa väriä metrolle annettukaan kuin Tukkisaaren vihreä? Sääli, että se hävitetään.
Vihreät ovat jo kadonneet, tai siis osa on tietysti jäljellä nyt uusissa väreissä.
 
:oops: Tunnustan käyttäneeni vahingossa kvasiruotsia tuolla taannoin, tosin tämä sanomani on kuultu teinikorvin jo ajat sitten ja vahva mielikuva moisesta kuulutuksesta, siis idealtaan "istukaa olkaa hyvä" on olemassa.
Vihreitten junien katoavaisuudenkin tiedän, nyt ne siis ovat tyystin hävinneet? En ole muutamaan vuoteen Tukholmassa käynyt, joten ihan uutta mutua ei ole käytettävissä. Mutta sen muistan, että uusi sininen väritys on jonkinlainen uusi yleisilme kalustolle, samoihin väreihinhän maalattiin runkolinjabussitkin, kai vahvistamaan niitten järeän ja matkustajamäärältään suuren palvelun mielikuvaa.
 
Kauaa vihreiden katoamisesta ei ole, olisiko ollut kevät 2004. Uusien C20-junien ohella ajossa on vain sarjoja C6 (75 kpl), C9 (20 kpl), C14 (126 kpl) ja C15 (14 kpl), eli muutamassa vuodessa on perinteisen kaluston määräkin romahtanut. Kalustomäärät ovat suureksi osaksi Swetramway foorumin tietoihin perustuvia.
 
JE sanoi:
Kauaa vihreiden katoamisesta ei ole, olisiko ollut kevät 2004. Uusien C20-junien ohella ajossa on vain sarjoja C6 (75 kpl), C9 (20 kpl), C14 (126 kpl) ja C15 (14 kpl), eli muutamassa vuodessa on perinteisen kaluston määräkin romahtanut. Kalustomäärät ovat suureksi osaksi Swetramway foorumin tietoihin perustuvia.
Edellä luetelluista sarjat C6 ja C15 olivat alkuun vihreitä.
 
JE sanoi:
Kauaa vihreiden katoamisesta ei ole, olisiko ollut kevät 2004. Uusien C20-junien ohella ajossa on vain sarjoja C6 (75 kpl), C9 (20 kpl), C14 (126 kpl) ja C15 (14 kpl), eli muutamassa vuodessa on perinteisen kaluston määräkin romahtanut. Kalustomäärät ovat suureksi osaksi Swetramway foorumin tietoihin perustuvia.
Mahtaa olla hauskaa, kun C20 -junat ikääntyvät sitten joskus tulevaisuudessa. Tukholman metrojunista valtaosa kun on hankittu muutaman vuoden sisällä. Taas kerran on sitten hankittava suuri määrä uutta kalustoa lyhyessä ajassa...
 
Kuinkahan kauan SL tai nykyään kai Connex meinaa käyttää vielä vanhoja junia? Nämä aikoinaan uudistetutkin sarjat taitavat täyttää jo ainakin 20-vuoden iän. Niitten tilalle olisi varmaan myös hankittava uusi junatyyppi pikavauhtia, elleivät tilaa lisää C20 junia. Miten nämä C20-junat muuten ovat toimineet? Muistelisin niissä olleen melkoisesti lastentauteja aluksi.
 
Kokonaan uusi sarja käsittääkseni on tulossa, muttei aivan heti. Perinteisten ASEA-metrojen täyskorjauksesta on käsittääkseni luovuttu, mutta ajelevat niillä vielä jonkin aikaa. Kumma olisikin jos luopuisivat, uusin vanha sarja C15 on vasta 1980-luvun puolivälissä rakennettu.

C20-junien toimivuudesta en juuri tiedä, mitä se nyt on. Ilmeisesti ainakin tyydyttävä. "Grön linje" eli vanhin linjanippu hoidetaan käsittääkseni jo kokonaan uusilla vaunuilla.
 
23Ají Anárjiri sanoi:
Kuinkahan kauan SL tai nykyään kai Connex meinaa käyttää vielä vanhoja junia? Nämä aikoinaan uudistetutkin sarjat taitavat täyttää jo ainakin 20-vuoden iän. Niitten tilalle olisi varmaan myös hankittava uusi junatyyppi pikavauhtia, elleivät tilaa lisää C20 junia. Miten nämä C20-junat muuten ovat toimineet? Muistelisin niissä olleen melkoisesti lastentauteja aluksi.
C6:set on valmistettu vuosina 1970-74 ja C9:t 1976-77. Ikää näillä on vain 28-35 vuotta. Luulisi, että näillä ajetaan vielä ainakin viitisen vuotta, jonka jälkeen uusia korvaavia C20:n kaltaisia yksiköitä tarvittaisiin n. 35 kpl. C14/15:t on valmistettu 1985-89, joten niillä ajettaneen vielä 10-15 vuotta. Näitä korvaamaan tarvitaan sitten aikanaan hieman päälle 50 "C20:stä".
Toukokuinen C14:n tulipalo aiheutti ajokiellon - onkohan se jo kumottu (?)

Lastentaudit lienevät nykytekniikkaan liittyvä kiusallinen ilmiö. Oslo on hankkimassa 33 uutta kolmivaunuista metrovaunuyksikköä. Jäämme jännityksellä odottamaan näiden lastentauteja ;)

Piirka
 
Muutama kommentti Piirkan sinänsä kattavaan katsaukseen:

Tukholman metrojunista seuraavina poistoon menee paitsi loput sarjasta C6 (suuri osahan on jo poistettu), sarja C14 - varmuudella ennen C9-junia. Tämä johtuu siitä, että uusista koreista huolimatta C14-sarjassa on vanhemmista, jopa 1940-luvun yksiköistä kierrätettyjä moottoreita, sähkölaitteita ja pyöräkertoja, jotka alkavat olla jo melko ikäloppuja.

Oslolaisten puolesta toivoisin, että kerrankin saisivat toimivia metrojunia. Ilmeisesti tyyppi on jokseenkin sama kuin Wienin uusin malli, joten mahdollisia talviongelmia lukuunottamatta mitään todella noloa tuskin esiintyykään. Nyt jo puhutaan, että optiokin toteutettaisiin, jossa tapauksessa jäljelle jäisi vain muutama uudempi sarja nykyjunista. Todennäköisesti 1990-luvun T2000-junat tahdotaan kiikuttaa jo romuraudaksi, olivat tiettävästi melkoisia murheenkryynejä.
 
Piirka sanoi:
Jos metroa ei olisi rakennettu, niin kulussa olisi iso määrä A32-pikaratikoita. Laskin, .... jos kussakin A32-junassa olisi kolmeyksikköä, niin tarkoittaisi se nykyisen parin minuutin metrovuorovälin lyheminen suunnilleen A32-juna/minuutti. Ja kun nykyinenkin metroliikenne puuroutuu herkästi ruuhkassa, niin voidaan kuvitella kuinka pikaratikkaliikenne puuroituisi vielä herkemmin.
Ei se ihan näin yksinkertaisesti mene. Metro on kaupunkirakenneratkaisu, jonka kanssa tehdään tehokasta maankäyttöä. Liikenneratkaisuna metro on liikenteen keskittämistä, mikä on joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta vain vahingoksi.

Jos ei tehdä metroa, ei tilalle tehdä identtistä ratikkaverkkoa, vaan metroa laajempi verkko. Laajempi verkko joustaa paremmin matkustajamäärän kasvaessa, joten ratikkaverkko välttää ruuhkautumisen metroa paremmin.

Sinänsä on iloinen asia, että joukkoliikenteellä on paljon käyttäjiä. Mutta jos joukkoliikenne ruuhkautuu, jossain on jotain pielessä.

Antero
 
Sanoisinpa, että ilman Tukholman metroa käytössä olisivat samat esikaupunkiraitiotiet kuin 1950-luvun alussa, paitsi Sundbybergin suunta, jonka lakkautus johtui lainsäädännöstä (kuntaraja edellytti silloin valtiota liikennöijäksi). Uusia pikaraitiolinjoja olisi varmasti rakenneltu, mutta yhtä kaikki olen taipuvainen uskomaan, että ydinkeskustassa raideliikenne kulkisi tunnelissa, vaikka sitten raitiotienä, kuten asianlaita ennen virtakiskometroa olikin.
 
Anteron kommenttiin voisi todeta lisäksi, että Tukholman tunnelbana on perustunut hyvin pitkiin lähiöketjuihin, joista pisimmät ovat Bromman ketju johon kuuluvat Vällingbyn kokonaisuuden eri lähiöt Hässelby Strandiin asti, Farstan ketju, Punaisen linjan Norsborgiin saakka ulottuva ketju jne.

Näin pitkissä ketjuissa luonnollisestikin metrojunan kapasiteetti tuleekin jo käyttöön. Lisäksi Tukholman metrosta suuri osa on suunniteltu fiksusti kaupunkirakenteen kanssa samaan aikaan, jolloin ihmisillä on realistiset kävelymatkat asemille, jotka sijaitsevat miellyttävässä ympäristössä keskellä lähiötä.

Jos Tukholma perustuisi pikaratikkaan, ketjut olisivat kenties jonkin verran lyhyempiä.

Itse asiassa erittäin hyvä vertailukohta on Köln, joka kooltaan vastaa Tukholmaan. Siellä liikennöidään 2 x A32 vastaavilla vaunuilla laajaa, verkostomaista pikaraitiotielinjastoa. Linjaston rakenne ei perustu yhteen keskipisteeseen, toisin kuin Tukholman metro.

No, joka tapauksessa Tukholman tunnelbana on ainakin nk. Vihreän linjan osalta yksi maailman onnistuneimpia joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen yhteensovituksia (samaa en sano Punaisen linjan eteläpäästä tai Sinisestä linjasta). Tuohon tasoon ei Suomessa ole missään ylletty.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
No, joka tapauksessa Tukholman tunnelbana on ainakin nk. Vihreän linjan osalta yksi maailman onnistuneimpia joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen yhteensovituksia (samaa en sano Punaisen linjan eteläpäästä tai Sinisestä linjasta). Tuohon tasoon ei Suomessa ole missään ylletty.
Tämä teema oli ajankohtainen vuosi sitten, mutta vastaanpa kuitenkin...

Sinä kehuit Gröna Linjenin rakentamista onnistuneena kun lähiöt luotiin.
Röda ja Blå Linjen rakennettiin aivan samalla periaattella: kaikki ne lähiöt, hyvänä esimerkkinä voi ottaa Vårby Gård ja Fittja: siellä ei ollut kuin peltoa ja metsää ennen kuin alettiin rakentaa metroa: monet alueista rakennettiin käsi kädessä metron kanssa ja suunniteluissa oli aina asuntojen rakentaminen mielessä.
Niissä lähiöissä metro on tosiaan keskellä aluetta ja on varsin luonnollinen osa lähiön elämää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
antaeus sanoi:
Sinä kehuit Gröna Linjenin rakentamista onnistuneena kun lähiöt luotiin.
Röda ja Blå Linjen rakennettiin aivan samalla periaattella: kaikki ne lähiöt, hyvänä esimerkkinä voi ottaa Vårby Gård ja Fittja: siellä ei ollut kuin peltoa ja metsää ennen kuin alettiin rakentaa metroa: monet alueista rakennettiin käsi kädessä metron kanssa ja suunniteluissa oli aina asuntojen rakentaminen mielessä.
Niissä lähiöissä metro on tosiaan keskellä aluetta ja on varsin luonnollinen osa lähiön elämää.
Minäkin olen kehunut Tb1:tä eli Grönaa. Syy on selvä: asemaväli sillä systeemillä on sen verran lyhyt, että itse metron vaikutuspiirin kaupunginosissa ei tarvita juurikaan syöttöliikennettä. Toisaalta keskinopeus metrolla lienee vähän alempi useiden pysähdysten ansiosta. Jotkut pitävät alentunutta keskinopeutta pienempänä pahana kuin vaihtojen runsasta määrää. Gröna menee esikaupunkialueilla yli 90 %:sesti ulkona päivänvalossa, joten ikkunasta voi katsella kauniita maisemia pimeän tunnelinseinän sijasta.
 
Takaisin
Ylös