- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Mikko Laaksonen sanoi:Laitoin ensin väärän linkin ja sitten ei korjaus onnistunut. Tässä kumminkin se toinen linkki.
Ruotsi: Tutkimus Tukholman joukkoliikenteen sosiaalisesta turvallisuudesta
Upplevd trygghet vid resor med kollektiva Transportmedel. VTI Meddelande 919-2002
Kiitos linkeistä. Siinä ruotsalaisessa tutkimuksessa ei tosin ollut tutkittu lainkaan metroa, koska se oli tehty Norrköpingissä eikä Tukholmassa. Tutkimuksessa oli mukana oma auto sekä Norrköpingin joukkoliikennevälineet raitiovaunu, lähijuna ja kahdentyyppisiä busseja (kaupunki- ja maaseutu). Kovin suurta eroa ei ollut joukkoliikennevälineiden välillä, turvattomimmiksi koettiin kaupunkibusseja.
Suomalaisessa tutkimuksessa oli kaikki mukana pääkaupinkiseudun joukkoliikennevälineet mutta ei yksityisautoilu. Tutkimuksen mukaan metro koetaan turvattomimmaksi, lähijunan pitäessä kakkospaikkaa.
Yhdistävänä turvattomuustekijänä kaikissa joukkoliikennevälineissä pidettiin juopuneiden käyttäytymistä, ja raskaassa raideliikenteessä heikkoutena oli nimenomaan valvonnan ja häiriöihin puuttumisen vähäisyys. Metroon suhtauduttiin yleisesti ottaen kriittisemmin syistä jotka ei oikein käynyt ilmi, mutta luulisin sen olevan tekemisissä maanalaisuuden kanssa, sekä että sillä kulkee paljon enemmän matkustajia kuin lähijunilla.
Julkijuopottelu on siis se syy jonka vuoksi Suomessa koetaan joukkoliikennettä epämiellyttäväksi, ja se korostuu metrossa. Tämän perusteella luulisi löytyvän keinot jolla asia saadaan järjestykseen. Olen itse pannut merkille että alkoholin nauttimista julkisilla paikoilla salliva laki joka oli lyhyen aikaan voimassa 1990-luvun lopulla aiheutti kertaheitolla sellaista moraalin höltymistä ei vain liikennevälineissä vaan kaupungeissa ylipäänsä, että asian korjaaminen on ollut vaikeaa kun vahinko on päässyt tapahtumaan. Vielä 1980-luvulla kun kaikki julkijuopottelu oli kiellettyä ei olisi tullut kysymykseen että kukaan olisi metrossa tai junassa muulloin kuin ehkä vappuna avoimesti korkannut olut- tai siideripullon ja ryhtyä juomaan siitä. Koko ongelman ydin on siis suomalaisten huono viinapää, olematomat kollektiiviset käyttäytymismallit yhdistettynä valvonnan ja rankaisukeinojen tehottomuuteen.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa oli siis verrattu myös autoilua contra joukkoliikennettä ja onnettomuuksiin joutumisen pelkoa. Autoa käyttävät myöntävät että onnettomuuksiin joutuminen on paljon todennäköisempää autolla ajaessa, mutta että ei tarvitse pelätä joutuvansa väkivallan ja häiriköinnin kohteeksi, ja siksi pitävät autoilua miellyttävämopänä liikkumismuotona. Olkoot että tutkimus oli tehty Norrköpingissä jossa ruuhkat ovat varmaan pienemmmät kuin Tukholmassa. Merkillepantavaa oli myös se että häiriköinnin tai uhkailun kohteeksi joutuneet autoilijat tunsivat olonsa autoissa suhteessa paljon turvattomammaksi kuin joukkoliikenteessä uhkailun kohteeksi joutuneet joukkoliikenteessä. Autolla liikkuvista n 1.7% olivat siis joutuneet väkivallalla uhkailun kohteeksi (joukkoliikenteessä n 3%) . Onko tässä kysymys ns öykkäröinnistä tien päällä, tieraivosta, rattijuopot, tai välienselvittelystä kolaritilanteiden yhteydessä, kanssamatkustajien kanssa riitely tai ryöstö-, raiskaus- tms yritykset pysäköintihallien sokkeloissa ei käynyt ilmi, mutta ongelma lienee sen verran vakava että kannattaa panna merkille.
t. Rainer