Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että jos Tampereelle tulee 1435 raideleveys niin sitten tulee semmoinen Turkuunkin..? Eli junaratikka hommat eivät toteudu ollenkaan Suomen kamaralla?

Ei voi tietää. Tulkitsisin niin, että mitoitusohjeella tarkoitetaan lähinnä suunnitteluperiaatteita: vaunun leveyttä, sen perusteella ulottumaa ja katutilavarauksia, kaarresäteitä, etäisyyttä pysäköityihin autoihin ym. Raideleveydellä ei oikeastaan ole merkitystä suunnittelun kannalta ennen kuin vasta rakennussuunnitteluvaiheessa.

Turulle olisi 1524:sta enemmän hyötyä kuin Tampereelle, sillä Turusta lähtevillä rautateillä olisi nykytilanteessa tilaa duoratikoille. Tampereellahan näin ei ole, ja rautateiden lisäraiteiden rakentaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden raitiovaunuradan rakentaminen. Onkin mielenkiintoista nähdä, kasvavatko duoliikenteen edut Turussa niin suuriksi, että kannattaa valita Tampereesta poikkeava raideleveys ja hankkia oma, erillinen kalusto.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minun mielestä 1524 raideleveyttä käyttävät maat on arktisten alueiden tuotteiden alaisuuteen kuuluvia. 1435 lämpimät maat.

On olemassa hyvät syyt miksi Hyundai, CAF ja moni muu ns. Lämpimien maiden tuote on ollut ongelmissa kylmissä vaativissa olosuhteissa. Syy on, että kyseisissä tuotteissa on helppoihin ympäristöolosuhteisiin soveltuvia komponentteja.

Toisin sanoen 1524 olosuhteisiin suunniteltujen tuotteiden kustannusrakenne on oletusarvoisesti korkeampi kuin lämpimien maiden tuotteiden. Johtopäätöksenä on 1524 tuote ei ole kustannuksiltaan kilpailukykyinen lämpimissä maissa.

Lisäksi koen vääränä että perus ratikkaa ja junaratikka markkinoita verrataan suoraan keskenään (Tampereen esiselvitys). Junaratikka on kasvuvaiheessa oleva markkina. Perinteisten ratikoiden markkinat ovat kypsä. Kypsillä markkinoilla toimivin kilpailukeino on hinnoittelu. Kehittyvillä junaratikka markkinoilla laiyetoimittajalle jää enemmän viivanalle (Archtech). Lisäksi kypsillä markkinoilla toimituksista muodostuva voitto muodostuu volyymi toimituksista. Transtech ei ole mielestäni volyymitoimittaja.

JOS jokin eurooppalainen laitetoimittaja on valmis kilpailutukseen jossa on yksiloity tuotteeseen vaadittavat komponentit ja alistuu sopimusehdoissa ns. Toimivuus-, käytettävyys ja huoltokustannuskulu kriteereihin niin silloin on yksi ja sama kuka laitteen toimittaa. Pääasia että se toimii vaadituissa oloissa, vaaditulla tavalla ja täyttää käyttöön liitetyt odotukset. Lämpimän laitteen tuotteella, loskasohjossa on aina erinomaiset farssin ainekset. Suorat kustannukset ovat vain yksi osa konaisuutta.
 
Minun mielestä 1524 raideleveyttä käyttävät maat on arktisten alueiden tuotteiden alaisuuteen kuuluvia. 1435 lämpimät maat.

Mielipide on tietysti kaikilla, mutta 1435 mm raideleveys on kyllä käytössä Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa, myös raitioteillä, joilla ajetaan suht tavallisen mallisilla vaunuilla, ihan onnistuneestikin jopa. Göteborgin ja Oslon ongelmat eivät taida liittyä ilmastoon sen kummemmin, matalalattiavaunut on vaan suunniteltu ja rakennettu vähän sinne päin.
 
Minun mielestä 1524 raideleveyttä käyttävät maat on arktisten alueiden tuotteiden alaisuuteen kuuluvia. 1435 lämpimät maat.

Mä en oikein ymmärrä logiikkaasi tässä. Raideleveys ei ole sidoksissa ilmastoon, eikä sellaista korrelaatiota ole, että kylmä ilmasto vaatisi suurempaa raideleveyttä. Jos jotain yhtymäkohtia pitää hakea, niin 1524 (tai 1520) on neuvostoliittolainen ja 1435 länsimainen raideleveys. Mutta ei sekään tarkoita sitä, etteikö vaikka Viipuriin voisi rakentaa täysin toimivaa 1435-ratikkaa.
 
Postiluukusta kilahti kaupungin oman tiedotuslehden Turkupostin utopiaversio "Tulevaisuuden Turkuposti", numero 1/2029. Siinä mainostetaan kaupungin strategiaa vuoteen 2029 ulottuvalle jaksolle. Lehden jutut on kirjoitettu vuoden 2029 näkövinkkelistä tyyliin "Turun talous tasapainossa jo kymmenen vuotta", "Turku maailman hyvinvoivin kaupunki" jne. Turussa on luemma Guggenheim, Disneyland (tää tais pudota dystopian puolelle), Wäinö Aaltosen museossa Eremitaasin haarakonttori, kelluva konserttisali, matkustajamääriltään maan toiseksi suurin lentokenttä jne. Turkulaiset tutkijat ovat juuri saaneet lääketieteen Nobelin. Helsinkiin pääsee junalla tunnissa. "Suurelta osin toteutuneen" strategian mukaan joukkoliikenne on kaupungissa "sujuvaa ja vähäpäästöistä" ja kaupunkirakenne "eheä".

Sanaa raitiotie ei lehdykässä ole mainittu missään. Se niin sanotusti loistaa poissaolollaan.
 
Jotenkin musta tuntuu ihan hyvältä, että ratikkaa ei panna samaan listaan Disneylandin ja Gubbenheimin kanssa. Sehän tekisi ratikastakin ihan täyttä utopiaa. Nyt uskaltaa ehkä vielä unelmoida...
 
Kyllä strategiapaperissa joukkoliikenteen kehittämisestä puhutaan. Ja onhan sivun alalaidan kuvassa on 50-luvun raitiovaunu. Raitiotie tuskin toteutuu nykyisellä valtuuston kokoonpanolla.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:34 ----------

Jotenkin musta tuntuu ihan hyvältä, että ratikkaa ei panna samaan listaan Disneylandin ja Gubbenheimin kanssa. Sehän tekisi ratikastakin ihan täyttä utopiaa. Nyt uskaltaa ehkä vielä unelmoida...

Gubbenheim = Ukkokoti? Kyllä sellainen Turussa on, toimii nykyisin myös akkakotina.
 
Raitiotie tuskin toteutuu nykyisellä valtuuston kokoonpanolla.

Mitkä puolueet kannattavat ja mitkä vastustavat? Uusi valtuusto aloittaa jo 2016. Pitäisi tietysti saada virkamiehet ratikan kannalle ja ennen kaikkea tekemään kelvollinen yleissuunnitelma. Sihenhän voidaan myöhemmin palata, jos se on hyvin tehty.

Gubbenheim = Ukkokoti?

Nuo b:t ovat vaan mun tapani väheksyä Helsingin hanketta, jota pidän täysin vastuuttomana verorahojen käyttönä. Mutta ehkä siitä tosiaan saadaan lopulta Helsingin parhaimmilla näköaloilla varustettu vanhainkoti, kuka tietää!
 
Ainakin demari- ja kokoomusvaltuutetut ovat lehtikirjoituksissa vastustaneet raitiotietä, lähinnä vedonneet kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Kepu ja persut vastustavat myös. Kannattajina tuntuvat enää olevan vihreät ja vasurit. Tästä voi helposti laskea.
 
Kyllä strategiapaperissa joukkoliikenteen kehittämisestä puhutaan.

Surffailin turku.fi/2029 -sivut ja pdf:t pikaisesti läpi. Ainoa maininta raitiotiestä on "Strategiset tavoitteet" -paperissa, jossa on ranskalaisen viivan perässä yksinään lause "Tehdään päätös raitiotiestä yleissuunnitelman valmistuttua." Se on liikennettä ja kaupunkirakennetta koskevien alatavoitteiden listassa viimeisenä. Muissa papereissa ja webbisivulla on ainoastaan hyvin ympäripyöreää joukkoliikennettä kehitetään -settiä. Vaikutelma on se, että raitiotien kanssa ei olla tosissaan.
 
Jaa-a. Näemmä konsultti on käsketty yhdistämään bussit ja ratikat samoille kaistoille aina, kun se suinkin on mahdollista. Miksi Turku on mahtanut päätyä ratkaisuun, joka on täysin vallitsevien käytäntöjen vastainen?

Ei tämä nyt varsinaisesti anna aihetta aiempaa suurempaan uskoon siitä, että Turku saisi raitiotien. Ennemmin tulee mieleen, että näillä nivaskoilla voi perustella sitä, miksi Turkuun ei haluta/voida/uskalleta tehdä raitiotietä. Sääli.

Uudenmaankadulla on muuten jonkunlainen virhe poikkareissa. Ratikka on piirretty kadun keskelle, mutta poikkariselitykset eivät vastaa kuvaa. Niiden mukaan keskellä on erotuskaista, jonka toisella puolella autot ja toisella raitiotie.
 
Jaa-a. Näemmä konsultti on käsketty yhdistämään bussit ja ratikat samoille kaistoille aina, kun se suinkin on mahdollista.

Tämä kismitti minuakin! Tosin eniten siellä taitaa kilometrejä olla kuitenkin omalla kaistallaan, ja ymmärtääkseni nämä yhdistelmäkaistat ovat bussien osalta lähinnä runkolinjoja, eikä suinkaan kaikki bussit niillä kulje.

Lähden kuitenkin siitä liikkeelle, että raitiotie rakennetaan Turkuun tai muuten lähden lopullisesti Turusta. Raitiotietön Turku ei tule kelpaamaan minulle.

Raitiotien palauttaminen on ollut minulle unelma siitä lähtien kun pikkupoikana ekaa kerran kuulin, että sellainen upeus on Turussa liikkunut. On karua asua kaupungissa, josta kaikki vähänkin hieno ja upea juttu on joko siirretty, varastettu, purettu tai lopetettu pois ennen syntymääsi, tämän amerikkalaisen neukkulan keskellä on enää jäljellä 500 metriä Eurooppaa aurajokirannassa, joka lienee (murteen lisäksi) ainut syy sille miksi jotkut puhuvat Turusta, että on kuin ulkomailla olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös