Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Mitähän tuon uutisjutussa olevan yhden virkkeen heiton takana on? Miten Turku saisi hyvän tarjouksen nivelbussien liikennöimisestä, kun se ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole onnistunut Helsingissä, ja Tampereella nivelistä on luovuttu, samoista syistä? Vai onks tää taas taktista bussivaihtoehtojen tutkimista?
Tehokkain mahdollinen ”superbussi” lienee kolumbialainen BRT, kuten jollain tasolla kuuluisa Bogotán TransMilenio. Suomessa tällainen tuskin on yhtään ratikkaa halvempi, vaikka henkisesti varmaan helpompi hyväksyä niille, jotka eivät ymmärrä, että palvelutaso on huonopi ja kustannukset suuret. Mutta ihan hyvä että selvitetään. Kun selvitys tehdään oikein ja luotettavasti, niin sitten tiedetään ja voidaan lopettaa spekulointi.

Viikko sitten tuli tilaisuus kokeilla Bogotássa 2-nivelistä superbussia. Istumajärjestys bussissa oli 2+2, mutta kun bussissa on 6 leveätä ovea vasemmalla ja hätätiloja varten etu- ja takaovi oikealla puolella, seisomatilaa muodostuu kohtalaisen paljon. Takapäässä matkustaminen on epämiellyttävää jatkuvan pystysuuntaisen keikkumisen vuoksi, vaikka bussi ajaa omalla kaistallaan ja ilmastossa, jossa ei ole talvea eikä routaa.

Kolumbiassa tämä BRT on brändi, jota on muissakin kaupungeissa. Erikoista ovat vasemmanpuoleiset ovet ja korkeat laiturit. Nämä ovat tarpeen lyhyiden pysäkkiaikojen vuoksi, mutta heikentävät bussien saavutettavuuden metron tasolle. Keskellä leveitä (6–8 ajokaistaa autoille) katuja sijaitseville pysäkeille kuljetaan pitkiä siltoja ja niiden ramppeja käyttäen. Kun nämä ovat maanpäällä, ymmärtää, miten pitkä matka tähän (bussi)metroon on käveltävä.

Antero
 
HSL salli nivelien tarjoamisen viimeksi 550:n liikennöintiin. Pohjolan Kaupunkiliikenteen niveltarjous taisi olla 2. paras, voittajana Helsingin Bussiliikenteen Scalat.

HSL ei kuitenkaan vaadi kalustoa matkustajavirran mukaan, vaan kriteeri on istumapaikkojen määrä. Matkustajavirran mitoittaminen johtaisi täysmatalaan kalustoon jossa on paljon ovia, joka on nivelkalustossa tärkeä ominaisuus.
Silti väite, että oltaisiin yritetty jollain tavalla säilyttää nivelet, ei pidä paikkaansa. Niitä ei olla vaadittu ja sen on voinut arvata, että jos yhdelläkään liikennöitsijällä ei ole niveliä, ei huoltotarpeita nivelille, ei koulutusta nivelbusseilla ajoa varten (jos nyt edes tarvitaan) eikä Suomessa valmisteta nivelbusseja, lopputulos on, että telejä tarjotaan edullisemmin, jos niitä saa tarjota. Nivel on riskisijoitus liikennöitsijälle, jos ei voida olla varmoja siitä, että 7 vuoden päästä vaaditaan jollekin linjalle niveliä. Jos ei vaadita, ne jäävät turhiksi, eikä niitä ei kannata tarjota teleinä. Kampin ja Elielin terminaalitkin on suunniteltu teleille. Elielille kylläkin mahtuisi suorat reunalaiturit sitten, kun Länsimetro avautuu käyttöön.

Ok, kiitos linkistä. Oletan, että superbussit kilpailutettaisiin omana kategorianaan, jossa tuplanivel asetetaan lähtökohdaksi.
Tai sitten toimitaan, kuten HSL "superbussiensa" kanssa tähän mennessä. Ei edes pyydetä tarjouksia tuplanivelistä. Mutta koska Turussa matkustajavolyymit ovat pienemmät, ja Helsingissä kaikki mahtuvat nykyään laihdutustrendien johdosta teleihin, saanee varmasti Turkuun tarjota vaikka 11-metrisiäkin busseja, jos ne ovat tuplaniveliä halvempia. Sitäkään HSL ei halua ottaa huomioon, että runkolinjoilla nivelessä/superbussissa päästöt matkustajapaikkaa ja yhtä matkustajaa kohden ovat pienemmät, kuin ajamalla puolitoistakertainen määrä pienempiä yksiköitä. Useampien telejen ajattaminen on myös kalliimpaa, mutta pk-seudulla hintoja vääristää se, ettei isoja busseja ole tarjolla. Tallinnalla ja Tukholmallakin on "varaa" ajaa nivelillä, koska niitä tulee sarjatuotantona tehtailta ja suuret asiakkaat saavat edullisia tukkutarjouksia.
 
Linnankaupungin haaran poisjääminen 1. vaiheesta liittyy ajatukseen että rautatieasema siirtyy matkakeskukseen. Runosmäen linja kulkisi Brahenkadun ja Brahensillan (tai Matkakeskussillan) kautta matkakeskukseen, ja sieltä Satakunnantien, Hepparin ja Nättärin kautta Runosmäkeen. Kevyelle ja joukkoliikenteelle tarkoitettu Brahensilta (t. Matkakeskussilta) kulkisi Läntisen Pitkäkadun, Ratapihankadun ja ratapihan yli matkakeskukseen ja sieltä edelleen ratapihan Pohjolan puolelle.
 
Linnankaupungin haaran poisjääminen 1. vaiheesta liittyy ajatukseen että rautatieasema siirtyy matkakeskukseen.

Tuo vaikuttaa siltäkin, että suunnittelijat varautuvat siihen, että Linnakaupungin toteutuminen ylipäätään lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen.
 
Tuo vaikuttaa siltäkin, että suunnittelijat varautuvat siihen, että Linnakaupungin toteutuminen ylipäätään lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen.

Jos ottaa huomioon miten paljon Turussa on valmisteilla tai kesken isoja asuinalueita, niin Linnakaupunki saattaa hyvinkin valmistua vasta 2030 jälkeen.

Jotenkin harmi, että äkkäsivät BRT-konseptin. Turku on huonojen kompromissien kaupunki ja sellaisia haetaan yleensä todella innokkaasti. Toki BRT olisi hieno kaikilla runkolinjoilla, joihin on ajateltu linja-autoliikennettä, sillä kyllähän BRT muuttaisi olennaisesti liikenteen luonnetta Turussa, joista tärkein on se, että henkilöautoliikenne joutuu antamaan tilaa joukkoliikenteelle ja se että joukkoliikennevälineellä on kunnolliset liikennevaloetuisuudet.

BRT on siitä mielenkiintoinen, että sen voisi saada täysiautomaattisena. Mikä kertoo sen luonteesta jotain.
 
Jos ottaa huomioon miten paljon Turussa on valmisteilla tai kesken isoja asuinalueita, niin Linnakaupunki saattaa hyvinkin valmistua vasta 2030 jälkeen.

Juu, jos olisin kaupungindiktaattori, olisi jättänyt Skanssin automarketteineen tekemättä ja rakentanut Linnakaupungin sen sijaan, ja mahdollisesti tehnyt enempi radikaalin uudistuksen Varissuolle. Ei olisi tarvinnut yrittää viritellä Skanssiin raitiotietäkään, mistä on tulossa jälleen yksi outo kompromissi. Linnakaupungin rata olisi sentään ollut matkan varrella mm. satamaan.
 
Tässä on tosin vaarana nyt se, että jos Linnakaupunki jostain syystä alkaakin rakentumaan nopeammin, tulee siitä ilman raitiotietä varmasti paljon lähiömäisempi kuin jos siellä olisi raitiotieyhteys.
 
Suomessa on yleinen ongelma tuo alueiden rakentaminen kertalaakista valmiiksi ja muuttumattomaksi. Ei maksaisi paljoa (jos yhtään) lisää rakentaa niin, että korttelit korottuvat ja täyttyvät talo kerrallaan kun rahoitus ja kysyntä kohtaavat.
 
Demarit haluaisivat haluaisivat kovasti haudata ratikka hankkeen:
http://www.aamuset.fi/naista-puhuta...-pikaraitiotien-jatkosuunnittelun-myohemmille

Heistä selvityksiä ei pitäisi jatkaa ja kaupungin kehittäminen laittaa jäihin, koska peruspalvelut...

Jostain syystä kaikista puolueista vähiten arvostan demareita. Demarit ovat harmaantunut konservatiivinen hyvävelipuolue. Kokoomuskin on hyvävelipuolue, mutta heiltä sitä saattaa odottaa, jopa edellyttää, kun taas demareiden pitäisi olla työväen ja tavallisen kansan puolue. Mutta jo vilkaisu Juttu Urpilaiseen riittää kertomaan, että puolue on täynä näennäistä tyhjänpuhumista, jonka ainoana tarkoituksena on turvata äänet taas seuraavissa vaaleissa, jotta hyvävelitoiminta voi jatkaa pyörimistään. Suomihan on tosiasiassa demokratiaan verhoiltu plutokratia, jossa erilaisilla suhteilla ostetaan politiikkaa. Tämän todistaa se, että käräjillä poliitikot pääsevät kuin koira veräjästä. Ai että risoi kun kahvia terassilla hörppiessäni kadulla tepasteli Ilkka Kanerva naama kuin naantalin auringolla.

Viimeaikoina raitiotien vastustajat ovat suorastaan masinoineet vastustuskirjoituksia Turun Sanomiin. Itsellä alkaa olla sen verran puhti loppu, ettei vastinetta jaksa kirjoittaa. Olen kyllästymiseen saakka jauhanut kaupunkirakenteen tärkeydestä, ja oikeanlaisen keskustelufoorumin puutteessa ovat uudet näkökulmat ja tavat tuoda asiaa esille jääneet syntymättä. Miten selittää ihmisille kansankielellä, että tiiviskaupunkirakenne on yhtä kuin paremmat peruspalvelut? Tiiviskaupunkirakenne ja tiiviys yleensä ovat Suomen kansalle suorastaan kuin Helvetissä kehitelty ideologia, jonka tarkoitus on riistää heiltä unelma punaisesta talosta ja perunamaasta, citymaasturilla ja punaisella ooppelilla, ja tietysti vielä trampoliini ja perheen teinin mopoauto.

En tiedä miten raitiotien kanssa käy, mutta osaan ennustaa Turun tulevaisuuden ilman sitä. Kun Tampere rakentaa raitiotien, Tampere määrittelee uudestaan sen, miltä menestyvä keskikokoinen suomalainen kaupunki näyttää. Siitä tulee uusi kaupunkilaisuuden trendi. Tampere tulee parantamaan imagoaan erityisesti nuorten pk-seutulaisten silmissä. Ja ennustan että Tampere tulee ottamaan Espoon kiinni asukasluvun kasvussa kun raitiotien maankäytölliset hedelmät alkavat tuottaa nektaria. Turun tilanne tulee peilautumaan suoraan tätä vasten. Haiseva meluinen autokaupunki, joka näyttää yhtä tylsältä kuin 60 vuotiaan elämäntapavalittajan mielenmaisema. Ei kukaan nuori itseään kunnioittava kaupunkilainen halua enää asua Turussa silloin, se ei ole enää edes varsinaissuomalaiselle trendikästä huolimatta Aurajoen rantojen kesäisestä sykkeestä. Se ei vain riitä kattamaan ummehtunutta ilmapiiriä.

Turku tulee toteuttamaan joukkoliikenteen sijaan Toriparkin. Osuuskauppa saa lyhytaikaisen boostin, kun se vuokraa parkkipaikkauskovaisille yrittäjille ylikalliit liiketilansa mahdollisimman pitkillä sopimuksilla. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että keskusta on huono sijainti automarkettikonseptille, varsinkin jos parkkipaikka on maksullinen. Uudet yrittäjät ovat pian pulassa, ja heti kun määräajat sulkeutuvat lähtee Turun Foorumiin hankittu lippulaiva litomaan.

Aikanaan Oulu, Kuopio ja Jyväskylä tulevat selvittämään raitiotien mahdollisuutta kaupungissaan Tampereen menestystarinan innoittamana. Sinä päivänä Turku on ajautunut noidankehään, jossa sillä ei enää ole vaihtoehtoja. Raha ei riitä raitiotiehen vaikka haluja jo oliskin, valtion pitäisi tulla mukaan 90 %:lla. Suuren ikäluokan vaihtaessa hiippakuntaa melkein 200 000 asukkaan paremalle puolelle ehtineen kaupungin väestömäärä romahtaa 90-luvun tasolla, kaupunki on myös taas yhtä ruma ja huonossa kunnossa kuin 90-luvulla.

Onneksi Turkuun ei ole pakko jäädä asumaan. Mutta sääliksi käy!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kun Tampere rakentaa raitiotien, Tampere määrittelee uudestaan sen, miltä menestyvä keskikokoinen suomalainen kaupunki näyttää. Siitä tulee uusi kaupunkilaisuuden trendi.

Kannattanee malttaa hetki näiden visioiden kanssa. Tampere tehnee päätöksensä toukokuussa. Demari- ja muista patuista ei varsinaisesti ole pulaa sielläkään. Tähän mennessä Tampere on saanut aikaiseksi ryhtyä tekemään keskustaan isoa autotunnelia, mikä oli mielestäni varsin antiurbaania ja melkoista rahan haaskausta.
 
Takaisin
Ylös