Turun pikaraitiotien yleissuunnitelma käynnistyy

Mr. juhotyyppi kirjoitti: "Oletko kuullut käyttökustannuksista? Ratikan käyttökustannukset ovat edullisemmat kuin kaksinivelbussin, ja ratikka kestää huomattavasti pidempään kuin kaksinivelbussi, minkä seurauksena elinkaarikustannukset ovat matalammat".
Perustuuko tämä väite tietoon vai tunteeseen? Jos raitiovaunu maksaa monta kertaa bussia enemmän, niin millä matematiikalla se saadaan edullisemmaksi edes käyttökustannuksiltaan. Eräs tuttuni on HSL:n pomoja ja hänen mukaan raitiovaunun paikkakilometri maksaa kaksinkertaisesti busseihin verraten.

En ole Mr. juhotyyppi, mutta jälleen pitäisi tietää, millaisista spekseistä puhutaan, jotta voidaan vertailla. Ei voida vertailla vaan yleisesti busseja ja ratikoita, vaan pitää verrata keskenään vertailukelpoista palvelua. Siis superbussia 5 min vuorovälillä ja pitkää raitiovaunua 7,5 min vuorovälillä. Turkuun ei ole suunnitteilla Helsingin kantakaupunkiratikoiden tyyppistä nykymittapuulla hidasta raitiotiejärjestelmää suht lyhyillä vaunuilla, vaan Tampereen tyyppinen järjestelmä pitkillä vaunuilla. Paikkakustannukset ovat näillä keskenään aivan eri. 130 matkustajaa per kulkine tuottaa eri paikkakustannuksen kuin 260 matkustajaa per kulkine.

Ei hyödytä tuijottaa HSL:n tilastoa HSL:n ratikka- ja bussiliikenteen spekseillä, kun suunnitellaan Föli-alueen ratikka- ja bussiliikennettä Fölin spekseillä. Tietoa kannattaa silloin etsiä sellaisista paikoista, joissa on Föli-alueelle suunnitellun kaltaista liikennettä ja kalustoa. Tampere on ratikan osalta oikeampi vertailukohde. (Super)bussiliikenteestä vertailukohtaa pitää etsiä ulkomailta.
 
Ratikan paikkakilometrit Helsingissä ovat suhteellisen kalliita, koska ratikoita ei ole muualla kuin hitaan ja kalliin kilometrin ydinkeskustassa. Vastaavasti bussien suoritteessa on paljon nopeaa ja tehokasta kilometriä pitkin moottoriteitä ja lähiöiden kokoojakatuja.

Yhtä lailla meillä voisi olla nopeita ratikoita lähiöihin ja matelevia keskustabusseja, jolloin keskustelupalstoilla varmaan olisi kestoaiheena että miksi bussit ovat niin kalliita.
 
HSL ei ole vuosiin julkaissut erikseen kulkumuotokohtaisia suoritteita, mutta ne ovatkin olleet Toiminta- ja taloussuunnitelmien lopussa https://hslfi.oncloudos.com/kokous/2021100-3-8485.PDF, sivu 66 eteenpäin

Enää ei tarvitse argumentoida 10 vuotta vanhoilla luvuilla, eikä HSL-pomokaverien juoruilla.

Vastaavasti bussien suoritteessa on paljon nopeaa ja tehokasta kilometriä pitkin moottoriteitä ja lähiöiden kokoojakatuja.

Ja tätä puoltaa se, että 2017-2018 kun Länsiväylän moottoritiebussirihmasto vaihtui metron liityntäliikenteeseen bussien infra- ja liikennöintikustannus matkustajakilometriä kohden kasvoi 45% 0,25:stä 0,36:een

Sen jälkeen ratikkakilometri ei olekkaan enää ollut kuin vajaa 50% kalliimpaa. Nousua kohden bussiliikenne olikin sitten 62% raitioliikennettä kalliimpaa ennen Hämeentien rakentamisen poikkeusreittejä ja koronaa.
 
Turun pormestarisopimuksessa sanotaan

"Raitiotien kustannus- ja kannattavuussarvion pohjalta tehdään päätökset kaupunkikehityksen kannalta merkittävästä joukkoliikenneratkaisusta."

eli päätös tällä valtuustokaudella kaupunkikehityksestä ?
 
Raitiotielle laaditaan Turun ilme

"Turun kaupunki laatii parhaillaan raitiotien yleissuunnitelmaa välille Satama-Matkakeskus-Kauppatori-Varissuo. Suunnittelu perustuu kaupunginvaltuuston keväällä 2020 tekemään päätökseen. Yleissuunnitelman tavoitteena on täydentää aiempia raitiotiesuunnitelmia, parantaa raitiotien toteutussuunnitteluvalmiutta sekä arvioida raitiotien vaikutuksia."

https://www.turku.fi/uutinen/2021-09-27_raitiotielle-laaditaan-turun-ilme
 
Turun raitiotie vuorovaikutus syksyllä 2021

"Kysely oli auki 27.9.-17.10.2021.
• Kyselyn markkinointi: tiedote, kaupungin sähköiset kanavat, aluefoorumit
• Kyselyyn tuli 1 018 vastausta.
• Kyselylinkki oli avattu vastaajien toimesta 3 333 kertaa, eli noin 1/3 kyselylinkin avanneista vastasi
kyselyyn.
• Kyselyssä kaksi tehtävätyyppiä
• Vastaajia pyydettiin valitsemaan esimerkkikuvista miljöötyypeittäin kuvia, jotka kuvasivat parhaiten katuympäristöä,
jollaista vastaaja haluaisi nähdä tulevaisuudessa Turun raitiotien varrella.
• Vastaajia pyydettiin vastaamaan kaupunkikuvaa, turvallista ja sujuvaa liikkumista sekä kaupunkiympäristön
kestävyyttä ja muutoksensietokykyä koskeviin väittämiin.
• Lisäksi oli mahdollisuus jättää avointa palautetta."

https://www.turku.fi/sites/default/...rovaikutus_syksy_2021_yhteenveto_15112021.pdf
 
Turun raitiotie Oy:n perustamisesta

"Hankkeessa ollaan siirtymässä yleissuunnitelmatasosta hankkeen tekniseen suunnitteluun, joka on edellä mainitusti kohdennettu kaupunginvaltuuston kirjauksilla hankeyhtiön toteutusvastuulle. Valtuusto on lisäksi varannut tarkoitusta varten määrärahan kaupungin investointiohjelmaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymän MAL-sopimuksen 2020–2031 mukaan Turun kaupunki käynnistää raitiotien suunnittelun ja valtio osoittaa 30 %:n ja enintään 4,5 miljoonan euron avustuksen raitiotien yleis- ja toteutussuunnitteluun."

https://ah.turku.fi/kh/2022/0131003l/4584299.htm
 
Turun raitiotiehankkeen yleisuunnittelun tarkennusten tarkennusten tarkennusten tarkennuksessa on edetty vaiheeseen, jossa satama–Varissuo -raitiotien reittivaihtoehtojen suunnitelmaluonnokset on julkistettu kommentoitaviksi.

Ydinkeskustassa reittivaihtoehtoja on kolme:

1) Kauppatorin ohi Eerikinkatua Humalistonkadulle ja sieltä satamaan
2) Kauppatorin itälaitaa Kauppiaskadun, Maariankadun, Aninkaistenkadun ja tulevan matkakeskuksen kautta Läntiselle pitkäkadulle, josta edelleen satamaan
3) Haaroitettu vaihtoehto, josta toinen kuten vaihtoehdossa 1, ja toinen kuten vaihtoehdossa 2, mutta vain tulevalle matkakeskukselle saakka. Sieltä reitti voisi jatkua tulevaisuudessa Raision/Runosmäen suuntaan.

Tuomiokirkon edustalle on tuotu uusi alavaihtoehto, jossa esitetään vaihtoehtoisena ratkaisuna raitiotien linjaamista Tuomiokirkkotorin poikki oikaisten. Edelleen vaihtoehtona on myös Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteyksen kautta kulkeminen.

Varissuon päätepysäkiksi vaihtoehtoja on nyt tuotu arvioitavaksi kolme:

a) Lyhyt reitti Varissuon liikekeskukselta lähiön itäreunaan Pelttarinkadulle
b) Pidempi reitti liikekeskukselta lähiön itäreunan kautta alueen luoteiskulmaan saakka Orminkadun kohdalle
c) Pisin reitti, joka kiertää liikekeskukselta lähiön itä- ja pohjoisreunan kautta alueen läntiseen kulmaan saakka Kraatarinkadun kohdalle.

Mielipiteitä perusteluineen on mahdollista esittää Turun kaupungin kyselyssä, joka on avoinna 8. toukokuuta asti.

https://www.turku.fi/uutinen/2022-0...assa-arvioidaan-erilaisia-linjausvaihtoehtoja

https://kerrokantasi.turku.fi/raitiotie
 
Eikö matkakeskuksen pysäkkiä saada lähemmäksi junalaitureita? Jos ei, niin mielestäni voisi luopua koko matkakeskushankkeesta, koska pitäisin sujuvaa vaihtoa ratikkaan tärkeämpänä. Etenkin lähijunaliikenteen myötä rautatieaseman merkitys on moninkertainen linja-autoasemaan verrattuna. Lähes kaikkiin linja-autoasemalta lähteviin paikallis- ja seutuliikenteen busseihin pystyy vaihtamaan myös Kauppatorilla, kun Kauppatorin remontti on valmis. Monet linjat on vain väliaikaisesti siirretty Puutorille.
 
Eikö matkakeskuksen pysäkkiä saada lähemmäksi junalaitureita? Jos ei, niin mielestäni voisi luopua koko matkakeskushankkeesta, koska pitäisin sujuvaa vaihtoa ratikkaan tärkeämpänä. Etenkin lähijunaliikenteen myötä rautatieaseman merkitys on moninkertainen linja-autoasemaan verrattuna. Lähes kaikkiin linja-autoasemalta lähteviin paikallis- ja seutuliikenteen busseihin pystyy vaihtamaan myös Kauppatorilla, kun Kauppatorin remontti on valmis. Monet linjat on vain väliaikaisesti siirretty Puutorille.

Eikös tuo pysäkki ole ihan uuden matkakeskusrakennuksen kulmalla? Siitä pääsee kätevästi sisään ja liukuportaita pitkin asemasillalle.
 
Eikö matkakeskuksen pysäkkiä saada lähemmäksi junalaitureita? Jos ei, niin mielestäni voisi luopua koko matkakeskushankkeesta, koska pitäisin sujuvaa vaihtoa ratikkaan tärkeämpänä. Etenkin lähijunaliikenteen myötä rautatieaseman merkitys on moninkertainen linja-autoasemaan verrattuna. Lähes kaikkiin linja-autoasemalta lähteviin paikallis- ja seutuliikenteen busseihin pystyy vaihtamaan myös Kauppatorilla, kun Kauppatorin remontti on valmis. Monet linjat on vain väliaikaisesti siirretty Puutorille.

Eikös tuo pysäkki ole ihan uuden matkakeskusrakennuksen kulmalla? Siitä pääsee kätevästi sisään ja liukuportaita pitkin asemasillalle.

En ole kovin paljoa asemanseudun suunnittelua seurannut, mutta googlaamalla löytyi esim. juttu, jonka mukaan rautatieaseman toiminnot muuttavat Logomonsillalle, joka on tulevan aseman toisessa päässä, eikä sen kohdalla ole pysäkkiä suunnitelmissa. Toki matkakeskuksesta kaiketi yhteys laitureille tulee, mutta onko noilla asematoiminnoilla asian kannalta jotain merkitystä? Ja toki, mitä asematoimintoja enää isommin on jäljellä? Jutun mukaan kuitenkin valtion olisi tarkoitus rakentaa juuri sinne asematoiminnot.

Muutenkin kyllä pidän erityisesti tuota koukkausta siksakkina matkakeskuksen ohi vähän kummallisena, jos nopeaa ratikkaa halutaan.
 
En ole kovin paljoa asemanseudun suunnittelua seurannut, mutta googlaamalla löytyi esim. juttu, jonka mukaan rautatieaseman toiminnot muuttavat Logomonsillalle, joka on tulevan aseman toisessa päässä, eikä sen kohdalla ole pysäkkiä suunnitelmissa. Toki matkakeskuksesta kaiketi yhteys laitureille tulee, mutta onko noilla asematoiminnoilla asian kannalta jotain merkitystä? Ja toki, mitä asematoimintoja enää isommin on jäljellä? Jutun mukaan kuitenkin valtion olisi tarkoitus rakentaa juuri sinne asematoiminnot.

Tästä on jostain syystä ihan mahdottoman vaikea löytää mitään tietoa, mutta tässä dia-esityksessä on ainakin jotain. Dioilta 12, 16, 18 ja 21 löytyy joitain kuvia.

Logomonsillasta ymmärtääkseni tulee sekundäärinen sisäänkäynti uuden matkakeskuksen auetessa. Ennen sitä se on kai aseman ainoa sisäänkäynti.

Lisätäänpä vielä tällainen lainaus Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsaselta:
Hintsanen myöntää, että matkakeskusta, elämyskeskusta ja valmistunutta siltaa ei ole suunniteltu kokonaisuutena. Ne ovat erillisiä palasia, jotka on liimattava yhteen.

– Siltaa on järkevää hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti, jopa ehkä enemmän kuin aikaisemmin ajateltiin. En pidä ollenkaan välttämättömänä, että enää tarvitaan muita siltoja ratapihan yli matkakeskuksen kohdalla.

Joten on kai näköjään myös mahdollista, ettei matkakeskuksen kohdalle tulisikaan toista siltaa. Toisaalta mikä tekee matkakeskuksesta silloin matkakeskuksen eikä vain uutta bussiasemaa?
 
Viimeksi muokattu:
Ketju aloitettu: 11 vuotta sitten. Nyt se suunnitelma ja lisäselvitysten lisäselvitykset ovat viimein läpi kaupunginhallituksesta ja 22.5 valtuusto äänestää toteutussuunnitelmasta.

Tykkään tästä projektista vähemmän ja vähemmän, mitä enemmän aikaa kuluu. Rautateiden raideleveys sivuutettiin oudoilla perusteluilla, kuten että 1-raiteisilla radoilla ei saada liikennöityä 7,5 minuutin välein, ikään kuin se seudullisessa liikenteessä varsinkaan sen alkuvaiheessa olisi tavoite, ja että Kupittaalla on vaikeaa maastoa siirtyä pois rataverkosta. Linnakaupungin linja tuntuu lähinnä hätäratkaisulta, kun ensisijaiset kohteet Runosmäki tai Raisio olivat liian kalliita. Joka tapauksessa sen takia 32 ja 42 Pansio-Pernoon katkeaisivat liityntälinjoiksi. Varissuolla palvelu heikkenee todella, jos linja katkeaa Pelttarinkadulle, kuten nyt on päädytty suosittamaan.

Saisivat edes ne runkolinjat ärjennettyä ensin. :mad:
 
Joo, mä pläräsin läpi sen proopuskan siinä vaiheessa kun lehdet muutama päivä sitten uutisoi aiheesta. Kokonaan uudeksi ratikkahankkeeksi harvinaisen kunnianhimoton. Siellä mennään paria poikkeusta lukuunottamatta bussikaistalla ja sekakaistalla. Aika lyhyt linja ja pieni vaunutarve. Joku lehti kirjoitti, että tässä ei nyt rakenneta uudelleen sitä ratikkaa, joka Turusta kerran lopetettiin, mutta rupesin miettimään, että oikeastaan tuossa tehdään juuri sitä. Ainakaan siinä ei tehdä samantyyppistä nykyaikaista ratikkaa kuin Tampereella.

Onko jollakulla asiaa paremmin tuntevalla valistunutta arvausta siitä, eteneekö Turun ratikkahanke toteutukseen oikeasti vaiko eikö?
 
Takaisin
Ylös