Turun seudun joukkoliikenne 2020

Mikko Laaksonen · 15 Heinäkuu 2008

Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteestä ajantasaiset selvitykset:
Varsinais-Suomen liitto: Uusikaupunki–Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys 2005 PDF n. 2 Mt
Varsinais-Suomen liitto: Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku-Loimaa ja Turku-Salo 2007
PDF
RHK: Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, ratatekninen ja liikenteellinen selvitys 2008
Nettisivut

Kaksi ensimmäistä ovat toiminnallisia selvityksiä, kolmas kahteen ensimmäiseen pohjautuva ratakapasiteettia ja -tekniikkaa käsittelevä selvitys.

Turun seudun joukkoliikenne 2020 - selvityksessä paikallisjunaliikenne ei ole keskiössä vaan pääasia on vertailla vaihtoehtoja kehitetty bussiliikenne (1) ja pikaraitiotie (2) Turun kaupunkiseudun ydinalueella. Em. selvityksissä tutkitun paikallisjunaliikenteen Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin oletetaan perustasoisena olevan osa joukkoliikennejärjestelmää kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdoissa voidaan ehkä esittää laajempaa liikennettä.

Kolli · 22 Elokuu 2008

http://lotta.yle.fi/rswebtku.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content4481B

YLE Turun Radio sanoi:
Loimaa lähdössä mukaan paikallisjunaliikenteeseen

Loimaalla otetaan tänään kantaa paikallisjunaliikenteeseen. Kehittämisjohtaja Sami Suikkanen esittää tulevaisuuslautakunnalle lähtemistä mukaan Turku - Loimaa-radan kehittämiseen yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa.

Hänen mukaansa liikenne hyödyttäisi alueen elinkeinoelämää ja lisäisi sen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Suppean liikenteen toteutus maksaisi vähintäin nelisen miljoonaa euroa.

Laajan säännöllisen matkustajaliikenteen toteuttaminen kaksinkertaistaisi kustannukset. Loimaan kaupunginhallitus tekee lopullisen päätöksen mukaanlähdöstä.

Varsinais-Suomen liitto pohjustaa paikallisjunaliikenteen käynnistämistä Turun ja Loimaan, Turun ja Salo sekä Turun ja Uudenkaupungin välillä.

Liitto odottaa kuntien vastauksia syyskuun 19. päivään mennessä. Maskun kunnanhallitus päätti maanantaina lähteä mukaan.

© |YLE| Turun Radio 22.08.2008 päivitetty klo 06:44:00

Kolli · 22 Elokuu 2008

Turun matkakeskushanke ei ilmeisesti toteudu toivotussa aikataulussa.
Pitkälle edennyttä osayleiskaavaa ei olla viemässä eteenpäin. Rakentamisen
edellyttämä asemakaava valmistuu aikaisintaan viiden vuoden
kuluttua, riippuen kaupungin kiinteistölaitoksen ja tulevien yrittäjien
välisistä neuvotteluista. VR:n konepajan alueelta asemakaava on jo
ehdotusvaiheessa, mutta siihen ei sisälly matkakeskus-toimintoja.

s.16 "Miten Varsinais-Suomi makaa-Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2008."

http://www.varsinais-suomi.fi/Link.aspx?id=1033991

Kolli · 16 Syyskuu 2008

http://www.turunsanomat.fi/mielipit...;4:8:0:1:2008-09-16,104:8:564793,1:0:0:0:0:0:

Turun Sanomien pääkirjoitus 16.9.2008

Julkaistu 16.9.2008 2:32:26

Turun Sanomat sanoi:
Rahat eivät riitä ratikkaan
Raitiotieliikenne loppui Turusta vuonna 1972. Jälkikäteen on helppo todeta, että lopettamispäätös oli jättimäinen virhe päättäjiltä, jotka eivät osanneet ennakoida tulevaisuutta eikä oikein tunnistaa omaa aikaansakaan.

Ratikoiden paluuta on vaadittu vuoroin nostalgisista, vuoroin ilmastollisista tai liikennepoliittisista syistä. Viikonvaihteessa asialla oli Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen, jonka mielestä raitiotieliikenne pitäisi ulottaa pääkaupunkiseudun ohella Turkuun ja Tampereelle.

Ajatus on kaunis ja kannatettava, mutta kylmä todellisuus nujertaa joskus hyvätkin ideat. Kattavan raideverkon ja sen vaatiman kaluston ja ylläpidon hankkiminen Turkuun olisi ponnistus, johon julkisen talouden rahkeet eivät riitä.

Seudullinen pikaraitio voi olla mahdollisuuksien rajoissa, mutta keskuskaupungin omassa ratikkaliikenteessä viimeinen juna meni jo.

Julkaistu 16.9.2008 2:32:26

Antero Alku · 16 Syyskuu 2008

Kolli sanoi:
Turun Sanomien pääkirjoitus 16.9.2008

Minkähänlaiseen ”tietoon” tämäkin perustuu? Yksi tietää, että Viikkiin kannattaa tehdä metro, toinen, ettei Viikkiä 20 kertaa suurempaan kaupunkiin kannata tehdä ratikkaa. Turhaan Turku varmaan teettää joukkoliikennesuunnitelmaa, kun Turun sanomat osaa kertoa ihan ilmaiseksi mikä kannattaa.

Antero

339-DF · 16 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Turhaan Turku varmaan teettää joukkoliikennesuunnitelmaa, kun Turun sanomat osaa kertoa ihan ilmaiseksi mikä kannattaa.

Taitaa TS olla samanlainen kaikkien alojen erityisasiantuntija ja lopullinen totuus kuin HS PK-seudulla. Tai yrittää ainakin.

Mutta vakavammin: kyllä mäkin hiukan epäilen Turun ja Tampereen mahdollisuuksia ja ennen kaikkea halukkuutta lähteä investoimaan pikaratikkaan vain omin päin. Mielestäni on ehdottoman oleellista, että valtio on mukana maksamassa osuutensa näistä investoinneista. Jos valtio maksaa esim. kolmasosan, kuntien on jo huomattavasti helpompaa lähteä rahoittamaan omaa osuuttaan.

Ihan samalla tavalla on mielestäni paikallaan, että valtio maksaa osuutensa myös PK-seudun raidejokerista.

Mitenköhän Jutta oli ajatellut tätä maksupuolta?

Hartsa · 16 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Minkähänlaiseen ”tietoon” tämäkin perustuu?

Tuskin se perustuu mihinkään tietoon. Kirjoittaja on varmaankin tehnyt omia johtopäätöksiä musta-tuntuu periaatteella. Vuonna 1972 autoja oli paljon vähemmän kuin nykyään. Ehkä hän ajattelee että vuonna 1972 kannattamattomana lakkautettu raitiotie olisi vielä tappiollisempi tänä päivänä koska autottomia on vähemmän.

Raitiotien rakentamisen kustannukset ovat suuret kun taas bussit voivat käyttää samoja teitä kuin henkilöautot.

Minä en missään tapauksessa ole artikkelin kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Turku on melko suuri ja kasvava kaupunki. Artikkelin kirjoittajalle olisi syytä kertoa että öljy on uusiutumaton luonnonvara.

Mikko Laaksonen · 17 Syyskuu 2008

Ärtymystään TS:n pääkirjoitukseen kannattaa purkaa kirjoittamalla TS:n mielipidesivulle. Itse puran omani julkaisemalla Turun raitiotiet - kirjan 3.10. Siinä kerrotaan mm. se, miten raitiotien lakkauttamisen taloudelliset ja tekniset perusteet vääristeltiin, ja taloudellisia tappioita ei koskaan analysoitu.

Pari argumenttia, jos vastaa TS:lle.
- Freiburgissa joukkoliikenteen käyttö on noin kolminkertainen, vaikka kaupungin tuki on sama
- Raitiotien toteuttaminen lisää todetusti matkamääriä ja lipputuloja noin 20-80%
- Polttoaineen ja henkilöstön kustannusten nousu kirpaisee bussiliikennettä paljon raitioliikennettä ikävämmin.

ultrix · 17 Syyskuu 2008

Hartsa sanoi:
Raitiotien rakentamisen kustannukset ovat suuret kun taas bussit voivat käyttää samoja teitä kuin henkilöautot.

Entäs kun suuri osa linjan reitistä kulkeekin bussikaistalla ja kymmenen minuutin välein telibusseilla seisomaruuhkassa?

Kolli · 19 Syyskuu 2008

Turun Sanomat sanoi:
Kannattavuudesta epäilyksiä
Kunnat myönteisiä lähijunaliikenteelle

MATTI ARVAJA

Varsinais-Suomen seutukunnat Salo, Loimaa ja Uusikaupunki ovat valmiita sitoutumaan Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämiseen. Varsinais-Suomen liitto on esittänyt paikallisen henkilöliikenteen käynnistämistä kaikilla kolmella maakunnan ratasuunnalla.

Liitto on pyytänyt radanvarsikuntien vastauksia tähän päivään mennessä. Kunnat tuntuvat olevan periaatteessa valmiita henkilöliikenteen suunnitteluun ja käynnistämiseen. Liikenteen ylläpito halutaan kuitenkin jättää valtion tai yksityisen toimijan huoleksi.

Ratahallintokeskuksessa Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen aloittamiseen suhtaudutaan varauksella. Keskuksessa on epävirallisesti arvioitu, että ainoastaan Turun ja Salon välinen henkilöjunaliikenne voisi teoriassa olla kannattavaa.

Salon kaupunginjohtaja Matti Rasilan (sit) mukaan Salon seudun tavoitteena on jo pitkään ollut liikennejärjestelyjen kehittäminen raideliikenteen suuntaan. Taustalla ovat ekologisuus, taloudellisuus ja viihtyisyys.

- Suhtaudumme ehdottoman myönteisesti hankkeeseen ja haluamme olla mukana tekemässä selvityksiä, Rasila toteaa.

Salon kaupunginhallitus ottaa asiaan kantaa ensi maanantaina.

Jotkut ovat nähneet paikallisen henkilöjunaliikenteen uhkaksi linja-autoliikenteelle. Rasilan mielestä asia on juuri päinvastoin.

- Minusta nämä liikennemuodot ovat toisiaan tukevia. Ne, jotka vastustavat raideliikennettä, haluavat ampua julkisen liikenteen upoksiin ja turvautua vain yksityisautoiluun, Rasila tuumii.

Rasila haluaa kuitenkin painottaa, ettei seudullisen, maakunnallisen tai valtakunnallisen joukkoliikenteen kehittäminen tai ylläpito saa olla vain kuntien vastuulla.

- Joukkoliikenteen tulee olla joko valtion tai muun lipunmyynnistä vastaavan tahon vastuulla. VR, ratahallinto ja valtio ovat tässä avainasemassa. Kunnilla riittää tehtävää perusvelvoitteistaan selviytymisessä.

Sähköistys tärkeä Vakka-Suomelle

Myös Uudenkaupungin suunnalla rautatieyhteyksien kehittäminen saa kannatusta. Uudenkaupungin kaupunginjohtajan Kari Kosken (sd) mukaan henkilöliikennettäkin tärkeämpi asia Vakka-Suomelle on radan sähköistäminen ja parantaminen. Sähköistämisen on arvioitu maksavan 10 miljoonaa euroa.

Myös Loimaan on ilmaissut tukensa paikallisjunaliikenteen kehittämiselle. Paikallisliikenteen käynnistäminen vaatisi Mellilässä uuden asemalaiturin. Loimaan asemalaituria pitäisi myös kohentaa ja tehdä rata- ja tiejärjestelyjä.

Muutkin radanvarsikunnat suhtautuvat henkilöliikenteen kehittämiseen myönteisesti. Jatkokehittelyssä ovat jo mukana Kaarina, Raisio, Lieto, Masku, Paimio, Pöytyä ja Mynämäki. Salon lisäksi Turku, Aura ja Vehmaa eivät ole vielä ottaneet asiaan lopullista kantaa, mutta nämäkin vakuuttavat tukeaan hankkeelle.

Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd) lupaa, että kaupunki on ainakin selvitysvaiheen hankkeessa mukana. Hän arvioi, että henkilöliikennejärjestelyt toteutuvat vaiheittain.

- Päätökset tehdään myöhemmin, mutta me priorisoimme ennen muuta Turun ja Salon välistä henkilöliikennettä, Virtanen painottaa.

Varsinais-Suomen henkilöjunaliikenteen rataparannusten kustannukset on laskettu 30 miljoonaksi euroksi. Lähijunaliikenteen on arvioitu voivan käynnistyä noin viiden vuoden kuluttua siitä, kun kunnat ja valtio ovat hankkeeseen sitoutuneet.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-19,104:2:565362,1:0:0:0:0:0:

TS 19.9.2008

Kolli · 22 Syyskuu 2008

Taas iso juttu Turun Sanomissa myönteiseen sävyyn Turun lähijunaliikenteestä.

http://www.turunsanomat.fi/mielipit...;4:8:0:1:2008-09-22,104:8:565891,1:0:0:0:0:0:

Mikko Laaksonen · 5 Joulukuu 2008

Turun seudun joukkoliikenne 2020 - raportin pikaraitiotietä koskeva väliraportti tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn 8.12.2008 ja valtuuston käsittelyyn 15.12.2008. Kyseessä on vanhalle valtuustolle toivottu väliraportti, josta puuttuu vertailu runkobussivaihtoehtoon. Vasta huhtikuussa 2009 valmistuvan loppuraportin perusteella voidaan tehdä päätöksiä.

Esityslista
Raportti

Lehdistötiedote 5.12.2008 sanoi:
Pikaraitiotien väliraportti menossa valtuustoon

Ensimmäiseksi vaiheeksi esitetään linjoja Varissuolta Majakkarantaan ja Runosmäestä rauta-tieasemalle

Turku ja naapurikunnat pohtivat, millainen joukkoliikennejärjestelmä palvelisi parhaiten kau-punkiseudun asukkaita. Yksi vaihtoehto on pikaraitiotien ja sitä täydentävän bussiverkoston toteuttaminen kaupunkiseudulle. Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitystä teettävät Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto, Piikkiö ja Varsinais-Suomen liitto sekä liikenne- ja viestintäministeriö, ja sitä tekevät WSP Finland Oy ja TTK Karlsruhe. Selvityksen teko jatkuu huhtikuuhun 2009. Pikaraitiotien alustavat linjaukset ja investointiarviot viedään kuitenkin tiedoksi kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle vielä tänä vuonna.

Turun kokoluokan kaupungeissa, esimerkiksi Freiburgissa ja Linzissä, pikaraitiotien toteuttaminen on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti. Turun ystävyyskaupungit Bergen ja Århus ovat jo päättäneet toteuttaa pikaraitiotien.

Pikaraitiotien ensimmäiseksi vaiheeksi esitetään linjoja Varissuolta Majakkarantaan ja Runosmäestä rautatieasemalle. Näiden reittien varressa asukasmäärä on jo nykyisellään niin suuri, että matkustajia olisi riittävästi raitiotielle. Myöhemmin raitiotieverkko voisi laajentua Raisioon, Kaarinaan ja Linnakaupunkiin maankäytön kehittymisen mukaisesti. Mahdolliseen Majakkaranta-Hirvensalo -jatkeeseen ei oteta kantaa vielä väliraportissa.

Varissuolta Majakkarantaan ja Runosmäestä rautatieasemalle esitettyjen linjojen vaikutusalueella eli 400 metrin säteellä radasta asuu nyt 60.300 asukasta. Se tarkoittaa noin 3.400 asukasta ratakilometriä kohti. Saksassa raitiotien toteuttamisen ehtona on 2.000 asukasta ratakilometriä kohden.

Ensimmäisen vaiheen verkon infrastruktuuri-investointi olisi 216 – 231 miljoonaa euroa ja vaunut 41 – 45 miljoonaa euroa. Vuosittaiset liikennöintikustannukset olisivat noin 5,1 miljoonaa euroa. Pikaraitiotiejärjestelmän taloudellisuuteen vaikuttaa investointikustannusten lisäksi se, paljonko raitiotien kanssa päällekkäistä bussiliikennettä voidaan supistaa ja paljonko joukkoliikenteen käyttö ja lipputulot kasvaisivat raitiotien ansiosta. Lipputuloja ja vaikutuksia bussiliikenteeseen ei ole vielä selvitetty. Pikaraitiotien soveltuvuutta Turun seudulle ei voida siis vielä väliraportin perusteella rat-kaista.

”Karkeasti arvioiden jo nykyisellä joukkoliikenteen käyttötasolla ja lipunhinnoilla saataisiin katettua pikaraitiotien liikennöintikustannukset ensimmäisessä vaiheessa,” joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte pohtii. ”Investointi on kuitenkin niin merkittävä, että pikaraitiotien toteuttaminen edellyttäisi merkittävää valtion osallistumista kustannuksiin sekä mahdollisia uusia rahoituskeinoja.”

Lisätietoja:

Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen
Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte

Braide · 5 Joulukuu 2008

Ensimmäisen vaiheen verkon infrastruktuuri-investointi olisi 216 – 231 miljoonaa euroa ja vaunut 41 – 45 miljoonaa euroa. Vuosittaiset liikennöintikustannukset olisivat noin 5,1 miljoonaa euroa. Pikaraitiotiejärjestelmän taloudellisuuteen vaikuttaa investointikustannusten lisäksi se, paljonko raitiotien kanssa päällekkäistä bussiliikennettä voidaan supistaa ja paljonko joukkoliikenteen käyttö ja lipputulot kasvaisivat raitiotien ansiosta. Lipputuloja ja vaikutuksia bussiliikenteeseen ei ole vielä selvitetty. Pikaraitiotien soveltuvuutta Turun seudulle ei voida siis vielä väliraportin perusteella rat-kaista.

”Karkeasti arvioiden jo nykyisellä joukkoliikenteen käyttötasolla ja lipunhinnoilla saataisiin katettua pikaraitiotien liikennöintikustannukset ensimmäisessä vaiheessa,” joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte pohtii. ”Investointi on kuitenkin niin merkittävä, että pikaraitiotien toteuttaminen edellyttäisi merkittävää valtion osallistumista kustannuksiin sekä mahdollisia uusia rahoituskeinoja.”

Elikkäs siis tuokin väliraportti on aivan turha. Mitä järkee tehdä väliraporttia ja taas tehdä uutta raporttia ku ei osata tehdä sitä päätöstä.
Jotenki tuntuu että jos toi rakennuttaminen maksais ~250M€ noin alkuun niin eikös Hesburger voisi sitte rakentaa tuon ja ne "hese"-vaunut menist paikasta A->B :tongue:

Mikko Laaksonen · 5 Joulukuu 2008

Braide sanoi:
. Mitä (...) järkee tehdä väliraporttia ja taas tehdä uutta raporttia ku ei osata tehdä sitä päätöstä.

Väliraportti tehtiin, koska Turun valtuuston 2005-2008 ryhmien välinen sopimus edellytti, että pikaraitiotieasia tuodaan valtuustolle ennen vuoden 2008 loppua. Tämän sopimuksen kirjainta tai henkeä haluttiin noudattaa.

Samalla toivottavasti käydään evästyskeskustelu, jonka kautta poliitikot saavat vastauksia kysymyksiinsä ja voivat sitoutua hankkeeseen.

Albert · 5 Joulukuu 2008

HS.fi 5.12.
Pikaraitiotie olisi Turulle kannattava ratkaisu.