Vs: YTV pohtii jo uutta tariffijärjestelmää
Onko vyöhykelisälipun suunniteltua hintaa vielä edes julkistettu? Jos ei ole, siitähän voi tulla aivan mitä tahansa.
Kun matkakorttijärjestelmä lanseerattiin, mukana oli alun perin vyöhykelisälippu sekä arkipäiville keskipäivälippu. HSL:n mielestä nämä olivat kuitenkin matkustajan kannalta liian edullisia ja ne lakkautettiin.
Näillä lähtötiedoilla ennustan, että vyöhykelisälippu tulee maksamaan saman verran kuin kahden vyöhykkeen lippu. Ainoa ero nykyiseen systeemiin tulee todennäköisesti olemaan, että saat vihdoin virallisesti ylittää vyöhykerajan siten, että sinulla on erilliset liput rajan molemmin puolin.
Sitten päällekkäin piirretyistä vyöhykerajoista. Totta, niilläkin raja tulee aina jossakin vaiheessa eteen. Silloin ollaan kuitenkin jo useamman kilometrin "väärän vyöhykkeen" puolella. Näin päästäisiin eroon järjettömyyksistä, joissa edes 10 km matkaa ei saa tehtyä yhden vyöhykkeen lipulla.
Vyöhykerajojen vetäminen toistensa päälle vaatii kyllä hieman enemmän suunnittelua kuin pelkkä uudelleennimeäminen A→A, B→AB, C→B, D→BC. Tuolloinhan C-lippuja ei edes tarvittaisi, koska kaikki voisivat BC vyöhykkeellä ostaa B-liput.
Alun perin en ajatellut, että vyöhykkeet menisivät toistensa kanssa täysin päällekkäin, vaan ehkä noin parista viiteen kilometriin. Täytyy miettiä, miten tällainen järjestelmä käyttäytyisi.
Anteeksi kuinka? Epäkohta on juuri siinä, että yhtä pitkät matkat maksavat aivan mitä sattuu.
Lauttasaari - Metsälä, Metsälä - Veromies, Sarvvik – Matinkylä ja Itäkeskus – Sipoonranta ovat kaikki 10 km matkoja. HSL:n ehdottamat hinnat näille ovat 59,70 €, 107,50 €, 115,80 € ja 115,80 € per 30 päivää.
Jos tämä ei ole epäkohta, niin mikä sitten on?
Totta. Tälle ominaisuudelle kaarivyöhykemallissa ei voi tehdä mitään. Onneksi poikittaismatkat taitavat kuitenkin olla sen verran pienessä osassa kokonaisuutta, että tämän omituisuuden kanssa voi elää.
Jos tähän välttämättä haluttaisiin puuttua, realistinen vaihtoehto olisi matkan pituuteen perustuva veloitus. Kukaan ei kai tosissaan kehtaisi esittää hunajakennovyöhykemallia?
Vaan kun ei ole.
Kahden vyöhykkeen pakko-ostattaminen pehmentää rajaa vain yhdessä paikassa, joko matkan lähtöpisteessä tai matkan päätepisteessä.
Päällekkäin piirretyt rajat pehmentävät niitä sekä matkan lähtö- että päätepisteissä.
Jota en edes haluaisi tehdä, koska mielestäni matkan pituuteen perustuva järjestelmä on parempi kuin vyöhykejärjestelmä.
Mutta kun vyöhykejärjestelmää nyt sitten suunnitellaan, voisi siitä edes tehdä kerralla kunnollisen.
HSL tuntuu vain lämmittelevän nykyistä systeemiä. Sen huonoja puolia ei edes haluta korjata, vaan vanhan järjestelmän päälle liimataan lisää epäselviä ja epäoikeudenmukaiselta tuntuvia himmeleitä, kuten tuo kahden vyöhykkeen pakko-ostos.
Unohdit jälleen D-vyöhykkeen. Ok, se ei kiinnostanut sinua, mutta älä kuitenkaan väitä olennaiseksi jotain, mikä ei pidä paikkansa.
Storören Si0501 – Westerkulla 5002 on vielä lyhyempi, vain 5,4 km.
Tämäkin on selkeä ongelma. A-vyöhyke on halkaisijaltaan noin 10 km. B-vyöhykkeen leveys vaihtelee merkittävien ulosmenoteiden kohdalla noin 7 ja 10 km välillä.
Jos yhden vyöhykkeen nimellinen leveys on noin kymmenen kilometriä, ei kerta kaikkiaan saa olla mahdollista, että kuuden kilometrin matkalle tarvitaan kolmen vyöhykkeen lippu. HSL:n ehdottama hinnoittelu on täysin mielivaltaista.
Tämäkin alleviivaa sitä, että HSL vain lämmittelee vanhaa järjestelmää. Oikeasti rajan pitäisi kulkea noin 25 km päässä järjestelmän nollapisteestä, nyt se jää Kirkkonummen kaakkoisosissa noin 18 km.
VR:n lähiliikenteessä oli käytössä vyöhykejärjestelmä, jonka ominaisuuksiin kuuluivat sekä yhden vyöhykkeen liput että asemat, jotka kuuluivat samanaikaisesti kahteen eri vyöhykkeeseen. Järjestelmä on täysin realistinen.
Olisi ollut parempi, jos HSL olisi ottanut VR:n järjestelmän pohjaksi ja pelkästään jatkanut rajoja asemilta sivusuuntaan, kuin HSL:n nyt ehdottama kunnanrajapohjaisen järjestelmän jälkilämmittely.
Onko vyöhykelisälipun suunniteltua hintaa vielä edes julkistettu? Jos ei ole, siitähän voi tulla aivan mitä tahansa.
Kun matkakorttijärjestelmä lanseerattiin, mukana oli alun perin vyöhykelisälippu sekä arkipäiville keskipäivälippu. HSL:n mielestä nämä olivat kuitenkin matkustajan kannalta liian edullisia ja ne lakkautettiin.
Näillä lähtötiedoilla ennustan, että vyöhykelisälippu tulee maksamaan saman verran kuin kahden vyöhykkeen lippu. Ainoa ero nykyiseen systeemiin tulee todennäköisesti olemaan, että saat vihdoin virallisesti ylittää vyöhykerajan siten, että sinulla on erilliset liput rajan molemmin puolin.
Sitten päällekkäin piirretyistä vyöhykerajoista. Totta, niilläkin raja tulee aina jossakin vaiheessa eteen. Silloin ollaan kuitenkin jo useamman kilometrin "väärän vyöhykkeen" puolella. Näin päästäisiin eroon järjettömyyksistä, joissa edes 10 km matkaa ei saa tehtyä yhden vyöhykkeen lipulla.
Vyöhykerajojen vetäminen toistensa päälle vaatii kyllä hieman enemmän suunnittelua kuin pelkkä uudelleennimeäminen A→A, B→AB, C→B, D→BC. Tuolloinhan C-lippuja ei edes tarvittaisi, koska kaikki voisivat BC vyöhykkeellä ostaa B-liput.
Alun perin en ajatellut, että vyöhykkeet menisivät toistensa kanssa täysin päällekkäin, vaan ehkä noin parista viiteen kilometriin. Täytyy miettiä, miten tällainen järjestelmä käyttäytyisi.
Pidempi matka maksaa enemmän. Mikä on se epäkohta?
Anteeksi kuinka? Epäkohta on juuri siinä, että yhtä pitkät matkat maksavat aivan mitä sattuu.
Lauttasaari - Metsälä, Metsälä - Veromies, Sarvvik – Matinkylä ja Itäkeskus – Sipoonranta ovat kaikki 10 km matkoja. HSL:n ehdottamat hinnat näille ovat 59,70 €, 107,50 €, 115,80 € ja 115,80 € per 30 päivää.
Jos tämä ei ole epäkohta, niin mikä sitten on?
Toki mallissa saa myös pidemmän matkan halvemmaksi: Länsi Espoosta Itäkeskuksen kehää pitkin vs. keskustaan.
Totta. Tälle ominaisuudelle kaarivyöhykemallissa ei voi tehdä mitään. Onneksi poikittaismatkat taitavat kuitenkin olla sen verran pienessä osassa kokonaisuutta, että tämän omituisuuden kanssa voi elää.
Jos tähän välttämättä haluttaisiin puuttua, realistinen vaihtoehto olisi matkan pituuteen perustuva veloitus. Kukaan ei kai tosissaan kehtaisi esittää hunajakennovyöhykemallia?
Kuten sanoin tämä on sama kuin kahden lipun systeemi.
Vaan kun ei ole.
Kahden vyöhykkeen pakko-ostattaminen pehmentää rajaa vain yhdessä paikassa, joko matkan lähtöpisteessä tai matkan päätepisteessä.
Päällekkäin piirretyt rajat pehmentävät niitä sekä matkan lähtö- että päätepisteissä.
Sinä vain pyrit pyörittelemään rajoja.
Jota en edes haluaisi tehdä, koska mielestäni matkan pituuteen perustuva järjestelmä on parempi kuin vyöhykejärjestelmä.
Mutta kun vyöhykejärjestelmää nyt sitten suunnitellaan, voisi siitä edes tehdä kerralla kunnollisen.
HSL tuntuu vain lämmittelevän nykyistä systeemiä. Sen huonoja puolia ei edes haluta korjata, vaan vanhan järjestelmän päälle liimataan lisää epäselviä ja epäoikeudenmukaiselta tuntuvia himmeleitä, kuten tuo kahden vyöhykkeen pakko-ostos.
Olennaista on, että uudessa systeemissä tämä ei koskaan tapahdu yhden pysäkkivälin matkalla.
Unohdit jälleen D-vyöhykkeen. Ok, se ei kiinnostanut sinua, mutta älä kuitenkaan väitä olennaiseksi jotain, mikä ei pidä paikkansa.
Lyhimmilään kolmen vyöhykkeen matka on mittausteni mukaan n. 7 km tietä pitkin.
Storören Si0501 – Westerkulla 5002 on vielä lyhyempi, vain 5,4 km.
Tämäkin on selkeä ongelma. A-vyöhyke on halkaisijaltaan noin 10 km. B-vyöhykkeen leveys vaihtelee merkittävien ulosmenoteiden kohdalla noin 7 ja 10 km välillä.
Jos yhden vyöhykkeen nimellinen leveys on noin kymmenen kilometriä, ei kerta kaikkiaan saa olla mahdollista, että kuuden kilometrin matkalle tarvitaan kolmen vyöhykkeen lippu. HSL:n ehdottama hinnoittelu on täysin mielivaltaista.
C ja D vyöhykkeen raja on kuntaraja.
Tämäkin alleviivaa sitä, että HSL vain lämmittelee vanhaa järjestelmää. Oikeasti rajan pitäisi kulkea noin 25 km päässä järjestelmän nollapisteestä, nyt se jää Kirkkonummen kaakkoisosissa noin 18 km.
Tämä on taas haave, jolla ei ole yhtymäkohtia reaaliteettiin kanssa.
VR:n lähiliikenteessä oli käytössä vyöhykejärjestelmä, jonka ominaisuuksiin kuuluivat sekä yhden vyöhykkeen liput että asemat, jotka kuuluivat samanaikaisesti kahteen eri vyöhykkeeseen. Järjestelmä on täysin realistinen.
Olisi ollut parempi, jos HSL olisi ottanut VR:n järjestelmän pohjaksi ja pelkästään jatkanut rajoja asemilta sivusuuntaan, kuin HSL:n nyt ehdottama kunnanrajapohjaisen järjestelmän jälkilämmittely.