Stavangerissa ollaan suunnittelemassa bybanea. Rakentaminen aloitettaisiin vuonna 2015 ja liikennöinti mahdollisesti vuonna 2018. Norjan neljänneksi suurimman kaupungin bybane yhdistäisi Stavangerin naapurikuntiin Solaan ja Sandnesiin. Asukkaita näissä on yhteensä yli 216.000. Lisätietoa Stavangerin murteella ja tiivistelmä Lontoon kielellä.
Uusia raitiotiejärjestelmiä maailmalla
- Viestiketjun aloittaja Max
- Aloituspäivämäärä
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Tanskassa on vireillä seuraavat hankkeet:
Yleiskäsityksen saa sivulta: www.letbaner.dk
Århus:
Århusissa on raitiotiestä tehty periaatepäätökset 2002 ja 2008. Nyt on laadittu jo tarkempi YVA-suunnitelma ja hankkeen kaavasuunnitelma on hyväksytty 9.6.2011. Hankkeella on valtionrahoitus toteutukseen ja raitiotien on tarkoitus valmistua 2015. Tällä hetkellä ollaan toteutussuunnitteluvaiheessa:
Tanskankielinen Wikipedia:
http://da.wikipedia.org/wiki/Århus_Letbane
Raitiotien hankesuunnittelu:
http://www.midttrafik.dk/letbane/forside+-+letbane
Odense:
Odensen valtuusto on 16.2.2011 päättänyt raitiotien toteutuksesta ja linjauksista. Seuraava tarkempi suunnitteluvaihe (YVA/VVM) kestänee kaksi vuotta ja
raitiotien on tarkoitus olla liikenteessä 2018
Tanskankielinen Wikipedia:
http://da.wikipedia.org/wiki/Odense_Letbane
Hankesuunnitelma:
http://www.byenudafboksen.dk/files/pdf/letbane_baggrundsrapport.pdf
Odensen hankkeiden esittelysivu:
http://www.byenudafboksen.dk/
Kööpenhaminan seudun kunnat ovat sopineet valtion kanssa raitiotiestä Ring 3 - kehätien suunnassa, ja sen on tarkoitus olla valmis 2018-20
Letbaner.dk
http://www.letbaner.dk/nyheder/00398/
http://www.letbaner.dk/nyheder/00396/
Yleiskäsityksen saa sivulta: www.letbaner.dk
Århus:
Århusissa on raitiotiestä tehty periaatepäätökset 2002 ja 2008. Nyt on laadittu jo tarkempi YVA-suunnitelma ja hankkeen kaavasuunnitelma on hyväksytty 9.6.2011. Hankkeella on valtionrahoitus toteutukseen ja raitiotien on tarkoitus valmistua 2015. Tällä hetkellä ollaan toteutussuunnitteluvaiheessa:
Tanskankielinen Wikipedia:
http://da.wikipedia.org/wiki/Århus_Letbane
Raitiotien hankesuunnittelu:
http://www.midttrafik.dk/letbane/forside+-+letbane
Odense:
Odensen valtuusto on 16.2.2011 päättänyt raitiotien toteutuksesta ja linjauksista. Seuraava tarkempi suunnitteluvaihe (YVA/VVM) kestänee kaksi vuotta ja
raitiotien on tarkoitus olla liikenteessä 2018
Tanskankielinen Wikipedia:
http://da.wikipedia.org/wiki/Odense_Letbane
Hankesuunnitelma:
http://www.byenudafboksen.dk/files/pdf/letbane_baggrundsrapport.pdf
Odensen hankkeiden esittelysivu:
http://www.byenudafboksen.dk/
Kööpenhaminan seudun kunnat ovat sopineet valtion kanssa raitiotiestä Ring 3 - kehätien suunnassa, ja sen on tarkoitus olla valmis 2018-20
Letbaner.dk
http://www.letbaner.dk/nyheder/00398/
http://www.letbaner.dk/nyheder/00396/
Kyllä, kuten Mikko totesikin, Trondheim puuttuu listasta, samoin kuin kaikki muutkin sellaiset kaupungit, joissa liikenne on syystä taikka toisesta seisonut vain lyhyen ajan (muutaman vuoden korkeintaan). Toinen heti mieleentuleva tapaus on Marseille (2004-2007), jossa seisokki tosin liittyi radan modernisointiin ja oli alun alkaenkin väliaikaiseksi tiedetty. Trondheim lienee ainoa kategoriaan kuuluva, jossa lakkautus tarkoitettiin alun alkaen pysyväksi ja vain myöhemmät käänteet johtivat suunnitelmien muuttumiseen.
Nyt laitoin nuo kolme Karlsruhen "satelliittisysteemiä" listaan mukaan, koska ne ovat niin täysin erillisiä maantieteellisesti. Liikenteenhoidollisesti ne eivät tietenkään ole erillisiä, samat vaunut liikkuvat. Pariisi on tosiaan hyvin tulkinnanvarainen linjojen erillisyyden vuoksi, ja samaan kategoriaan kuuluu myös Madrid ja Tukholma/Lidingö. Liikennöijä on kaikissa tapauksissa kaupunkiseudun raitiolinjoille sama ja kaupunkikin toiminnallisesti sama, kuntajaosta viis. Mutta ihan yhtä "oikein" olisi ollut listata kaikki Pariisin seudun linjat erikseen.
Rakenteilla olevista järjestelmistä kattavaa listaa minulla ei ole. Mutta muutaman lisään silti Mikon, Maxin ja Piirkan mainitsemiin:
Hasselt, Belgia: rakenteilla De Lijnin liikennöimäksi ajateltu raitiotie. De Lijnin nykylinjoista poiketen raideleveys olisi normaali, ja vaunuilla harjoitettaisiin TramTrain-liikennettä Maastrichtiin Hollannin puolelle asti. Suunnittelu ainakin on pitkällä, en tiedä onko systeemi rakenteilla.
Edinburgh, Britannia: tämän raitiotien rakennus on pitkällä, mutta budjetti on ylitetty moneen kertaan ja muitakin vastoinkäymisiä kohdattu. Ongelmat liittyvät projektin vastuuhenkilöiden ilmeiseen asiantuntemuksen puutteeseen. Teknisessä mielessä hanke sen sijaan on lupaava.
Cadiz, Espanja: duoraitiotie. Jos suunnitelmat pitävät kutinsa, tästä on tulossa EU/EFTA-alueen leveäraiteisin raitiotie Iberian niemimaan raideleveydellä.
Granada, Espanja
Malaga, Espanja
Brest, Ranska: avajaiset ilmeisesti ensi vuonna
Dijon, Ranska
Le Havre, Ranska: avajaiset ilmeisesti ensi vuonna
Tours, Ranska
Bologna, Italia: onkohan tämä projekti ajanut karille, kun ei mitään ole vähään aikaan kuulunut?
Palermo, Italia
Nyt ei tule muita mieleen. Näistä ainakin useimmat ovat jo rakenteilla, mutta joukossa saattaa olla listattuna jokunen olennaisesti epävarmempikin projekti.
Nyt laitoin nuo kolme Karlsruhen "satelliittisysteemiä" listaan mukaan, koska ne ovat niin täysin erillisiä maantieteellisesti. Liikenteenhoidollisesti ne eivät tietenkään ole erillisiä, samat vaunut liikkuvat. Pariisi on tosiaan hyvin tulkinnanvarainen linjojen erillisyyden vuoksi, ja samaan kategoriaan kuuluu myös Madrid ja Tukholma/Lidingö. Liikennöijä on kaikissa tapauksissa kaupunkiseudun raitiolinjoille sama ja kaupunkikin toiminnallisesti sama, kuntajaosta viis. Mutta ihan yhtä "oikein" olisi ollut listata kaikki Pariisin seudun linjat erikseen.
Rakenteilla olevista järjestelmistä kattavaa listaa minulla ei ole. Mutta muutaman lisään silti Mikon, Maxin ja Piirkan mainitsemiin:
Hasselt, Belgia: rakenteilla De Lijnin liikennöimäksi ajateltu raitiotie. De Lijnin nykylinjoista poiketen raideleveys olisi normaali, ja vaunuilla harjoitettaisiin TramTrain-liikennettä Maastrichtiin Hollannin puolelle asti. Suunnittelu ainakin on pitkällä, en tiedä onko systeemi rakenteilla.
Edinburgh, Britannia: tämän raitiotien rakennus on pitkällä, mutta budjetti on ylitetty moneen kertaan ja muitakin vastoinkäymisiä kohdattu. Ongelmat liittyvät projektin vastuuhenkilöiden ilmeiseen asiantuntemuksen puutteeseen. Teknisessä mielessä hanke sen sijaan on lupaava.
Cadiz, Espanja: duoraitiotie. Jos suunnitelmat pitävät kutinsa, tästä on tulossa EU/EFTA-alueen leveäraiteisin raitiotie Iberian niemimaan raideleveydellä.
Granada, Espanja
Malaga, Espanja
Brest, Ranska: avajaiset ilmeisesti ensi vuonna
Dijon, Ranska
Le Havre, Ranska: avajaiset ilmeisesti ensi vuonna
Tours, Ranska
Bologna, Italia: onkohan tämä projekti ajanut karille, kun ei mitään ole vähään aikaan kuulunut?
Palermo, Italia
Nyt ei tule muita mieleen. Näistä ainakin useimmat ovat jo rakenteilla, mutta joukossa saattaa olla listattuna jokunen olennaisesti epävarmempikin projekti.
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,371
Ainakin Bilzenistä Maastrichtiin on suunniteltu uutta, tosin lähinnä rahtiliikenteelle ajateltua ratayhteyttä:
http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/benelux/benelux.gif
Eli onko raitiovaunujen siis tarkoitus ajaa jo osittain olemassa olevaa rautatielinjaa Hasselt-Bilzen-Maastricht?
Tuosta aikaisemmin jo laittamastasi, vuosina 1981-2011 avattujen raitiotiejärjestelmien listasta tuli mieleen vuoden 2001 kohdalta Alankomaiden Houten: tarkoittanet linjaa Houten (päärautatieasema) - Houten Castellum. Sitähän liikennöitiin Hannoverista käytettynä ostetulla raitiovaunu(i)lla rautatiekiskoja pitkin:
http://www.railfaneurope.net/pix/nl/trams/Houten/pix.html
Linjahan oli NS:n liikennöimä ja tuolla järjestelyllä ei tarvinnut sitten "oikeiden" junien pysähdellä Castellumissa.
Mutta joo: onko tuo sitten ollut ihan oikea raitiotiejärjestelmä, kun on liikennöity pelkästään rautatietä pitkin?
Muistaakseni tuolta vain raitiovaunun käyttämältä raiteelta oli jopa yhteys vaihteen kautta NS:n muulle rataverkolle.Ainakin Bilzenistä Maastrichtiin on suunniteltu uutta, tosin lähinnä rahtiliikenteelle ajateltua ratayhteyttä:
http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/benelux/benelux.gif
Eli onko raitiovaunujen siis tarkoitus ajaa jo osittain olemassa olevaa rautatielinjaa Hasselt-Bilzen-Maastricht?
Tuosta aikaisemmin jo laittamastasi, vuosina 1981-2011 avattujen raitiotiejärjestelmien listasta tuli mieleen vuoden 2001 kohdalta Alankomaiden Houten: tarkoittanet linjaa Houten (päärautatieasema) - Houten Castellum. Sitähän liikennöitiin Hannoverista käytettynä ostetulla raitiovaunu(i)lla rautatiekiskoja pitkin:
http://www.railfaneurope.net/pix/nl/trams/Houten/pix.html
Linjahan oli NS:n liikennöimä ja tuolla järjestelyllä ei tarvinnut sitten "oikeiden" junien pysähdellä Castellumissa.
Mutta joo: onko tuo sitten ollut ihan oikea raitiotiejärjestelmä, kun on liikennöity pelkästään rautatietä pitkin?
Kyllä, Bilzenin ja Lanakenin kautta.
http://nl.wikipedia.org/wiki/Sneltram_Hasselt_-_Maastricht
Kyllä, Houtenilla tarkoitan tuota Castellumin väliaikaisratkaisua. Vaunuja oli käytössä tosiaan kerrallaan vain yksi (HTM 6016 ja HTM 6021 ehtivät olla virassa) ja "verkostona" oli yksi rautatien viereen rakennettu raide. Mutta raide oli kiistatta raitioliikenteelle rakennettu, sitähän eivät junat käyttäneet. Vaihdeyhteys oli olemassa ainoastaan raitiovaunujen radalle tuomista varten - ja ovathan monet muutkin raitiotiejärjestelmät rautatiehen yhteydessä. Mutta olet oikeassa, rautatieksi tuo on viisainta laskea kalustosta huolimatta. Rata, siis myös tuo raitiovaunuilla liikennöity raide, oli ilmeisesti juridisesti rautatie, eikä ole oikein mitään perustetta mikä puhuisi juridista määritelmää vastaankaan. Ratahan ei missään ollut kosketuksissa tieverkon kanssa.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Siltä näyttää tästä linkistä löytyvän esitteen mukaan. Aiakataulukin näyttää olevan pitkällä, tavoitevuosi on jo ensi vuosi 2012.
No nyt on kysymys siitä, miten raitiotiejärjestelmä määritellään. Koska raitiovaunut voivat liikennöidä lähes kaikenlaisilla radoilla ja siten raitiotiejärjestelmät voivat sisältää kaikenlaisia rataosia katuradasta hyvinkin nopeaan liikenteeseen soveltuvaan ja käytettävään rautatiehen (Karslruhessa järjestelmässä ratikat ja IC-junat ajavat samaa rataa), pidän perusteltuna määritellä ”raitiotiejärjestelmä” (eli ”raitiotie”) sellaisena liikennejärjestelmän osana, jota liikennöidään raitiovaunuin. Siksi pidän itse Houtenin linjaa raitiotienä. Olen lukenut, että entiset hannoverilaiset vaunut korvattaisiin ”oikealla” junalla. Silloin palvelu lakkaa olemasta raitiotie, koska sitä ei enää liikennöidä raitiovaunulla.
Malaga-Vélez Espanjassa ei kuulu uusiin, vaan on avattu jo 2006.
Italian Bologna näyttää kulkevan omaa erikoista tietään. 1990-luvulla suunnitellun ratikan sijaan kaupunki on hankkinyt Irisbusin kameraohjattuja urabusseja ja 2009 on päätetty 5 km:n monorailin (?) tekemisestä lentokentälle. Tässä linkissä lienevät tuoreimmat tiedot.
Puolan Olsztynie auennee 2013, ainakin tämän hienosti tehdyn videon perusteella. Tästä voisi kernaasti ottaa mallia suomalaiseen raitioteiden promoamiseen! Vaunut näyttävät olevan Skodan valmistamia. Rakennusurakasta on sovittu espanjalaisen yrityksen kanssa.
Minun tietojeni mukaan rakenteilla tai suunnitteilla olisi Euroopassa seuraavat järjestelmät, oletettuine avausvuosineen:
Palermo, Italia 2010
Granada, Espanja 2011
Le Havre, Ranska 2011
Samsun, Turkki 2011
Edinburgh, UK 2011 (mutta ei varmasti onnistu tänä vuonna)
Hasselt–Maastricht, Belgia ja NL 2012
Cadiz, Espanja 2012
Brest, Ranska 2012
Olsztynie, Puola 2013
Dijon, Ranska 2013
Tours, Ranska 2013
Besacon, Ranska 2014
Århus, Tanska 2015
Stavanger, Norja 2018
Kööpenhamina, Tanska 2018
Odense, Tanska 2018
Näitä siis 16 järjestelmää, kaikki tälle vuosikymmenelle.
Tulisiko tähän lisätä:
Tampere, Suomi 2015
Helsinki–Espoo, Suomi 2017
Turku, Suomi ????
Antero
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
Johannes varmaan tarkoitti Aurinkorannikon Malagaa. Sikäläinen Metro de Málaga on nimestään huolimatta raitiovaunuilla liikennöitävä ja ekat kaksi linjaa kai avataan vielä tänä vuonna. Ks. http://es.wikipedia.org/wiki/Metro_de_Málaga
Sitten pitäisi vielä määritellä, mikä on raitiovaunu. Kelpaisiko määritelmäksi kiskoilla liikkuva katuliikennekelpoinen vaunu? Sähköä ratikka ei kai edellytä, voihan voimalähteenä olla hevonen, höyry tai vaikka diesel.
Kuten DF-339 totesi, Velez-Malaga ja Malaga ovat kaksi eri kaupunkia, ensin mainittu tosin sijaitsee suhteellisen lähellä Malagaa. Velez-Malaga oli jo kaupunkilistassani, ja avattiin tosiaan viitisen vuotta sitten. Malagan raitiotie tai "metro" on vasta rakenteilla.
Bolognan raitiotiesuunnitelmasta löytyy myös tiedot metrotram-sivustolta, mutta kovin päivitettyjä tiedot eivät ole, kun monorail on asetettu etusijalle:
http://www.metrotram.it/index.php?vmcity=BOLOGNA&vmsys=lrt&num=2&ind=0&lang=eng
Raitiotien määrittäisin sellaiseksi radaksi, jolle muunlainen raidekalusto kuin raitiovaunut eivät sovellu. Määritelmän on mentävä niin päin, koska raitiovaunu kulkuneuvona on joustava. Sillä voi liikennöidä usein myös selkeästi rautatieksi luokiteltavalla tai metroradalla. Mutta metrojuna tai rautatiejärjestelmän juna ei sovellu raitiotielle, ellei kulkuneuvoa samalla ole suunniteltu myös raitiovaunuksi. Aiemmin esittämässäni listassa tämä rajaus oli tietoinen (vaikka kuten SD202 hoksasi, Houten ei sinne olisi kuulunut), samoin kuin rajaus vain sähkökäyttöisiin järjestelmiin. Muuta käyttövoimaa kuin sähköä käyttäviä raitioteitä maailmassa toki on tänäkin päivänä.
Raitiovaunuja tai kalustoa, joka helposti voitaisiin sellaisiksi luokitella, on pitkään käytetty myös radoilla, jotka eivät ole raitioteitä. Yksi melko tunnettu esimerkki lienevät SBB:n paikallisjunat Geneven-Bellegarden radalla, tyyppiä Bem 550:
http://www.railfaneurope.net/pix/ch/SBB_CFF_FFS/electric/emu/Bem550/CFF_Bem_550_004-6.jpg
Mainittua sarjaa voidaan pitää raitiovaunuina, ja liikennettä raitioliikenteenä. Mutta rata ei silti ole raitiotie vaan rautatie. Hiusten halkomista, mutta siinähän olen tässäkin foorumissa kunnostautunut aiemminkin.
---------- Viesti lisätty kello 19:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:42 ----------
Kyllä, tuon on oltava lähtökohta. Ja nimenomaan siten, että vaunun on katutilassa liikkuessaan noudatettava tieliikennelainsäädäntöä. Esimerkiksi Helsingin satamaradoillakin on rautatiekalusto liikkunut katutilassa, mutta se ei tee vaikkapa VR:n Dv12-vetureista raitiovaunuja tai satamaradoilla ainakin satunnaisesti liikkuneista VR:n matkustajavaunuista raitiovaunujen perävaunuja. Yksiselitteistä määritelmää on varmasti mahdotonta löytää, mutta tuolla tavoin päästäneen lähimmäs.
Ja kuten Antero totesi, Houtenissa oli kiistatta raitioliikennettä (eli tieliikennekelposilla raitiovaunuilla hoidettua liikennettä) aina vuoteen 2008, josta lähtien Castellumia ovat palvelleet lähijunat. Mutta juridisesti rautatieksi luokiteltua rataa, joka ei risteä tieliikennettä edes tasoristeyksessä, ei ehkä ole perusteltua pitää raitiotienä. On kuitenkin muistettava, että Houten, Geneve-Bellegarde ym. esimerkit ovat laajassa katsannossa kuitenkin poikkeuksia. Katuliikennekelpoisuus vaatii vaunulta paljon, ja siksi raitiovaunuja enimmäkseen käytetään radoilla, jotka edellyttävät tieliikennekelpoista kalustoa (raitiovaunuja), vaikka kalusto muuallekin sopisi.
Viimeksi muokattu:
Olsztyn (näin kaupungin nimi kuuluu perusmuodossaan) ei varmasti ole vielä valinnut vaunujen toimittajaa, mutta tietysti videolla pitää näyttää jotain
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Ruotsin tämän hetken tilanteesta löytyy lisätietoja esim. Spårväggstäder - yhdistyksen sivulta
http://sparvagnsstaderna.se/planerade-utbyggnader-i-sverige
Myös Wikipediassa on yhteenveto.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Spårväg_i_Sverige#Framtid
Tukholmassa on suunnitteilla Spårväg City ja Tvärbanan pohjoinen ja itäinen laajennus
Skånessa raitiotie on tarkoitus toteuttaa Malmöön, Lundiin ja Helsingborgiin sekä Helsingborg-Höganäs - yhteydelle.
Mahdollisina avausvuosina: Lund 2015, Malmö 2017, Helsingborg 2018.
Näiden lisäksi on konkreettisia suunnitelmia ilman ehdotettuja toteutusvuosia:
Linköping
Jonköping
Uppsala
Suomen listaan:
Tampereen ja Turun hankkeet ratkeavat nyt liikennepoliittisessa selonteossa. Tampereella hankkeeseen on varattu nyt pitkän aikavälin investointisuunnitelmassa rahaa niin, että työt voisivat käynnistyä 2015 ja liikenne alkaa 2018. Turussa pystytään periaatteessa samaan aikatauluun,
jos liikennepoliittisen selonteon kirjaus on sama.
http://sparvagnsstaderna.se/planerade-utbyggnader-i-sverige
Myös Wikipediassa on yhteenveto.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Spårväg_i_Sverige#Framtid
Tukholmassa on suunnitteilla Spårväg City ja Tvärbanan pohjoinen ja itäinen laajennus
Skånessa raitiotie on tarkoitus toteuttaa Malmöön, Lundiin ja Helsingborgiin sekä Helsingborg-Höganäs - yhteydelle.
Mahdollisina avausvuosina: Lund 2015, Malmö 2017, Helsingborg 2018.
Näiden lisäksi on konkreettisia suunnitelmia ilman ehdotettuja toteutusvuosia:
Linköping
Jonköping
Uppsala
Suomen listaan:
Tampereen ja Turun hankkeet ratkeavat nyt liikennepoliittisessa selonteossa. Tampereella hankkeeseen on varattu nyt pitkän aikavälin investointisuunnitelmassa rahaa niin, että työt voisivat käynnistyä 2015 ja liikenne alkaa 2018. Turussa pystytään periaatteessa samaan aikatauluun,
jos liikennepoliittisen selonteon kirjaus on sama.
Edinburghin soutamisesta ja huopaamisesta: kaupunginvaltuusto päätti 30. kesäkuuta yhden äänen enemmistöllä jatkaa ratikkahanketta. Tällä tietoa siis ainakin lentokenttä-keskusta -linja rakennetaan valmiiksi, mutta muut suunnitellut linjat on toistaiseksi karsittu hankkeesta.
Jerusalemissa on otettu käyttöön pitkään ja hartaasti rakennettu raitiotie 20.8.2011.
killerpop
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 3,632
Aamulehti kunnostautui tekemällä artikkelin:
- http://www2.aamulehti.fi/mobiili/ulkomaat/index.shtml?223641 (mobiiliversio)
- http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/11...edinburghin+ratikasta+tuli+yleinen+vitsi.html
Kuinka ollakaan vertailukohteeksi valikoitui Edinburgh, eikä Tampereen kokoluokkaa edustava pohjoismainen Bergen. Voimia Tampereen hankkeen kannattajille ja suunnittelijoille. Aamulehteä ja Turun Sanomia lukiessa tekee ainakin sivullisen välillä mieli unohtaa koko juttu ja toivottaa kaupungeille rattoisaa loppuelämää.