Uusia raitiotiejärjestelmiä maailmalla

On melko yleisesti tiedossa, että Britanniassa automyönteinen ja heikosti johdettu politiikka on vesittänyt enemmän tai vähemmän kaikki raitiotieprojektit niin pahoin, että ne ovat olleet tuomittuja epäonnistumaan oikeastaan jo ennen valmistumistaan. Ainoana kirousta kunnolla pääsi karkuun Manchesterin Metrolink-järjestelmä, mutta se valmistuikin uusista systeemeistä ensimmäisenä (ellei lasketa Newcastlen hyvin Stadtbahn-vaikutteista metroa raitiotieksi). Edinburgh kelpaa tosin silti tavallaan hyväksi esimerkiksi modernista raitiotiestä - ongelmathan ovat hankkeen toteutusorganisaatiossa ja poliittisessa ohjauksessa, eivät valitussa teknisessä ratkaisussa.

Mutta Edinburghin esiin kaivaminen tässä tilanteessa antaa kyllä vallan helposti sen käsityksen, että Aamulehti mieluummin näkisi Tampereella ilmestyskirjan pedon kuin raitiovaunun.
 
Edinburgh kelpaa tosin silti tavallaan hyväksi esimerkiksi modernista raitiotiestä - ongelmathan ovat hankkeen toteutusorganisaatiossa ja poliittisessa ohjauksessa, eivät valitussa teknisessä ratkaisussa.
Aamulehti on kovasti Rantaväylän tunnelin puolesta. Jos Edinbughissa yritettäisiin kaivaa ratikan linjaukselle autotunnelia (tai metroa), ongelmat olisivat monta kertaa suuremmat arkeologisine kohteineen ja rakennusten suojaamisineen. Tuskinpa Aamulehti kirjoittaisi sellaisista halaistua sanaa.

Tavallaan tähän liittyy Jerusalemin ratikka. Metroa tai muunnimisiä tunneleita ei siellä suunnitellakaan turvallisuussyistä. Jos valtalehti haluaisi olla Rantaväylän tunnelia vastaan, voisi vallan hyvin ottaa esimerkiksi Jerusalemin ja julistaa tunneleiden terroriuhkaa.

Antero
 
Tässä ei ole kyse uudesta kokonaisesta järjestelmästä, mutta sopivampaakaan ketjua en löytänyt.

Seuraavaksi Krakova ryhtyy rakentamaan linjaa keskustan lounaispuolelle Ruczaj-nimiselle alueelle, jossa sijaitsee muunmuassa yliopistokampus.

Ruczajn linjan ensimmäinen puolikas otetaan käyttöön huomenna 30.12.2011. Sinne liikennöidään tässä vaiheessa kaksisuuntaisilla vaunuilla, jotka vaihtavat toiselle raiteelle Ruczaj-nimisellä pysäkillä ja palaavat keskustan suuntaan. Uudelle osuudelle suuntaa aluksi kaksi linjaa:
12 (uusi linja) RUCZAJ - Kapelanka - Starowislna - Rautatieasema - Rondo Mogilskie - WIECZYSTA (tämä päätelenkki ei ole ollut pysyvässä linjakäytössä vuosikymmeniin; vuoroväli 10 min)
18 RUCZAJ - Kapelanka - Wawel - Dominikańska - CICHY KĄCIK (vuoroväli 20 min, aikaisemmin päätepysäkkinä eteläpäässä ŁAGIEWNIKI)

Kartta koko järjestelmästä muutoksen jälkeen täällä.
 
Stavangerissa ollaan suunnittelemassa bybanea. Rakentaminen aloitettaisiin vuonna 2015 ja liikennöinti mahdollisesti vuonna 2018. Norjan neljänneksi suurimman kaupungin bybane yhdistäisi Stavangerin naapurikuntiin Solaan ja Sandnesiin. Asukkaita näissä on yhteensä yli 216.000. Lisätietoa Stavangerin murteella ja tiivistelmä Lontoon kielellä.

Paikallinen raitiotien suunnittelujohtaja kertoo lehdessä saaneensa uskonvahvistusta uusista selvityksistä.
 
Näiden lisäksi on konkreettisia suunnitelmia ilman ehdotettuja toteutusvuosia:
Uppsala

Uppsalanyheter kirjoittaa, että raitioliikenne alkaisi vuonna 2020. Kaksi vuotta myöhemmin kakkosvaiheen valmistuttua olisi Uppsalassa 21 km pituinen linja Gottsunda - Ultuna - Gränby. Kaksi em. sijaitsevat keskustan eteläpuolella ja Gränby koillispuolella. Ultunaan ja edelleen Granebergiin pääsi raitiovaunulla vuoteen 1953 saakka, joten jos uudissuunnitelma toteutuu, niin Uppsalan raitiovaunutauko tulisi kestämään 67 vuotta.
 
Railway Gazette kertoo, että tänään avattiin nk. halpis-ratikkajärjestelmä Ranskan Besançoniin, jossa on viimeksi huristeltu ratikoilla 1952. Nyt rakennetulla uudella kahden linjan järjestelmällä on pituutta 14,5 km, linjapituutta 23 km, ja 31 pysäkkiä. Hintaa koko hoidolle tuli 228 miljoonaa eurorahaa.

Linjojen keskinopeudet eivät päätä huimaa, noin 19.2 km/h kummallakin, mutta sekin jo olisi kova lukema Tampereella tai Turussa, varsinkin, jos ensimmäisen vaiheen saisi tuohon hintaan. Vaunut, CAFin Urbos 3:t, joita on ostettu 19 kpl, eivät ole ihan sitä luokkaa, mitä näihin kahteen äsken mainittuun kaupunkiin tarvitsisi: 23 metriä pitkiä ja 2,4 metriä leveitä. Mutta sentään seitsemääkymppiä niillä pääsee.
 
Railway Gazette kertoo, että tänään avattiin nk. halpis-ratikkajärjestelmä Ranskan Besançoniin, jossa on viimeksi huristeltu ratikoilla 1952. Nyt rakennetulla uudella kahden linjan järjestelmällä on pituutta 14,5 km, linjapituutta 23 km, ja 31 pysäkkiä. Hintaa koko hoidolle tuli 228 miljoonaa eurorahaa.

Mistä löysit tuon 228-summan? 228/14,5=15,7 miljoonaa per kilometri. Se ei ole kovin halpaa. Mutta oletankin, että summa ranskalaiseen tapaan sisältää varikon ja vaunut ja todennäköisesti vielä jonkin verran yleistä kaupungin kaunistamista siihen päälle. Säästöt tosin on varmaan haettu suurelta osin juuri tästä viimeksi mainitusta.

Artikkelin mukaan rakentaminen oli jaettu kahteen osaurakkaan, joiden yhteishinta on 96 Me. 96/14,5=6,6 miljoonaa per kilometri. Tämä on säästöbudjetilla tehdyn radan uskottava luku, ja sisältää varmaankin ratojen rakentamisen, mukaan lukien vaihteet, ilmajohdot ja tasasuuntaajat. Vaunut noin 60 Me, varikko 53 Me (lähde: Tre yleissuunnitelma) ja ollaankin vain 19 miljoonan päässä tuosta ilmoitetusta.

Nyt pitäisi tietysti tuntea tuo järjestelmä, jotta voisi ottaa kantaa siihen, saako edullisella hinnalla laadukasta ratikkaliikennettä. Tavoitteena se ei välttämättä ole edes ollut – ratikka saattaa olla tässä tapauksessa enemmän maskotti ja sellaisenakin arvokas kaupungin piristäjä.
 
Mistä löysit tuon 228-summan? 228/14,5=15,7 miljoonaa per kilometri. Se ei ole kovin halpaa. Mutta oletankin, että summa ranskalaiseen tapaan sisältää varikon ja vaunut ja todennäköisesti vielä jonkin verran yleistä kaupungin kaunistamista siihen päälle.

Ranskaksi googlettamalla tuli vastaan, mutta nämä tiedot näyttäisivät löytyvän ranskankielisestä Wikistäkin. Summaan kuuluu kaikki, ihan suunnitteluista lähtien, mikä oli tarkoitus mainita jo edellisessä viestissäni: Moottoriteiden kanssa sovitusta, puistotöitä, varikko jne., aivan niin kuin veikkasitkin.
 
1.9. avattiin myös Ranskan Aubagnessa uusi ratikkajärjestelmä. Edellinen lakkautettiin 1958. Tämä oli reilusti vaatimattomampi avaus, sillä pituutta järjestelmällä on vain 2,8 km ja pysäkkejä niinkin monta kuin 7. Linjaa ajetaan 22 metrisillä Citadis Compact -vaunuilla, joita on ostettu linjapituuteen nähden hurja määrä, 32 kpl. Nyt olen mobiilisti liikenteessä, joten tietojen kaivaminen on työlästä ja jätän sen homman kotiin, jollei joku muu ehdi päivittää ensin. Mutta jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, on vuonna 2011 budjetoitu rakentamisiin 166 miljoonaa ja risat. Sitä en tiedä, kuinka paljon nyt on käytetty, mutta pituutta tälle järjestelmälle on suunniteltu toistaiseksi 9 km ja rakentamisvaiheista kaksi ja kolme on jo kai päätetty.
 
1.9. avattiin myös Ranskan Aubagnessa uusi ratikkajärjestelmä.
Ranskankielisen wikiartikkelin mukaan uusi valtuusto on perunut huhtikuussa raitiotien 2. ja 3. vaiheiden rakentamisen, joten toistaiseksi niiden toteutuminen on epävarmaa.

Vaunuja on 8, hankintasopimuksessa on optioita tilata lisää. Kahdeksan vaunun hankintahinta on 14 M€ eli 1,75 M€/kpl ja 80.000 €/metri. Mutta tuskin vaunuoptiotkaan toteutuvat, jos eivät laajennukset toteudu.

Aubagnessa joukkoliikenne on ilmaista, joten sitä on myös raitioliikenne.

Antero
 
Muistinpa tällaisen ketjun olemassaolon. Vuodenvaihteessa on uusia raitiotiejärjestelmiä otettu käyttöön ainakin Palermossa ja Olsztynissa.
 
Jatkan vanhaa ketjua, jonka katsoin aihetta ajatellen sopivaksi. Uppsalassa on tehty selvitys, joka pitää raitiotietä parempana verrattuna BRT-järjestelmään. Latasin linkin pdf:n itselleni, mutten ehtinyt vielä perehtyä siihen syvällisemmin.

Aiheeseen törmäsin selaamalla Ruotsin Bussmagasinetia, jossa asiaa on lyhyesti käsitelty. Bussmagasinet on Ruotsin bussiväen ideologinen julkaisu, joka on tietenkin bussielinkeinon äänenkannattaja, ja tämä tietenkin näkyy tekstissäkin.

Mutta tuosta selvityksestä on vielä pitkä matka siihen, kun raitiovaunut mahdollisesti alkavat liikkua (uudelleen) Uppsalassa.
 
Takaisin
Ylös