Uusia raitiotiejärjestelmiä maailmalla

Vs: Rabat-Salén ratikkaan mahtuu 500 matkustajaa

... joista 118 istuu ja 382 seisoo, kertoo TAUT-lehti kesäkuun numerossaan. Montakohan seisovaa matkustajaa tämä tarkoittaa neliömetrillä? Lehden mukaan Rabat-Salén raitiotiellä tulee kulkemaan double configuration Citadis units, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Rabat-Saléssa kuten muutenkin Pohjois-Afrikan ranskalaisperäisillä järjestelmillä aiotaan ajaa kahden noin 30 metrin Citadiksen puolikiinteitä junia. Vaunuissa on ovet molemmilla puolilla, mutta ohjaamot vain yhdessä päässä. Leveys taitaa olla 2,4 metriä.

Eurooppalaisella neljä henkeä neliölle -normilla yhdessä tuollaisessa vaunussa on yleensä 180-200 henkilön kapasiteetti eli junassa pitäisi olla vajaa 360-400. Veikkaan mitoitusperusteen olevan kuusi seisojaa neliölle. Algerian SNTF:n Flirtithän on laskettu peräti kahdeksan mukaan, mutta nuo luvut eivät ole sillä tasolla.
 
Vs: Australian Gold Coastilla

Reitin varrella sijaitsee mm. paikka nimeltä Surfers Paradise. Aiotaankohan matkustajien mukanaan kuljettamista (mahdollisesti isokokoisista) surffausvälineistä periä matkatavaramaksua?:smile:

Ehkä ratikoissa on tasan kolme lukittavaa pantillista lautapaikkaa.
 
Mielenkiintoinen tuo SVT:n juttu. Linköpingissä sanotaan joukkoliikenteen olevan luonnollinen osa kaupunkisuunnittelua ja olleen jo 20 vuotta myös koko Euroopassa. Linköpingin kokoinen Oulu tuntuu kuitenkin sijaitsevan tässä suhteessa jossain muualla kuin Euroopassa. Missä muuten viipyy YLE:n vastaava juttu? En ole itse nähnyt.
 
Tässä ei ole kyse uudesta kokonaisesta järjestelmästä, mutta sopivampaakaan ketjua en löytänyt.

Krakovassa otetaan huomenna 19.11.2010 käyttöön 4,2 km mittainen uusi pikaraitiotiestandardin mukainen raitiotie (oheisessa kartassa vihreällä värillä). Uudella osuudella on 7 pysäkkiä ja se kulkee täysin omilla kaistoillaan liikennevaloetuuksin. Uuden linjan kääntösilmukka on ensimmäinen myötäpäivään kierrettävä Krakovassa. Lähteville vaunuille on vain yksi pysäkki ja sen vieressä on bussien jättöpysäkki. Saapuville vaunuille on kaksi raidetta.

Uudelle osuudelle suuntaavat linja 20, joka ajaa sieltä rautatieaseman kautta Bronowiceen (10 min vuoroväli), ja linja 11, jolla taas pääsee keskustan eteläosiin, Kazimierzin vanhaan juutalaiskaupunginosaan ja edelleen Łagiewnikin kääntösilmukalle (20 min vuoroväli). Linjoja todennäköisesti lisätään jatkossa tarpeen mukaan.

Seuraavaksi Krakova ryhtyy rakentamaan linjaa keskustan lounaispuolelle Ruczaj-nimiselle alueelle, jossa sijaitsee muunmuassa yliopistokampus.
 

Liitetiedostot

  • Krakow 2010-11-19.jpg
    Krakow 2010-11-19.jpg
    149.4 KB · Lukukerrat: 321
Viimeksi muokattu:
Keskipuolalainen Płock (126 000 as.) on avannut tarjouskilpailun ensimmäisen raitiolinjansa rakentamisesta ja 10 raitiovaunusta.

Linjan pituus on 10 km ja sille tulee 19 pysäkkiä. Vaunuiksi halutaan uusia n. 30 metriä pitkiä kaksisuuntaisia matalalattiavaunuja 1435 mm raideleveydellä.

http://www.infotram.pl/text.php?from=main&id=36376
 
Keskipuolalainen Płock (126 000 as.) on avannut tarjouskilpailun ensimmäisen raitiolinjansa rakentamisesta ja 10 raitiovaunusta.
Heh. Płockissa pidettiin pormestarinvaalit, johto vaihtui ja raitiotiehanke pantiin jäihin pari viikkoa tarjouskilpailun avaamisesta :(
 
Ei uusi järjestelmä, mutta potentiaalisesti merkittävä olemassaolevan laajennus kuitenkin:

Berliinissä suunnitellaan edelleen raitiotietä Potsdamer Platzille ja Kulturforumille, aivan kaupungin ydinkeskustaan entisen Itä- ja Länsi-Berliinin rajan ylitse. Aiempien suunnitelmien mukaan radan piti valmistua viimeistään vuonna 2005, mutta projekti on sittemmin ollut vuosikausia jäissä. Nyt puhutaan rakennustöiden uudelleenaloittamisesta vuonna 2015.

http://www.berlinonline.de/berliner-zeitung/archiv/.bin/dump.fcgi/2011/0321/berlin/0040/index.html

Ennen vuotta 2015 toteutumassa on kaksi laajennusta: linjojen M6 ja M8 ohjaaminen uutta rataa pitkin kaupungin päärautatieasemalle (valmis 2014, 12 vuotta aikataulusta myöhässä) ja linjojen 60 ja 61 jatkaminen Adlershofista Wissenschaftstadtiin. Tämä jälkimmäinen laajennus on jo rakenteilla ja valmistuu optimistisimman arvion mukaan vielä tänä vuonna.

Potsdamer Platzin laajennuksen ohella pitemmän aikavälin suunnitelmia ovat päärautatieaseman linjan jatkaminen Turmstrasselle, Wissenschaftstadtin linjan jatkaminen Schöneweideen ja linjan 62 päätepysäkin siirto Mahlsdorfissa.

Laajennukset ovat kaupungin kokoon nähden kenties vähäisiä ja niiden toteutus epätoivoisen takkuista. Tuntien liikennelaitoksen raideliikennekielteisyys ja toisinaan esitetyt ehdotukset paitsi raitioliikenteen karsimiseksi, myös erinäisten metrolinjojen lakkauttamiseksi, voidaan raitioteiden laajennusten jatkumista pitää vähintään torjuntavoittona.

Lopuksi: paikallisten joukkoliikenneaktiivien sivusto:

http://www.protramberlin.de/protramberlin.html
 
Angers (157 00 as.) Ranskassa on ottanut käyttöön uuden raitiotiejärjestelmänsä ensimmäisen linjan 25.6.2011. Linjan pituus on 12 km.
 
Siltä varalta että kiinnostusta tällaista kohtaan on, listasin täydellisen listan kokonaan uusista raitioteistä EU/EFTA-maissa. Lista alkaa vuodesta 1981. Mukana eivät ole uudet linjat kaupungeissa, joissa jo ennestään on ollut toimiva raitiotie (vaikka se olisikin esimerkiksi eri raideleveydellä tai eri yhtiön liikennöimä). Museo- ja turistiradat puuttuvat listasta. Juridisesti rautateiksi koko pituudeltaan luokitellut järjestelmät puuttuvat listasta. Erilaiset metrotyyppiset systeemit ovat mukana, jos ne edes jollakin osuudella verkkoa ovat tieliikennelainsäädännön piirissä (eivätkä siten täytä metron perinteistä teknistä määritelmää eristetystä rautatiestä). Tämä siis varoituksena, ennen kuin tästä poikii toisinto jo legendaariselle Porto-keskustelulle.

EU:n ja EFTA:n nykyisiin jäsenmaihin avatut uudet raitiotiet 1981-2011

1983
Utrecht, Alankomaat

1984
Constanta, Romania (lakkautettu 2008)

1985
Nantes, Ranska

1987
Grenoble, Ranska
Brasov, Romania (lakkautettu 2006)
Cluj-Napoca, Romania
Craiova, Romania
Ploiesti, Romania

1988
Resita, Romania

1991
Lausanne, Sveitsi
Botosani, Romania

1992
Manchester, Britannia
Pariisi ja ympäristö, Ranska

1994
Sheffield, Britannia
Rouen, Ranska
Strasbourg, Ranska

1996
Oberhausen, Saksa (yhteydessä Mülheimin raitiotiehen)

1997
Saarbrücken, Saksa (duoraitiotie)

1999
Birmingham, Britannia
València, Espanja (paikallinen kapearaiderautatie kunnallistettu ja siirretty tunneliin pikaraitiotie/metrotyyppisesti jo 1980-luvulla)

2000
Lontoo Croydon, Britannia
Lyon, Ranska
Montpellier, Ranska
Orléans, Ranska

2001
Heilbronn, Saksa (duoraitiotie, rautatien kautta yhteys Karlsruheen)
Houten, Alankomaat (väliaikainen linja, lakkautettu 2008)

2002
Porto, Portugali (ns. metro; aiemmalla raitiotielle edelleen laajamittaista turisti/museoliikennettä)
Bilbao, Espanja

2003
Bad Wildbad, Saksa (duoraitiotie, rautatien kautta yhteys Karlsruheen)
Wörth, Saksa (duoraitiotie, rautatien kautta yhteys Karlsruheen)
Bordeaux, Ranska
Alicante, Espanja
Messina, Italia

2004
Nottingham, Britannia
Dublin, Irlanti
Barcelona, Espanja
Ateena, Kreikka

2006
Mulhouse, Ranska
Valenciennes, Ranska
Vélez-Malaga, Espanja
Sassari, Italia

2007
Naumburg, Saksa (vuonna 1991 lakkautetun raitiotien uudelleenavaus vakinaiselle kaupalliselle liikenteelle)
Aulnay-Bondy, Ranska (duoraitiotie)
Le Mans, Ranska
Nizza, Ranska
Almada, Portugali
Madrid, Espanja
Murcia, Espanja
Parla, Espanja
Santa Cruz de Tenerife, Espanja
Sevilla, Espanja

2008
Vitoria, Espanja
Cagliari, Italia

2009
Bérgamo, Italia

2010
Bergen, Norja
Toulouse, Ranska
Firenze, Italia

2011
Angers, Ranska
Reims, Ranska
Jaén, Espanja
Zaragoza, Espanja

Lista on toivottavasti täydellinen, mutta jos puutteita tai virheitä löytyy, ilman muuta kannattaa huomauttaa. Listasta puuttuvat Strausberg (2006) ja Lidingö (2009), joissa aiemmin muodollisesti rautatieksi luokiteltu rata muuttui virallisesti raitiotieksi, koska kummassakaan muutos ei vaikuttanut lainkaan liikenteen järjestämiseen. Johtopäätöksinä voitaneen sanoa, että järjestelmien määrä on ajanjaksolla lisääntynyt alueella kaikkiaan noin viidelläkymmenellä (jolloin on poisluettava listasta Naumburg ja Porto, joissa oli raitiotie sekä tarkastelujakson alussa että lopussa sekä Brasov ja Constanta, joiden raitiotiet on paitsi avattu, myös purettu ajanjaksolla). Vanhempia järjestelmiä on lakkautettu ajanjaksolla vain viisi, yksi Romaniassa äskettäin ja neljä Länsi-Saksassa 1982-1987.
 
Kiitos JE:lle listasta. Sain yhteisluvuksi 58 uutta raitiotiejärjestelmää.

Listasta taitaa puuttua Trondheim, jonka vaikutus tosin on +-0 eli lakkautus 1988 ja uudelleenaloitus 1990.

Lisäksi on toki tulkinnanvaraisuuksia, kuten Karlsruheen liittyvät järjestelmät sekä se, miten esimerkiksi Pariisin ympäristön järjestelmät lasketaan. Käsittääkseni T1, T2, T3 ja T4 eivät ole fyysisesti toisiinsa yhteyksissä ja sijaitsevat osin eri kunnissa.

---------- Viesti lisätty kello 13:34 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:32 ----------

Hyvä jatkokysymys on: kuinka monta raitiotiejärjestelmää on EU / EFTA - alueella joko:

A) Rakenteilla
B) Toteutus päätetty ja suunnitteilla (esimerkiksi Århus)
C) Suunnitteilla virallisessa suunnittelussa, eli suunnitteluun on sitouduttu mutta varsinaista toteutuspäätöstä ei ole (esimerkiksi Tampere ja Turku)
 
Takaisin
Ylös