- Liittynyt
- 8 Marraskuu 2005
- Viestit
- 399
Kalevankadun ja Annankadun risteyksestä kohti Mannerheimintietä kävellessä katse ylös päin.
Vanhojen ilmajohtojen koukkuja
- Viestiketjun aloittaja Max
- Aloituspäivämäärä
Hämeenkadulla on vielä koukut jäljellä koristeellisessa Juseliuksen talossa ja Dahlin talossa. Tästä kohtaahan raitiotieliikenne loppui jo syksyllä 1949, mutta sähköä syötettiin Hg-tasasuuntaaja-asemalta vanhoja ilmajohtoja pitkin Uudenmaankadun risteykseen aina liikenteen loppumiseen saakka. Pätkäistyihin ajojohtimiin jouduttiin tietysti vetämään vastakkaiseen suuntaan viistokannatusvaijerit, joista toinen ulottui Kåreniin saakka, jonka poikittaisseinässä on viistovetokoukku vieläkin nähtävissä. Kadun toisen puolen Rettigin tupakkitehtaasta on koukut jossakin julkisivurempassa poistettu.
Postikortissa Auransillasta kesältä 1950 on ilmajohdot vielä nähtävissä. Ilmeisesti sähkö johdettiin ajokäytöstä poistettuja ilmajohtoja pitkin Hämeenkadun tasasuuntaaja-asemalta myös vastakkaiseen suuntaan Aura- ja Linnankatujen risteykseen, jota ykkönen ja kolmonen silloin vielä kulkivat. Vasta sähkönsyötön parannuttua Eerikinkadulle nämä ilmajohdot purettiin. Auransillan ilmajohtojen ristikkokannatinpylväitä käytettiin myöhemmin sillan valaistuksen tehostamiseen, pylväitä korotettiin jatkokappaleilla, niistä vedettiin vaijerit jotka kannattavat sillan keskiviivan yläpuolella olevia valaisimia. Aikaisemmin sillan valaistus oli pelkästään hienoissa obeliskimallisissa pylväissä.
Uudenmaankadulla Åbo Akademin ja Hjeltin talon välinen kannatinvaijeri oli ankkuroitu molempiin seiniin erikoisin ristikkäisin raudoin. ÅA:n puoleinen risti on valitettavasti julkisivua remontoitaessa poistettu, mutta Hjeltin talon puoleinen on onneksi vielä nähtävissä.
Postikortissa Auransillasta kesältä 1950 on ilmajohdot vielä nähtävissä. Ilmeisesti sähkö johdettiin ajokäytöstä poistettuja ilmajohtoja pitkin Hämeenkadun tasasuuntaaja-asemalta myös vastakkaiseen suuntaan Aura- ja Linnankatujen risteykseen, jota ykkönen ja kolmonen silloin vielä kulkivat. Vasta sähkönsyötön parannuttua Eerikinkadulle nämä ilmajohdot purettiin. Auransillan ilmajohtojen ristikkokannatinpylväitä käytettiin myöhemmin sillan valaistuksen tehostamiseen, pylväitä korotettiin jatkokappaleilla, niistä vedettiin vaijerit jotka kannattavat sillan keskiviivan yläpuolella olevia valaisimia. Aikaisemmin sillan valaistus oli pelkästään hienoissa obeliskimallisissa pylväissä.
Uudenmaankadulla Åbo Akademin ja Hjeltin talon välinen kannatinvaijeri oli ankkuroitu molempiin seiniin erikoisin ristikkäisin raudoin. ÅA:n puoleinen risti on valitettavasti julkisivua remontoitaessa poistettu, mutta Hjeltin talon puoleinen on onneksi vielä nähtävissä.
Oliko tää vastaus mun kysymykseen?
Ei ole, en tunnista kuvaamaasi paikkaa!
Vs: Kuvia Jätkäsaaren raitioyhteyden työmailta
Eli tästä linja aiemmin jatkoi Bulevardin kautta edelleen Katajanokalle.
Yritän jatkaa tutkimuksia. Nykyään kun pystyy selaamaan vanhoja lehtiä kotoa käsin. Ei se silti helppoa ole.
Tämä vaihe, kun siirryttiin yksiraiteisesta kaksiraiteiseen, taitaa olla kaikkein epävarminta aluetta SRS:n sivuilla. Kuten siellä on sanottu; puutteita ja virheitä on!
Otappa selvää näistä!! Oheinen tieto ei ainakaan tee asiaa selvemmäksi.Uusi Suometar 17.05.1907 sanoi:
Eli tästä linja aiemmin jatkoi Bulevardin kautta edelleen Katajanokalle.
Yritän jatkaa tutkimuksia. Nykyään kun pystyy selaamaan vanhoja lehtiä kotoa käsin. Ei se silti helppoa ole.
Tämä vaihe, kun siirryttiin yksiraiteisesta kaksiraiteiseen, taitaa olla kaikkein epävarminta aluetta SRS:n sivuilla. Kuten siellä on sanottu; puutteita ja virheitä on!
Viimeksi muokattu:
Pitäis munkin näköjään lukea tarkemmin. Tarkoitat vissiin tätä paikkaa Humalistonkadun puolella? Vaan kuuluukos tämä raideliikenneketjuun... 
Eikä oo kukaan muukaan visailija sitä ainakaan täällä paljastanut. No se on se valkonen laatikko Sipoon kirkon paikalla, eli tässä.
---------- Viesti lisätty kello 17:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:40 ----------
Entäs mitä nämä googlemapista löytyneet varjot on? (On siellä enemmänkin.)
Topeliuksenkatu
Haartmaninkatu
Eikä oo kukaan muukaan visailija sitä ainakaan täällä paljastanut. No se on se valkonen laatikko Sipoon kirkon paikalla, eli tässä.
---------- Viesti lisätty kello 17:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:40 ----------
Entäs mitä nämä googlemapista löytyneet varjot on? (On siellä enemmänkin.)
Topeliuksenkatu
Haartmaninkatu
- Liittynyt
- 4 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,069
Kyseinen koukut on ollut käytössä varmaan johdinautoliikenteen aikana
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/varikot/toolo/toolo.htm
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/varikot/toolo/toolo.htm
Hämeenkadun poikkaistut ajojohdot viistokannatuksineen näkyvät Mikon kirjassa s. 226 kaimansa ottamassa kuvassa.
ÅA:n puoleinen rautaristi näkyy samassa kirjassa s. 184 Compactin ottamassa kuvassa, sekä Hjeltin puolella s. 228 Lennart Welanderin kuvassa.
Muuten, mitkä keskenään samanlaiset viritykset ilmajohdoissa Eerikinkadulla on s. 229 Kauppatorin ja s. 170 Paloaseman kohdalla otetuissa kuvissa?
Oma lainaus, eli talossa Mannerheimintie 21-23, aivan hallin taukoporttia vastapäätä.
No niin. Koukussa ei roikkunu yhtään rautalankaa, niin enpä hiffannu.
Töölön hallin seinässäkin on pitkä rivi koukkuja mutta jääneet tarpeettomiksi kun hallin sivustalle on pystytetty tolpat. Mikäs vitsi niissä on?
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Tämähän on aika erikoista. Tiedätkö taustoja – olisiko niin, että koukut on säästetty juuri siksi, että niiden on tiedetty olleen raitiovaunujen ajolankojen koukkuja, jotka on historiallisena jäänteenä haluttu tietoisesti säilyttää?
Luulenpa vaan, että sillä hetkellä mukana olevilla työkaluilla oli sutjakampaa tehdä helposti työstettävään laattaan reikä kuin smirglata poikki seinässä lujasti istuva koukku. Ja voihan ajatella että koukuilla voisi joskus olla käyttöä ryhmitysmerkkien tai vastaavien ripustamisessa.