Vanhojen ilmajohtojen koukkuja

Männä viikolla pikku trippi Turkkuseen:

* Kauppatorin laidalla Ruotsalaisen teatterin julkisivussa Å-kirjaimesta ylävasemalle. 1950 siirtyi ykkönen kulkemaan torin vastakkaiselle puolelle

ÅST:n Aurakadunkin puoleisia koukkuja lähellä Eerikinkadun risteystä on vuoden 1950 jälkeenkin käytetty Börsin silmukan ja Eerikinkadun radan S-mutkan ripustukseen.

Piirka sanoi:
* Yliopistonkatu 26:n julkisivussa kaksi koukkua. Hieman köykäisiltä näyttävät. Ovat liian matalalla ollakseen valaisinvaijereiden kannatinkoukkuja. Muita koukkuja ei tämä "nenä pystyssä" kulkenut turisti bongannut kyseiseltä kadulta, jolta raitsikkaliikenne loppui 1949. (Kuvaan upotetussa pikkukuvassa koukusta se vasemmanpuoleinen)

Kuvan rakennus on pystytetty vasta 1950-luvulla ja korotettu myöhemmin. Yliopistonkadulta Sammon talosta löytyy koukku pienen parvekkeen alapuolelta kahden toisen kerroksen ison ikkunan välistä. Otavan talossa näkyy kaksi täytettyä koukun paikkaa.

Piirka sanoi:
* Humalistonkadun ja Puutarhakadun kulmassa. Koukku puutalon julkisivussa. Valaisinkoukuksi liian matalalla. (Tampereella olen bongannut ainakin parin puutalon julkisivussa rollikkakoukkuja)

Koukut puuseinissä ovat aika harvinaisia. Täytyy olla tosi vahva seinä. Yleensä puhutaankin "kiviseinäkoukuista".

Piirka sanoi:
* "Steissikoukkuja" Humalistonkadun ja Ratapihankadun kulmassa. Onkohan niin, että ylin koukku on alkuperäinen ASEAn asentama vuodelta 1908 ja kaksi alempaa on TuKL:n myöhemmin asentamia?

On alkuperäinen. Jäljelläolevista "steissikoukuista" löytyy luettelo 12.11.2010, 16:48. Alemmat koukut ovat varmaan asennettu kolmioraiteelle (1951-1961), jota käytettiin kolmoslinjan perävaunujen keskipäivälepoon ja vaunujen varakääntöpaikkana. Olen yrittänyt etsiä kolmioraiteen koukkuja saman tiilitalon Ratapihankadun puolelta, mutta tuloksetta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
ÅST:n Aurakadunkin puoleisia koukkuja lähellä Eerikinkadun risteystä on vuoden 1950 jälkeenkin käytetty Börsin silmukan ja Eerikinkadun radan S-mutkan ripustukseen.

Oletin, että kuvani koukku jäi pois käytöstä, koska se sijaitsee n. 15 metriä Linnankadun/Aurakadun teatteritalon kulmasta. Ilmeisesti siitä koukusta (?) lähti kannatinvaijeri viistosti Linnankadun yli Affärscentrumin julkisivun koukkuun? Ainakin Turun raitiotiet -kirjan sivun 208 kuvassa näkyy osa tuonkaltaisesta kannatinvaijerista.
 
Korkeusennätys lienee Erik Bryggmanin 1928 suunnittelemassa Brahenkatu 18b:ssä, jossa koukku oli kolmannen kerroksen ikkunan yläpuolella. (vastaa nykyisten talojen neljättä kerrosta) Koukku kannatti Brahen- ja Tuureporinkatujen risteyksen kaarretta, ja koukun korkeus johtui pitkästä vedosta ja Brahenkadun jyrkästä alamäestä ilmajohdon ja kannatinkoukun välillä. Valitettavasti koukku on poistettu julkisivuremontin yhteydessä.

Hyvä kuva ko. koukusta ja kannatinvaijerista löytyy Rauno Lahtisen "Turun puretut talot 2" -kirjasta sivulta 113. Samasta teoksesta löytyy raitiovaunu ainakin neljästä kuvasta, raiteita ja ilmajohtoja sitäkin useammasta. Aninkaistenkadun Eerikin- ja Maariankatujen välisestä siirtojohdosta kannattimineen löytyy useitakin kuvia. Siirtojohto oli siitä erikoinen, että siinä kulki kaksi raitiovaunun ilmajohtoa aivan rinnakkain. Myös ainakin kaksi "tulipalon sattuessa särje lasi" -palohälytintä löytyy. Niistä lähti kattojen yli paloasemalle avojohdot punaisin eristimin, ja hälyttimen yläpuolella oli punainen lamppu.
 
Takaisin
Ylös