Viron matkustajaliikenne

Onkohan niin, että tilaajana on täytynyt olla valtion omistama Elektriraudtee, koska hankintaan saadaan EU-tukea? Elektriraudteehan ei itse aja dieselliikennettä.
 
Voi hyvällä syyllä sanoa, että tapahtuipa Viron rautatieliikenteessä millaista remonttia tai kalustouudistusta tahansa, suunta on parempaan. Hitaat junat hajoamista odottavilla radoilla on kaikissa tapauksissa vaikea ja vaarallinen yhdistelmä.
Odotan myös mielenkiinnolla, koska Viron raideleveys muutetaan keskieurooppalaiseksi -maan yhteydet Venäjän suuntaanhan ovat kyllä olennaiset, mutta volyymit sen verran heikot, että uskoisin RailBaltican toteutuessaan tuovan keskieurooppalaisen leveyden Baltian pohjois-etelä-suuntaisille paanoille muuallekin, kuin Varsovan ja Tallinnan välille luotavalle pikaraiteelle.

Kun männäsuvella vierailin Hiidenmaalla matkasin molempiin suuntiin Läänemaa Terviseteetä, eli vanhalle ratapohjalle rakennettua kevyen liikenteen raittia Riisipereltä Haapsalun kautta Rohukülaan. Liiallista maiseman- tai maastonvaihtelua tällä melko tasan kuudenkymmenen kilometrin matkalla ei ollut havaittavissa.
Elämäntapafillaristina, joka ymmärtää ja arvostaa myös junaliikennettä, en voi suhtautua tähän tieratkaisuun mitenkään yksiselitteisesti. Onhan upeaa, ettei koko Läänemaan läpiajon aikana tarvitse mennä huonomaineisen virolaisen maantieliikenteen sekaan, mutta onko tämä etu isompi oikeus kuin se, etteivät tallinnalaiset ja haapsalulaiset -sekä me muut linjan potentiaaliset matkaajat- saa kulkea kaupunkiensa väliä junalla?
 
Terve,

Huomasin topiikissa #1530 maininnat "Construction Procurement of this project starts in the middle of 2011"

ja Tallinna-Keila-Riisipere " Works @ Tallinn-Keila-Riisipere (track repairs and catenary repairs) will start at 2012 till the end of 2013"


Eli valmistelut Pärnun suunnan radan uudistamiseksi alkaa piakkoin.

Lisäksi keskutelussa mainittiin, että Viron rautateitä kehitetään jo tehtäväksi päätetyin eri projektein vähintään 2014 vuoteen asti
-> Infra works is undergoing till 2014 in Estonia,please remeber this!
Tartu-Valga track is ready except passenger platforms(under construction) and Valga station(rebuilding three overpasses for cars)
Tapa-Tallinn track repairs mus to be finished at 2011(2011-Ülemiste station repairs-Tallinn)
Then repair works @ Türi-Viljandi will start in October 2010 and continued till end of 2011 or even 2012
Works @ Tallinn-Keila-Riisipere (track repairs and catenary repairs) will start at 2012 till the end of 2013
Platforms rebuilding project in Estonia must be finished at 2012
Koidula station will be opened August 2011

Eli uutisoidut työt ovat jatkumoa muille kehityshommille:
http://www.logistikauudised.net/Default.aspx?ArticleID=491e5a05-b9cd-4e9e-b005-294270ccef9b&ref=rss

http://www.logistikauudised.net/Default.aspx?ArticleID=5f9c4c8f-3d4f-498e-8c99-851e12ae792b&ref=rss

http://www.epl.ee/artikkel/494326

http://news.bns.ee/topic/778/news/35428430/

http://www.ehitusuudised.ee/Default.aspx?PublicationId=be1c417c-9d26-4d96-a2b0-dfe8feace833

http://foorum.msts.pri.ee/viewforum.php?f=15
 
TimppaTT sanoi:
Huomasin topiikissa #1530 maininnat "Construction Procurement of this project starts in the middle of 2011"

ja "Works @ Tallinn-Keila-Riisipere (track repairs and catenary repairs) will start at 2012 till the end of 2013"

Eli valmistelut Pärnun suunnan radan uudistamiseksi alkaa piakkoin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eihän tuossa puhuta Pärnun suunnasta mitään. Riisiperesta rata jatkui aikaisemmin Haapsaluun. Tallinnan ympäristön sähkömoottorijunaliikenne kulkee valtion omistamalla rataverkolla, kun taas radat Tallinnasta Pärnuun ja Türista Viljandiin ovat yksityisessä omistuksessa (Edelaraudtee). Yksityisratojen korjaustöihin ei käsittääkseni EU-rahoitusta heru. Tämä oli varmasti yksi syy siihen, että Viron valtio osti Eesti Raudteen takaisin itselleen.
 
Virolaiset ne senkun rakentaa lisää rata infraa:

http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=320660&page=79

Viestin #1576

Mukaan rakennetaan joku overpass Kaarepereen. Liittyy kai jotenkin tuohon 120 km/ radan rakentamiseen Tallinna-Tallinna-Valga välille.

.ko topiikin yläpuolella mieletön läjä kuvia rakennus juna infra saiteilta jotka menossa tällähetkellä virossa.

Myös http://foorum.msts.pri.ee/ viron junafoorumilla paljon samoja kuvia käännettynä

EVR infran voittokulkua voi seurata muuten täältä:
http://www.evr.ee/?id=31309

* 24.09.2010 AS-iga Skinest Rail lumekoristusrongi kapitaalremondiks summas 2 980 000 krooni

..Minkähän takia viron foorumilla Skinest Rail kaupasta on mainittu jotakin Daugavpilistä?
 
Viimeksi muokattu:
Heips,

Viron rautateiden johtaja: parin vuoden jälkeen tunnin välein Tarttoon 120km/h 13. november 2010 09:52 marraskuuta 2010

Kehitys uutisia Virosta, kopiotu sivulta
http://majandus.delfi.ee/news/intervjuu/article.php?id=34963191

http://translate.google.fi/translat...lfi.ee/news/intervjuu/article.php?id=34963191

Ensimmäisen vaiheen investoinnit, joiden seurauksena on mahdollista liikkua kuljettaa jopa 120 kilometriä tunnissa, on loppusuoralla. Tämä mahdollistaa nykyisen radan potentiaalia voidaan tehokkaimmin hyödyntää...

...Suurnopeusjunapalvelut matkustavat nykyisin Tallinnan-Tarton välillä alle 2 ja puoli tuntia. Lisäksi kapitallremondi loppua koko reitin määrin mahdollista kehittää henkilöliikenteen nopeutta 120 km / h, mikä tarkoittaa, että kolmen pysähdyksen yhteydessä lähtöpaikasta määräpaikkaan saapuu reisirong kahdessa tunnissa. Tietysti pysähdysten lisääminen junan reittiä.

Veikkaisin, että Viro haaveilee tulevaisuudessa jättimäisestä kehäradasta 160km/ Pärnuun ja Valgaan ja paluu 120Km Valgasta Tartoon.

..Muistan, että olisin nähnyt jonkun wanhan radan kulkevan Viro-Latvia rajaakin pitkin..
 
Viimeksi muokattu:
TimppaTT sanoi:
..Muistan, että olisin nähnyt jonkun wanhan radan kulkevan Viro-Latvia rajaakin pitkin..
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähteiden mukaan Valgasta kulki länteen rajan suuntaisesti Latvian puolella 750mm kapearaiteinen rautatie Rujienaan 1897 - 9.1944 ja sitä liikennöi Eesti Vabariigi Raudtee 1920-1940. Rujiena sijaitsi ainakin vielä 1990-luvulla leveäraiteisen Pärnu - Riika -radan varrella.

Lähteiden mukaan Valgasta kulki itään rajan suuntaisesti Viron puolella 750mm kapearaiteinen rautatie Mituzeen asti, jonka jälkeen rata ylitti rajan ja jatkui Latvian puolella Aluksnen kautta Gulbeneen 1903 alkaen. Valga - Ape(Latvia) välillä radan taru loppui 2.6.1970 ja sieltä Aluksneen 1991 mennessä. Aluksnen ja Gulbenen välillä rata lienee vieläkin käytössä: http://www.banitis.lv/. Valga - Koikküla -välillä on ollut rata sekä kokonaan Viron puolella että osaksi Latvian alueen kautta, mutta ajankohdista ei ole tietoa. Arvaan, että aluksi rata kulki jälkimmäistä reittiä ja että se on siirretty Viron puolelle naapurusten itsenäistyttyä.

Lähteet:
Estonia Railway Map Second edition, Quail Map Company 1997. ISBN 189831926X
Latvia & Lithuania, Russia (Kaliningrad Region), Railway Maps, Second edition 1996. ISBN 1898319200
 
Viimeksi muokattu:
Jouni Seilonen sanoi:
Lähteiden mukaan Valgasta kulki länteen rajan suuntaisesti Latvian puolella 750mm kapearaiteinen rautatie Rujienaan 1897 - 9.1944 ja sitä liikennöi Eesti Vabariigi Raudtee 1920-1940. Rujiena sijaitsi ainakin vielä 1990-luvulla leveäraiteisen Pärnu - Riika -radan varrella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Valgasta (Viro) Valkan (Latvia) kautta Rūjienaan mennyt rata oli alunperin itse asiassa Pärnu-Valga rata tarkoituksenaan yhdistää satamakaupunki Riian-Pihkovan-Pietarin rataan. Saksalaiset tuhosivat rautateitä vetäytyessään eikä osuutta Valka-Rūjiena enää korjattu 2. maailmansodan jälkeen. Leveäraiteinen Riika-Rūjiena -rata avattiin 1938, mutta edelleen Pärnun suuntaan liikenne jatkui kapearaiteisena, kunnes 70-luvulle tultaessa kapearaiteisia ratoja lakkautettiin urakalla ja tilalle tuli samaa reittiä seurannut Riika-Rūjiena-Pärnu-Tallinna rata.

Valga - Koikküla -välillä on ollut rata sekä kokonaan Viron puolella että osaksi Latvian alueen kautta, mutta ajankohdista ei ole tietoa. Arvaan, että aluksi rata kulki jälkimmäistä reittiä ja että se on siirretty Viron puolelle naapurusten itsenäistyttyä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pļaviņas-Gulbene-Valka (210 km, raideleveys 750 mm) rata avattiin 1903. Osuus Pļaviņas-Gulbene levennettiin 1915-1916, Itsenäistymisen jälkeen Virossa avattiin rata omaa puolta Valgasta Koikkülaan vuonna 1923. Latvian puolella kulkenutta Valka-Zuldiņi-Koikküla -rataa ei enää 2. maailmansodassa sen tuhouduttua korjattu. Viron puolella kulkenut rata Valga-Ape lopetettiin 1970, Ape-Alūksne 1973.

Ensimmäiseen maailmansotaan asti oli siis mahdollista matkustaa Väinäjoen rannoilta Pļaviņasista aina Tallinnan satamaan saakka 750 mm raideleveydellä ja vielä toiseen maailmasotaan asti sama onnistui Gulbenesta.
 
TimppaTT sanoi:
Niin, mitä luulette että olisiko siitä mitään etua/hyötyä jos Tarto-Valgan-Pärnu-Tallinna välillä olisi "kehärata"
Klikkaa laajentaaksesi...

Aikataulun mukaan Tallinnan ja Pärnun välillä kulkee kaksi matkustajajunaparia päivässä. Jos junakyydin kysyntä tällä välillä on näin pientä, niin se olisi varmaan vielä vähäisempää Pärnu - Valga (- Tarto) -välillä.
 
Jouni Seilonen sanoi:
Aikataulun mukaan Tallinnan ja Pärnun välillä kulkee kaksi matkustajajunaparia päivässä. Jos junakyydin kysyntä tällä välillä on näin pientä, niin se olisi varmaan vielä vähäisempää Pärnu - Valga (- Tarto) -välillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pieni kysyntä varmaan osittain johtuu noiden junien uskomattomasta hitaudesta. Maantie Tallinnasta Pärnuun on 130 km hyvin sujuvasti etenevää väylää, alkupäässä parikymmentä kilometriä moottoritietä ja loppuosallakin rajoitus pääosin 100 km/h. Keskustasta keskustaan autolla 1,5 h ja pikavuorobussillakaan tuskin enempää kuin 2 h, kun nuo junat ajavat lähemmäs 3 h. Junia siis varmaankin käytetään lähinnä noille väliasemille suuntautuviin matkoihin.
 
LateZ sanoi:
Leveäraiteinen Riika-Rūjiena -rata avattiin 1938, mutta edelleen Pärnun suuntaan liikenne jatkui kapearaiteisena, kunnes 70-luvulle tultaessa kapearaiteisia ratoja lakkautettiin urakalla ja tilalle tuli samaa reittiä seurannut Riika-Rūjiena-Pärnu-Tallinna rata.
Klikkaa laajentaaksesi...
Työt olivat käynnissä 70-luvulla kapearaiteisten osuuksien leventämiseksi, mutta ensimmäinen leveäraiteinen henkilöjuna kulki tämän koko yhteysvälin läpi vasta 17.7.1981. Vuonna 1992 läpimenevä liikenne jo lopetettiinkin. Sittemmin myös rata on suurelta osin purettu eli jäljellä ovat vain osuudet Riiasta Skulteen ja Tallinnasta Pärnuun. Investointi ei aivan tainnut ehtiä maksaa itseään takaisin.
 
Estland: Estonian Railway Co. to invest 90 million euros in 2011
07.01.2011

Eesti Raudtee, the state owned Estonian Railway company, has set out investments in the amount of 1.4 billion kroons (90 million euros) in its budget for 2011. Of that 32.2 million euros are investments to be co-financed by EU structural funds.

The biggest investment projects for the coming year are the Koidula border station, the Tallinn-Tartu section of Rail Baltica, reconstruction of passenger platforms to raise them to euro heights, and renovation of the power supply network for electric trains, the company said.

The supervisory board of Eesti Raudtee on Thursday endorsed the budget for 2011 showing consolidated sales revenues at 1.4 billion kroons. The company is estimated to earn a net profit of almost 6 million euros next year. The budget is based on a 12-month freight flow estimate of 24.9 million tons.

Bron: BNS; Baltic News Service
Nummer: 290610

http://www.evd.nl/mobiel/showbouwsteen.asp?bstnum=290610

Ilmeisesti Virossa modernisoidaan 3000 DC verkkoa ensivuonna?

Hmm.. Ja onko tosiaan niin, että 2011 Tallinna-Pärnu-Valga rataa modernisoidaan, Viljandia ja Tallinna-Tartoa aloitetaan myös`?
 
Nythän tilanne Virossa on se, että valtion rataverkkoa ovat radat Tallinnasta Narvaan, Tapasta Tarton kautta Valgaan, Tartto-Orava, Valga-Koidula, Tallinna-Riisipere ja Keila-Paldiski. Sen sijaan radat Tallinnasta Pärnuun ja Lellestä Viljandiin ovat yksityisen Edelaraudtee-yhtiön omistuksessa. Yksityisen rataverkon kunnostamiseen ei saa rahaa EU:lta ja tuskin Viron valtiokaan haluaa käyttää verorahoja yksityisomaisuuden kehittämiseen. Viljandin ja Pärnun liikenne on niin hikisen vähäistä, että kovin kummoisia remontteja ei niillä tuloilla maksella. Hyvä jos saavat nykytilan säilytettyä. Mitään suunnitelmia rakentaa rataa Pärnusta Valgaan ei kyllä ole olemassa. Missä on edes puhuttu, että Lelle-Pärnu-rataa kunnostettaisiin? Tuolla aikaisemmissa viesteissäsi olet linkittänyt uutisia Lelle-Viljandi-radan kunnostamisesta ja vahvasti uskon, ettei sielläkään päästä kuin nykytilan säilyttämiseen.

Erikoista sinänsä, että Viro valitsi rautateiden uudelleenorganisoinnissa polun, jonka varrella on ehditty yksityistää koko rataverkko kertaalleen, mutta päätös on sittemmin suurelta osin pyörretty, kun valtio osti Eesti Raudteen (sis. rataverkon) takaisin itselleen.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös