VR:llä suuria muutoksia kaukoliikenteessä

Ei rantarataa todellakaan olisi tarvinnut ruveta rakentamaan uudelleen, sillä siitähän siinä oli kyse, peruskorjauksesta puhuminen sai vain asiaan perehtymättömän vaikuttajan luulemaan prosessia edullisemmaksi kuin ELSA-linjauksen mukaan rakennettavan uuden radan rakentamista. Ratkaisu oli karsea virhe, aiemmin kylien läpi kulkenut ratalinjaus oikaistiin sellaiseksi, ettei sille oikein voi taajamajunaliikennettä sijoittaa ja yksiraiteisuus pilaa kaikki kehitysmahdollisuudet.

Ennen 1970-1990-luvun peruskorjauksia mutkaisella Rantaradalla käytettävissä olevat huippunopeudet olivat käsittääkseni monissa paikoissa 80-100 km/h. Rata oli profiililtaan käytännössä 1930-luvun tasoa, joka ei riittänyt nykyaikaiseen liikenteeseen sekä sähköistämätön. Radalta puuttui myös monesta paikasta nykyaikaiset perustukset, joten rata upposi savikkoihin joka kevät ja sitä oli pakko suoristella jatkuvasti.

Ilman peruskorjausta, jossa rataa uudelleenrakennettiin pitkiltä pätkiltä rautateiden henkilöliikenne Turkuun olisikin ehkä jouduttu jopa kokonaan lopettamaan, kun se olisi ollut niin paljon parannettavaa tieyhteyttä hitaampi. Toki ELSA-radan rakentaminen olisi ollut parempi vaihtoehto kuin peruskorjaus nykyistä linjaa seuraillen, mutta toisaalta radan jättäminen kokonaan korjaamatta olisi hyvinkin voinut tarkoittaa rataosan lakkauttamista.
 
Ennen 1970-1990-luvun peruskorjauksia mutkaisella Rantaradalla käytettävissä olevat huippunopeudet olivat käsittääkseni monissa paikoissa 80-100 km/h. Rata oli profiililtaan käytännössä 1930-luvun tasoa, joka ei riittänyt nykyaikaiseen liikenteeseen sekä sähköistämätön. Radalta puuttui myös monesta paikasta nykyaikaiset perustukset, joten rata upposi savikkoihin joka kevät ja sitä oli pakko suoristella jatkuvasti.
Kirkkonummi-Päivölä -välillä eli entisellä Porkkalan vuokra-alueella oli suurin nopeus 50 km/h ennen perusparannusta. Se oli käytännössä museorautatie!

t. Rainer
 
Kirkkonummi-Päivölä -välillä eli entisellä Porkkalan vuokra-alueella oli suurin nopeus 50 km/h ennen perusparannusta. Se oli käytännössä museorautatie!
Tarkoittamasi osuus näytti pääosin tältä. Oman muistikuvani mukaan osuudella Kela - Siuntio sn oli kuitenkin 70 km/h ennen kyseisen osuuden korvaamista rataoikaisulla 1984 - 85. Sen ympärille oli tehty Vuohimäen oikaisu 1983 ja Päivölän oikaisu 1982. Toisaalta Siuntiosta Käkelään rataa oli kunnostettu jo 1960-luvulla, samoin osuus Tyriksestä Inkoon kautta Vestaan.

Entisellä vuokra-alueella kiskotus näytti monin paikoin tällaiselta. Jatkokset olivat epäsymmetrisesti ja itse kiskot olivat hyvin lyhyet.
 
Mä olen samaa mieltä, että ELSA olis kannattanut rakentaa, vaikka olen ruotsinkielinen ja meidän mökki on Tammisaaressa. Ongelma oli vaan siinä että 1970-luvun puolivälissä ei kukaan politikko vasuripuolueita lukuunottamatta uskonut koko ELSA-radan kannattavuuteen. ... Koko poliittinen oikeisto Kepu, Kokkarit, RKP ja Liberaalit unohtamatta pientä Perustuslailllista kansanpuoluetta tyrmäsivät ELSAn ja myös idän oikorata HELIn.

Noista ELSA-rataa koskevista 1970-luvun poliittisista rintamalinjoista vielä tällainen täsmentävä asiatieto, että kun tehtiin ratkaisevia päätöksiä rantaradan parantamisen ja Lohjan oikoratalinjauksen välillä, niin silloisen SKDL:n Veikko Saarto toimi pitkään liikenneministerinä kolmessa eri hallituksessa (1970–1971, 1977–1979 ja 1979–1982, jolloin hänellä poliittisten vastustajien keskuudessa oli myös maine ”ajokortittomana liikenneministerinä”).

Saarto itse oli kai vantaalainen, mutta hän toimi myös mm. SKDL:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtajana (vrt. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Saarto).

Ja kuten tässä raaseporilaisen Vasemmistoliiton valtuutetun kirjoituksessa näkyy, niin ko. rata-asiassa Saarto kyllä harjoitti suuren mittakaavan siltarumpupolitiikkaa oman vaalipiirinsä eli Uudenmaan hyväksi, eli ELSAn sijasta hän halusi ohjata investoinnit rantaradan parantamiseen, koska tästä olisi hyötyä nimenomaan Uudenmaan läntisille alueille.

(Myös itse muistan, että tämä oman Uudenmaan vaalipiiriin etujen ajaminen mainittiin Veikko Saarton osalta 1970-luvun uutisoinnissa, sillä meillä kotona tätä ELSA/rantarata-asiaa seurattiin tuolloin suurella mielenkiinnolla ennen muuta siksi, että silloin suunniteltu ELSA-radan linjaus olisi ylittänyt kesämökkijärvemme n. kilometrin päässä tontistamme, joten meille sopi kyllä aivan hyvin, että ELSA-rata lykkääntyi ja järvi jäi rauhaan eikä siitä tullut vuosikausien ajaksi rakennustyömaata saatikka radan valmistumisen jälkeen ohi kiitävien junien meluhaitta-aluetta, joskin nyttemmin tätä huolta ei meillä enää ole, koska uudemmissa Lohja-Salo-ratalinjauksen suunnitelmissa reitti on siirretty luontoarvojen kannalta vähemmän haitalliseen suuntaan lähemmäksi nykyistä Turun moottoritietä.)
 
Noista ELSA-rataa koskevista 1970-luvun poliittisista rintamalinjoista vielä tällainen täsmentävä asiatieto, että kun tehtiin ratkaisevia päätöksiä rantaradan parantamisen ja Lohjan oikoratalinjauksen välillä, niin silloisen SKDL:n Veikko Saarto toimi pitkään liikenneministerinä kolmessa eri hallituksessa (1970–1971, 1977–1979 ja 1979–1982, jolloin hänellä poliittisten vastustajien keskuudessa oli myös maine ”ajokortittomana liikenneministerinä”).

Silloin kun ELSAsta tehtiin hylkäämispäätös 1975 oli Liberaalien Pekka Tarjanne liikenneministeri. Hänen erikoisalansa oli teleliikenne, ja vähemmän kiinnostusta oli rautateihin,
ja hänet nimitettiin Posti- ja teleleitoksen pääjohtajaksi liikenneministeripestin jälkeen.

EDIT:
Siis silloin kun Saarto oli liikenenministeri, ei ollut enää kyse ELSAn rakentamisetsta koska oli jo Tarjanteen aikana päätettyy ettei rakenneta. Tarjanteen ja Saarron välissä istui Keijo Liinamaan virkamieshallitus joka ei voinut mistään liikennehankkeista päättää. Se että Saarto uusmaalaisena ajoi rantaradan perusparannusta koko radan lakkauttamisen sijaan oli sinänsä ansiokasta.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Siihen aikaan Suomi oli niin kepulaistunut että usko autoihin, busseihin ja jopa kotimaan lyhyen matkan lentoliikenteeseen oli suurempi kuin rautatiematkustajaliikenteeseen kahden suuren kaupungin välillä. Koko poliittinen oikeisto Kepu, Kokkarit, RKP ja Liberaalit unohtamatta pientä Perustuslailllista kansanpuoluetta tyrmäsivät ELSAn ja myös idän oikorata HELIn.
t. Rainer

Näistä asioista minulla on aivan sama käsitys. Perustuslaillinen Kansanpuolue mm. ehdotti Helsingin metron rakennustöiden keskeyttämistä siinä vaiheessa, kun työ oli lähes valmis ja kun jo suunniteltiin liityntäliikennettä. Tämä on ihan tosi juttu! Myös usko lentoliikenteeseen on ollut kova. Tästä yksi esimerkki. Iitin kunta on Kouvolan ja Lahden puolivälissä. Siellä ilmestyy paikallislehti Iitinseutu ja siinä on mielenkiintoinen palsta tapahtumista 40 vuotta sitten. Erään uutisen mukaan, vuodelta 1975 siis, Kymenlaakson maakunnan länsiosaan Iittiinkin pitää saada lentokenttä, koskapa maakunnan itäosassa Utissakin sellainen on. Joku lentokenttävaraus Iittiin ehkä tehtiin, mutta onneksi ei toteutettu.
 
En nyt jaksa avata tästä uutta viestiketjua, mutta suuria muutoksia tulee viimeistään vuonna 2017, kun Seinäjoki-Oulu ratahanke valmistuu.

Pohdiskelin tuossa paljonko Oulun junat nopeutuu aikanaan? Jossain oli joskus, että alle 5 tuntia Oulu-Helsinki voisi olla. Itse laskeskelin Seinäjoki-Helsinki välin keskinopeuksilla, että pendoliinolla juuri 5 tuntiin voidaan päästä, mutta ei kyllä alle sen kovin helposti. Alle viiden tunnin matkassa, Tampere-Helsinki väli pitäisi nopeutua oleellisesti, enkä usko siihen.

Itse laskeskelin, että esim nykyinen S42 voitaisiin ajaa Oulusta saakka Helsinkiin. Lähtöaika tosin olisi karmea, noin 4.30 ja perillä oltaisiin Helsingissä 9.30, mutta se tarjoaisi ainakin aamuvirkuille yhteyden aamuiseen Helsinkiin. Se vaatisi tosin että Pännäisten ja Kauhavan pysähdykset pitäisi jättää pois, muutoin lähtöaika olisi 4.20 luokkaa, eli todella karmea. Lisäksi jos Ylivieskan pysähdys jätettäisiin pois (tämän junan osalta), niin junan lähtöajaksi saataisiin hyvällä tuurilla jopa 4.35, tällöin matka-aika olisi 4h 55min, eli alle 5 tuntia. Keskinopeutena käytin siis pendoliinon osalta 43 m/s, eli noin 155 km/h. Eli sama kuin Seinäjoki-Parkano-Tampere välillä. Olettamuksena siis, että tuolla Seinäjoki-Oulu välillä pystyy tulevaisuudessa suurimmaksi osaksi ajamaan 180-200 km/h. Ainoa kysymysmerkki on, että onko kaikki ennen klo 5 lähtevät junat liian aikaisia? Tuntuu että klo 5 on eräänlainen yön ja aamun jakaja.

Myös IC-junat nopetuu nykyisestä, mutta ei niin paljon kuin pendoliinojunat, koska lukuisat pysähdykset syö keskinopeutta. Itse laskeskelin, että IC voisi pystyä parhaimmillaan noin 6h 20min aikaan, Oulu-Helsinki välillä.

Näin ollen IC-junien matka-aika lyhenisi noin 1 tunnin. Kun taas pendoliinojen matka-aika lyhenisi 1,5 tuntia. Mutta tämähän selviää sitten vuonna 2017. Ei siihen kovin pitkä aika enää ole.
 
2017 ollaan jo siinä tilanteessa, että Pendolinot lähtevät romikselle. Nehän ovat VR:n logiikan mukaan teknisen käyttöikänsä päässä, kuten niitä parhaimmillaan kymmenen vuotta vanhemmat vaunut nyt.
Helsingin ja Oulun välillä päästään helposti viiden tunnin yhteyteen, kun pysähdyspaikkoina ovat vain Pasila, Tixi, Tampere, Seinäjoki ja Kokkola. Vähän siinä radanvarren asukit voivat nurista, mutta ehkäpä joku perustaa bussiyhteyden lähimmälle pysäkille...

Tämä on ehkä karrikoitu tulevaisuudenvisio, mutta nykytilanteessa täysin realistinen. Sitä paitsi Pendolinojen romuttaminen olisi palvelutason parannus, koska pizzamopot on todettu epäkelvoiksi pohjoisen sääolosuhteisiin, olivatpa ne millaiset tahansa.
 
Mä luulen että pitkillä pääradoilla ja yhteysväleillä kuten Hki-Oulu, Hki-Kuopio ja Hki-Joensuu tullaan palaamaan nis Erikoispikajuna-konseptiin, eli kerran tai kaksi päivässä ajettaviin muita nopeampiin junavuoroihin jotka eivät pysähdy kuin varsinaisissa kaupungeissa ja ohittavat myös niitä kaupunkeja joita palvelee ns kerran tunnissa kulkeva juna. Näitä junia varten sisustetaan joko pendo tai IC-rungot uudestaan mukavemminin istuimin ja ravintolasta tehdään houkuttelevampi.

Aikoinaan EP-junat olivat suosittuja siksi että ne olivat n tunnin verran nopeampia kuin muut, niissä oli paremmat vaunut ja korkeampi lipun hinta pakollisine paikanvarauksineen karsi pois ns häirikkömatkustajat.

t. Rainer
 
Tätä minäkin epäilen, vaikka tosiasiahan on, että noista "Saarisen pizzamopoista" VR:n totisesti olisi syytä imagosyistä hankkiutua eroon. Sinistä kalustoa yleisö kaipaisi liikenteeseenkin, Pendolinojen ongelmista isoimmaksi saattaisi muodostua se, että ne hajonneina tukkivat radan ja estävät luotettavienkin junien etenemisen.
 
Vs: Turku–Helsinki "Ekspress"

Helsinki–Turku-pendoexpressin koeajoja tehdään näemmä ainakin la–su-öisin. Viime yönä (7.–8.11.) ajettiin ainakin kaksi vuoroparia (MV 11921, 11922, 19923 ja 11924), tavoiteajoaikana 1:29. Aikataulut näkyvät pitäneen varsin hyvin. http://julia.dy.fi/timetables/graphical?s=hkitku&d=8.11.2015

Kun oletettavasti junat on ajettu "maksimivauhtia" ilman muuta liikennettä, ja toinen junista on mennyt suunniteltua vauhtia ja toinen muutaman minuutin myöhässä, en sanoisi tuon perusteella, että olisi onnistuttu. Jokaisessa terveellisesti laaditussa aikataulussa on ainakin hieman pelivaraa.

Tokihan se olisi hienoa, että 1:30 ajoaikaan pystyttäisiin luotettavasti. Tuon perusteella en kyllä vielä uskalla luottaa onnistumiseen.
 
Takaisin
Ylös