Ei rantarataa todellakaan olisi tarvinnut ruveta rakentamaan uudelleen, sillä siitähän siinä oli kyse, peruskorjauksesta puhuminen sai vain asiaan perehtymättömän vaikuttajan luulemaan prosessia edullisemmaksi kuin ELSA-linjauksen mukaan rakennettavan uuden radan rakentamista. Ratkaisu oli karsea virhe, aiemmin kylien läpi kulkenut ratalinjaus oikaistiin sellaiseksi, ettei sille oikein voi taajamajunaliikennettä sijoittaa ja yksiraiteisuus pilaa kaikki kehitysmahdollisuudet.
Ennen 1970-1990-luvun peruskorjauksia mutkaisella Rantaradalla käytettävissä olevat huippunopeudet olivat käsittääkseni monissa paikoissa 80-100 km/h. Rata oli profiililtaan käytännössä 1930-luvun tasoa, joka ei riittänyt nykyaikaiseen liikenteeseen sekä sähköistämätön. Radalta puuttui myös monesta paikasta nykyaikaiset perustukset, joten rata upposi savikkoihin joka kevät ja sitä oli pakko suoristella jatkuvasti.
Ilman peruskorjausta, jossa rataa uudelleenrakennettiin pitkiltä pätkiltä rautateiden henkilöliikenne Turkuun olisikin ehkä jouduttu jopa kokonaan lopettamaan, kun se olisi ollut niin paljon parannettavaa tieyhteyttä hitaampi. Toki ELSA-radan rakentaminen olisi ollut parempi vaihtoehto kuin peruskorjaus nykyistä linjaa seuraillen, mutta toisaalta radan jättäminen kokonaan korjaamatta olisi hyvinkin voinut tarkoittaa rataosan lakkauttamista.