Armeijan merkitys VR:n asiakkaana on heikennyt huomattavasti sitten omien palvelusaikojeni -90-luvun alussa. Silloin Öbikseen mentiin busseilla Helsingin ja Kirkkonummen linja-autoasemilta. Sitten VR muutti kaikki kaukojunansa sellaisiksi, joissa pitää olla merkitty istumapaikka ja lähetti ravintolavaunut romikselle. Ei ihme, että asotilaskuljetuksissa siirryttiin isommassa mittakaavassa tilausbussikyyteihin. Öbikseen hakeutui paljon meripuolustuksen omakseen kokenutta varusmiesainesta, äidinkieleen katsomatta. Dragaan taas lähti paljon sellaisia suomenkielisiä, jotka kuvittelivat tämän palvelevan jotenkin heidän kielellisiä valmiuksiaan.
Rantarataa oli jo tuolloin "korjattu", eli rakennettu uusiin paikkoihin tai vanhan päälle noin 80%, jokin oikaisu taidettiin ottaa käyttöön vuoden -92 aikanakin. Piuhat vedettiin vasta uuden linjauksen ollessa käytössä koko matkalla. Kun kesällä -93 aloitin toimittajauraani Karjaalla, oli rataremppa jotenkin voitetun oloinen, mutta sitä ei kukaan jaksanut lakata ihmettelemästä, miksei rinnakkaista raidetta oltu rakennettu; ongelmia oli jo nähty ja niitä arvattiin näin vilkkaalla radalla tulevan vastakin.
Lähiliikenteen ja InterRegioiden ongelmaksi läntisellä Uudellamaalla tulee yksiraiteisuuden ohella se, että seudun merkittävimpään taajamaan eli Tammisaareen ei sähkärillä pääse, ja se jää sivuun Turun ja Helsingin väliltäkin. Koverharin terästehdas on lakkautettu, Hangon sataman vientiliikenne hiljentynyt, joten merkittävä osa siitä raskaasta liikenteestä, jonka takia Hankopaanan sähköistäminen olisi voinut olla mielekästä, on poissa. Henkilöliikenne Tammisaaren ja Helsingin välillä saattaisi olla mahdollista saattaa jopa kerran tunnissa kulkevan vuorokierron mukaan kannattavaksi, mutta tällaista junamäärää ei radalle mahdu. Karjaalle loppuvalle lähiliikenteelle ei moista kysyntää ole, eikä Hankoonkaan liene ratkaisevasti nykyistä enempää kysyntää. InterCityn Karjaalla (Tammisaaren sijaan) pysähtyminen Raaseporin mittapuussa voidaan suhteuttaa siihen, että mainittu isojen kaupunkien välisiä yhteyksiä palveleva juna (esimerkkitapauksessa Helsingin ja Jyväskylän välinen) pysähtyisi vaikka Messukylässä mutta ei Tampereen pääasemalla. Molemmissa tapauksissa kävisi sama perustelukin; isompi asema on sivussa reitiltä.
Itse olen jo ajat sitten menettänyt uskoni siihen, että Rantaradalle voisi kehittää järkevää liikennettä ilman suurta remppaa, jonka olennaisin osa olisi tuplaraiteen toteuttaminen useammalle pätkälle. Siihen tuskin rahoja löytyy -enkä kyllä toivokaan löytyvän, sillä ne rahat olisivat taas poissa mahdollisesta ELSa-oikoradan kehittämisestä ja jopa mahdollisesta toteuttamisesta.
Suurin osa Obbnäsin varusmiehistä ovat kyllä suomenkielisiä mutta turkulaisten osuus oli silmiinpistävä. Turun Laivastoasemalla nimittäin ei ole alokas- eikä aliupseerikoulutusta. Lisäksi intin kapiaisia kulki kulki kanssa noilla junilla. Junalla on aina kulkenut kirkkonummelaisia myös opiskelemaan Turkuun.