VR:llä suuria muutoksia kaukoliikenteessä

Useissa pitkissä Z-junissa (joka on kasattu 2-3 SM4-yksiköstä) lipunmyyntitaitoinen jamppa jokaisessa yksikössä. Pitkissä junissa lienee vain yksi konnari.

Njaa, eipä ollut silloin kun VR:llä olin ja ei taida kyllä nykysinkään olla kuin se yksi, riippumatta yksikköjän määrästä (lukuunottamatta klo 21 jälkeen lähteviä junia, joissa on henkilökuntaa jokaisessa yksikössä. Z-junat ajetaan muutenkin max. 2 yksikköisinä, en tosin tiedä miten jatkossa menee tuon Eilistä Sm-kalustoksi muutetun junan kanssa. Matkustajiahan siinä on riittänyt, toisin kuin siinä seuraavassa 16:41 nykysin lähtevässä (johtuen 16:26 myös lähtevästä Z-junasta).
 
Länsiväylässä oli tällainen artikkeli rantaradan tilanteesta: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/...-kirkkonummella-junalla-ei-paase-enaa-lanteen

Joku mm. joutuu menemään kouluun puoli tuntia myöhässä joka päivä, koska nk. liityntäbussi saapuu Karjaalle 8.20. Tuo on kyllä kauheaa että Leppävaaran pysähdyksen sijaan poistettiin Kirkkonummen pysähdys, ja autottomat lapset ja nuoret sitten kärsivät muutoksesta esimerkiksi noin.
 
Ylen ruotsinkielisellä puolella on artikkeli, jonka mukaan kunnat neuvottelevat iltajunasta Kirkkonummelta länteen. Artikkelissa haastatellun paikallisen kansanedustajan mukaan VR:n pitäisi ensisijaisesti maksaa uusi juna, joka saadaan kyllä katettua lipputuloilla hänen mukaansa. Tällä hetkellä siis viimeinen juna Siuntioon lähtee 17.23 ja Karjaalle 20.37 eikä kumpaakaan paikkaan kulje busseja noiden viimeisten junavuorojen jälkeen.

http://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/30/vastnyland-kan-fa-sent-kvallstag

Mankin seisake on täynnä hautakynttilöitä jos jotain kiinnostaa käydä kuvaamassa.
 
Viimeksi muokattu:
VR nopeuttaa joitakin yhteyksiä 20.6.:
  • Helsinki - Tampere -välillä painopistettä muutetaan niin, että n. 1,5 tuntia kestävä juna kulkee joka tunti ja väliasemilla pysähtyvä juna vain joka toinen tunti
  • Seinäjoki - Vaasa -väliltä lopetaan hiljaisempia asemia (Laihia, Ylistaro ja Isokyrö), jolloin Helsinki - Vaasa -väli menee nopeimmillaan 3 tunnissa 28 minuutissa
  • Helsinki - Oulu -yhteyksissä aletaan saada hyötyä Pohjanmaan radan remontista ja jatkossa väli menee nopeimmilaan 5 tunnissa 48 minuutissa
Samalla joitakin vuoroja lakkautetaan ja kaikki Jyväskylä - Tampere -välin junat jatkavat Helsinkiin, minkä seurauksena kaikki Turusta Tampereen suuntaan lähtevät junat jäävät Tampereelle.

VR:n kampanjasivusto, jonka alalaidasta löytyy myös linkki uusiin aikatauluihin
 
Aikatauluja tarkemmin katsomalla huomaa, että Helsinki - Riihimäki - Hämeenlinna - Toijala - Tampere -junien (suurin osa IC:itä, lähtö Helsingistä tutulla aikalukemalla xx.06 ja Tampereelta xx.07) vuoroväli ei uudistuksen jälkeen ole tasainen 120 minuuttia, vaan siellä on jonkin verran 60 minuutikin välejä ja jopa keskellä päivää ainakin yksi kolmenkin tunnin väli. Taajamajunia on pyritty sijoittamaan niille tunneille, jolloin väliasemilla pysähtyvä IC ei kulje. Hämeenlinnasta (yhtä lailla Toijalastakin) Helsinkiin on vuorotiheys 20.6. alkaen IC-tasoisten junien osalta suunnilleen samaa luokkaa kuin mitä Turku - Helsinki -junien vuorotarjonta on.
 
Suomalaisessa junaliikennesuunnittelussa on kyllä jotain pahasti pielessä, kun maan ainakin keskisuuriin kaupunkeihin kiistatta kuuluva Hämeenlinna poistuu pysähdyskartalta useimmissa tapauksissa ja sitten InterCityjä tai Pendolinoja pysäytellään hiljaisemmilla seuduilla muutaman kymmenen kilometrin päässä toisistaan sijaitsevissa pikkukylissä. Ongelman ydin on toki tuttu, taajamajunaliikenteen puuttuminen. Mutta Hämeenlinnaan ja sieltä pois olisi matkustajia joka suuntaan, joten sen ohittamista on vaikea perustella millään.
Pääkaupunkiseudun vyöhykejärjestelmää olisi pitänyt jatkaa Riksusta siten, että jokainen lähijuna päätyy joko Lahteen tai Hämeenlinnaan -joka sitten samalla olisi kauemmas menevän nopean junan ensimmäinen pysäkki pääkaupunkiseudun jälkeen. Helsingin ja Oulun välisellä matkalla ei juna pärjää lentokoneelle nopeudessa, mutta ei tämä sitä tarkoita, että kaikki vuorot on syytä suhata Tampereelle asti suoraan ja sitten taas jarrutella Seinäjoki-Oulu-välillä kymmenellä asemalla, joista suurinta osaa käyttää varsin marginaalinen asiakasjoukko. Seinäjoki-Vaasa-välin asemien lakkautukset ovat saman tökeryyden toinen puoli -kun kiskobusseja ei ole, lopetetaan sitten pysäkit...
 
Se mua ihmetyttää että miksi ei lyhyempään matka-aikaan päästä junilla joka ohittaa kaikki asemat Tikkurilan ja Tampereen välillä ja jonka sallittu nopeus on 200 km/h. Jo 1990-luvulla kulki joitakin junia jotka ajoivat pysähtymättä Pasilan ja Tampereen välillä 1.5 tunnissa vaikka sallittu nopeus oli vain 140 km/h.

t. Rainer
 
Se mua ihmetyttää että miksi ei lyhyempään matka-aikaan päästä junilla joka ohittaa kaikki asemat Tikkurilan ja Tampereen välillä ja jonka sallittu nopeus on 200 km/h. Jo 1990-luvulla kulki joitakin junia jotka ajoivat pysähtymättä Pasilan ja Tampereen välillä 1.5 tunnissa vaikka sallittu nopeus oli vain 140 km/h.

Yksi tekijä saattaa olla se, että Riihimäkeä ennen ei voida täyttä potentiaalia käyttää - tulee edellinen R-juna perä edellä vastaan. Lisäraide/-raiteet auttaisivat tässä.
 
Se mua ihmetyttää että miksi ei lyhyempään matka-aikaan päästä junilla joka ohittaa kaikki asemat Tikkurilan ja Tampereen välillä ja jonka sallittu nopeus on 200 km/h. Jo 1990-luvulla kulki joitakin junia jotka ajoivat pysähtymättä Pasilan ja Tampereen välillä 1.5 tunnissa vaikka sallittu nopeus oli vain 140 km/h.
Eihän se 200 km/h ole sallittu veturivetoisilla junilla kuin vain suorilla ja hyvin loivakaarteisilla osuuksilla. Toki yli 160 km/h onnistuu hyvin huomattavalla osalla matkaa (Tikkurila - Tampere), mutta pistemäisiä (alle 200:n) rajoituksia on kuitenkin aika lailla. Helsinki - Hämeenlinna on kyllä huomattavan suora, jopa oman aikakautensa suurnopeusrata, kun otetaan huomioon radan valmistumisajankohta (1862) ja se, että rataa ei ole monestakaan kohdasta oiottu juurikaan. Hämeenlinnan yläpuolella mutkia onkin jo enemmän ja siellä rataa on oikaistukin eri aikoina.
 
Suomalaisessa junaliikennesuunnittelussa on kyllä jotain pahasti pielessä, kun maan ainakin keskisuuriin kaupunkeihin kiistatta kuuluva Hämeenlinna poistuu pysähdyskartalta useimmissa tapauksissa ja sitten InterCityjä tai Pendolinoja pysäytellään hiljaisemmilla seuduilla muutaman kymmenen kilometrin päässä toisistaan sijaitsevissa pikkukylissä. Ongelman ydin on toki tuttu, taajamajunaliikenteen puuttuminen. Mutta Hämeenlinnaan ja sieltä pois olisi matkustajia joka suuntaan, joten sen ohittamista on vaikea perustella millään.
Pääkaupunkiseudun vyöhykejärjestelmää olisi pitänyt jatkaa Riksusta siten, että jokainen lähijuna päätyy joko Lahteen tai Hämeenlinnaan -joka sitten samalla olisi kauemmas menevän nopean junan ensimmäinen pysäkki pääkaupunkiseudun jälkeen. Helsingin ja Oulun välisellä matkalla ei juna pärjää lentokoneelle nopeudessa, mutta ei tämä sitä tarkoita, että kaikki vuorot on syytä suhata Tampereelle asti suoraan ja sitten taas jarrutella Seinäjoki-Oulu-välillä kymmenellä asemalla, joista suurinta osaa käyttää varsin marginaalinen asiakasjoukko. Seinäjoki-Vaasa-välin asemien lakkautukset ovat saman tökeryyden toinen puoli -kun kiskobusseja ei ole, lopetetaan sitten pysäkit...

Eihän noille pienille kirkonkylille ole kuin aivan peruspalvelutaso, asemasta riippuen 2 päiväjunaa ja 1 yöjuna suuntaansa, tai 3 päiväjunaa, joista 1 ei aja Ouluun asti. Tuon voi ajatella niin, että nuo kaksi koko välin ajavaa päiväjunaa ovat taajamajunia, joiden on tarkoitus palvella nuo pienet kylät pysähdellen muutaman kymmenen kilometrin välin, ja periaatteessa niillä voi matkustaa koko välin jos haluaa. Helsingin ja Tampereen välillä voidaan ajaa joka nopea juna ja hidas juna, mutta Tampereelta pohjoiseen asutus on vaan niin harvaa ettei tuollaiselle ole kysyntää.

Hämeenlinnan pysähdykselle pitäisi tosin asettaa nopeutta suurempi painoarvo siten että 22.02 ja 23.02 Tampereelta lähtevät junat pysähtyisivät Hämeenlinnassa. Nyt kello 21.07 lähtevän junan jälkeen seuraava yhteys on bussi kello 1.30.
 
Suomalaisessa junaliikennesuunnittelussa on kyllä jotain pahasti pielessä, kun maan ainakin keskisuuriin kaupunkeihin kiistatta kuuluva Hämeenlinna poistuu pysähdyskartalta useimmissa tapauksissa ja sitten InterCityjä tai Pendolinoja pysäytellään hiljaisemmilla seuduilla muutaman kymmenen kilometrin päässä toisistaan sijaitsevissa pikkukylissä. Ongelman ydin on toki tuttu, taajamajunaliikenteen puuttuminen. Mutta Hämeenlinnaan ja sieltä pois olisi matkustajia joka suuntaan, joten sen ohittamista on vaikea perustella millään.
Pääkaupunkiseudun vyöhykejärjestelmää olisi pitänyt jatkaa Riksusta siten, että jokainen lähijuna päätyy joko Lahteen tai Hämeenlinnaan -joka sitten samalla olisi kauemmas menevän nopean junan ensimmäinen pysäkki pääkaupunkiseudun jälkeen. Helsingin ja Oulun välisellä matkalla ei juna pärjää lentokoneelle nopeudessa, mutta ei tämä sitä tarkoita, että kaikki vuorot on syytä suhata Tampereelle asti suoraan ja sitten taas jarrutella Seinäjoki-Oulu-välillä kymmenellä asemalla, joista suurinta osaa käyttää varsin marginaalinen asiakasjoukko. Seinäjoki-Vaasa-välin asemien lakkautukset ovat saman tökeryyden toinen puoli -kun kiskobusseja ei ole, lopetetaan sitten pysäkit...

Tässä on taustalla se VR:läinen ajattelu, että kilpailijoita vastaan pitää kilpailla kilpailijoiden aseilla VR:n omien vahvuuksien sijaan. Kilpailijoina ovat esiintyneet Onnibus ja lentoliikenne. Onnibussin liikeidea on päätepisteiden välinen liikenne ja lentoliikennehän luontaisesti on sellaista. Niinpä VR näkee, että tässä kilpailussa pärjätään parhaiten, kun ajetaan kahden kaupungin välillä mahdollisimman lujaa.

Minä kuitenkin vähän arvelen, että sillä joka lähtee vaikkapa Ouluun Helsingistä junalla, ei matkan nopeus ole ykkösprioriteetti. Jos olisi, hän matkustaisi lentäen. Ei olisi maailmanluokan ihme, jos menetetty väliasemien liikevaihto ylittäisi nopean ja harvoin pysähtyvän liikenteen tuottaman lisäliikevaihdon.

Jos esimerkiksi Hämeenlinna jää mottiin, todennäköisin ratkaisu ei ole odottaa seuraavaa junaa vaan mennä bussilla tai hommata auto. Ja sitten kun se auto hommataan, sillä todennäköisesti kuljetaan silloinkin, kun junan aikataulu sopisi.

Junasta ei saa Onnibussia eikä lentokonetta.
 
Tässä on taustalla se VR:läinen ajattelu, että kilpailijoita vastaan pitää kilpailla kilpailijoiden aseilla VR:n omien vahvuuksien sijaan.
Kyllä VR on nimenomaan kilpailemassa omilla vahvuuksillaan, joista yksi merkittävä on nopeus (bussiliikennettä vastaan kilpaillessa). Monopoliasemassa toimiessaan VR on voinut pysähtyä pienillä paikkakunnilla, mutta kilpailu pakottaa sen nyt ajattelemaan mistä raha tulee ja panostamaan suuriin asiakasryhmiin eli suurten ja keskisuurten kaupunkien välisiin yhteyksiin. Jos kaukoliikenne rautateillä aukeaa joskus markkinaehtoisena, niin uudet toimijat todennäköisesti juuri alkaisivat ajaa mahdollisimman nopeasti suurten kaupunkien välillä, koska siellä ne markkinat ovat.
 
Kyllä VR on nimenomaan kilpailemassa omilla vahvuuksillaan, joista yksi merkittävä on nopeus (bussiliikennettä vastaan kilpaillessa). Monopoliasemassa toimiessaan VR on voinut pysähtyä pienillä paikkakunnilla, mutta kilpailu pakottaa sen nyt ajattelemaan mistä raha tulee ja panostamaan suuriin asiakasryhmiin eli suurten ja keskisuurten kaupunkien välisiin yhteyksiin. Jos kaukoliikenne rautateillä aukeaa joskus markkinaehtoisena, niin uudet toimijat todennäköisesti juuri alkaisivat ajaa mahdollisimman nopeasti suurten kaupunkien välillä, koska siellä ne markkinat ovat.

Kilpailu pitäisi avata niin että liikennelupia tiettyjen rataosien kaukojunavuoroihin saa kuka tahansa hakea, mutta Liikennevirasto määrää pysähdyspaikat vuoroille.

t. Rainer
 
Kilpailu pitäisi avata niin että liikennelupia tiettyjen rataosien kaukojunavuoroihin saa kuka tahansa hakea, mutta Liikennevirasto määrää pysähdyspaikat vuoroille.

Minusta olisi kilpailun avaamisen irvikuva, jos vain kannattamaton liikenne avattaisiin kilpailulle.
 
Minusta olisi kilpailun avaamisen irvikuva, jos vain kannattamaton liikenne avattaisiin kilpailulle.

Niinhän se on toiminut Ruotsissa, että maakunnat ostavat junavuioroja niiltä jotka tarjoavat niitä edullisimmin ajettavaksi. Sitä lukuisat kansalaisliikeet Suomessakin ovat halunneet. Muuten matkustajajunaliikenteelle saa sanoa hejdå suuressa osassa rataverkkoa.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös