En usko, että käytetty kalusto on nyt ongelma taikka sähkömoottorijunat ratkaisu, sillä ohjausvaunujen tulon jälkeen molempiin suuntiin ajettavien kaksikerrosrunkojen pitäisi olla oikeinkin käyttökelpoista kalustoa, jonka pitäisi mahdollistaa hyvinkin taloudellinen käyttö, eli nopeat käännöt ja koko ajan kaupallisessa ajossa.
Muutaman 2-kerrosvaunun ja Sr2:n muodostaman junan suorituskyky on parempi kuin Flirtin tai Penodlinon tapaisella moottorijunalla. Esim. Saksassa on pitkä perinne seutuliikenteen hoidosta samanlaisin kokoonpanoin. Etuna moottorijuniin on paremman kiihtyvyyden lisäksi säädettävissä oleva junan pituus ja kokoonpano myös palvelutarpeen mukaan. Esimerkiksi kahden Pendon kokoonpanossa on 2 ravintolaa ja niiden tuplahenkilöstö, kun junasta ei pääse toiseen, että voisi pitää toisen ravintolan edes suljettuna.
Muuten kyllä arvioni VR:n suunnittelemista toimista on heikko. Junaliikenteessä kustannusten pääpaino on kiinteissä kuluissa. Junavuorojen vähentäminen ei vähennä kiinteitä kuluja. VR:n toimintamallissa tosin on jo pitkä perinne siitä, että kiinteät kulut ovat kuin muuttuvia kuluja kirjanpidollisesti, koska ekonomin mielestä kiinteä kulu poistuu kun kalustoa romutetaan. Todellisuudessa ei tietenkään poistu, sillä romutettukin kalusto on firman kassasta maksettu, eikä se raha tule takaisin romuttamisella.
VR:n tapaisen yrityksen kilpailuetu muihin liikennemuotoihin nähden on juuri se, että talous perustuu kiinteisiin kustannuksiin. Siitä tulee pohja lisätä menekkiä pienin kustannuksin toisin kuin lento- tai bussiliikenteessä, jossa yksikkökoko on aina pieni ja siten muuttuvat kulut per matkustaja saavuttavat nopeasti minimitason, jonka alle ei menekin kasvaessakaan pääse.
Näyttää siltä, että VR:ssä ei ymmärretä sen moittiman Onnibussin talousmallia, mutta ei omaakaan. Aro valitti TV-uutisissa ulkomaisesta miljardöörisijoittajasta, mutta ei muiden bussiyhtiöiden Onnibussia matkiva hinnoittelu perustu irlantilaiseen miljardööriin. Ei edes VR:n oman bussiyhtiön, Pohjolan liikenteen.
Henkilöstövähennykset voivat olla perusteltuja, mutta on vaikea nähdä, mitä VR tavoittelee sillä, että samanaikaisesti alennetaan hintoja ja vähennetään tuotannontekijöitä. Hintojen alentamisella tavoitellaan liiketaloudessa menekin kasvua, jolloin on myös pystyttävä tuottamaan enemmän mutta halvemmalla kuin ennen. Mutta jos samalla vähennetään tuotantoa, joka tarkoittaa tuotantokustannusten nousua per tuotettu yksikkö, lopputulos on kannattavuuden heikkeneminen ja lopulta konkurssi.
Uutisissa vihjattiin, että junat kulkevat tyhjinä. Junayhtiössä pitäisi ymmärtää, että se on joukkoliikenteen ominaisuus, osa liiketoiminnan mitoituksen lähtökohtaa. Se on aivan sama asia kuin valitta siitä, että vaunut ovat käyttämättöminä koko yön. Ei se tarkoita sitä, että niiden käytööaste on heikko, eli 50 %, kun niitä käytetään vain päivällä.
Joukkoliikenteellä on sekä ajallinen että sijaintiin liittyvä kysyntä. Ja koska junan tai bussin koko ei voi muuttua sitä mukaa, kun asemilta ja pysäkeiltä tulee lisää asiakkaita, osan matkaa on välttämättömästi tyhjiä paikkoja. Eikä tilanne korjaannu sillä, että ajetaan vain se pysäkkiväli, jolla kaikki paikat ovat käytössä. Sillä silloin mukana ovat vain aloituspysäkiltä tulevat matkustajat, ja kas, taas on enimmäkseen tyhjiä paikkoja.
Esitetyillä toimilla VR jatkaa vuosien toimintamallia supistaa Suomen junaliikennettä sen sijaan, että tavoiteltaisiin kasvua, joka perustuu junaliikenteen ylivoimatekijöihin muihin liikennemuotoihin verrattuna. Tällä toiminnalla VR ei vahvista mahdollista kilpailuasemaansa sitten, jos VR:n asiallinen monopoli joskus loppuu. Vaan VR vahvistaa sitä, että lainsäädännöstä huolimatta sillä säilyy monopoli, koska muiden junaliikenneoperaattoreiden tulo markkinoille on estetty käytännöllisin keinoin.
Tulevaisuus on synkkä myös VR:n monopolia tukeneille ammattiliitoille. Työpaikat vähenevät, eikä työnantajia pääse kilpailuttamaan palkasta ja työoloista. Ammattiliittojen etu olisi vaatia toimia, joilla rautatietoimiala voi kasvaa, ja se tarkoittaa monopolin tosiasiallista lopettamista ja liiketoiminnan edellytysten luomista esimerkiksi kaluston omistuksen erottamisella VR:n junaoperoinnista.
Antero
