VR:n omistajaohjaus

Mikko Laaksonen · 20 Joulukuu 2010

Max sanoi:
Tuo olisi todella mielenkiintoista nähdä. Onko se mahdollista?

Kyseessä on Turun seudun paikallisjuna-aikataulut kopioituna Turisteista (koko maan aikataulukooste) 5 v välein 1950-1990 ja lisäksi Uudenkaupungin junan viimeinen aikataulu.
Näitä ei ole lyhyt asia skannata ja laittaa esille.

---------- Viesti lisätty kello 14:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:14 ----------

I-Tuovinen sanoi:
toteamme siis, että hauki on kala ja meressä on vettä

Myös "itsestäänselvät" asiat on purettava. Lisäksi on aivan eri asia puhua "autoistumisesta" (passiivinen kehitys, johon ei vaikuteta) ja "autoistamisesta" (tarkoituksellinen toiminta).

I-Tuovinen sanoi:
Tämä keskustelu on viimeistään osoittanut, että junaliikenteen avaaminen kilpailulle ei ole se Gordioninsolmu, jota yritetään aukaista.

Junaliikenteen osalta raamit on muutettava niin, että paikalliset viranomaiset voivat päättää, millaista liikennettä ajetaan, maksaa siitä aiheutuvat kustannukset ja hallita kustannuksia.

Kilpailulle avaaminen on yksi keino ratkaista ko. tavoite.

Nykyinen ohjausmekanismi eli VR yhtymän yksinoikeus ja "ostoliikenne" on tarkoittanut, että on yksi valtakunnallinen raami, jossa ei huomioida muiden seutujen kuin Helsinki paikallisjunaliikennetarpeita, eivätkä junaliikenteen kustannukset ole tilaajien hallittavissa.

I-Tuovinen · 20 Joulukuu 2010

Jo vain, autoistaminen on juurikin sitä, mitä esim. Turku ja Tampere ovat määrätietoisesti vuosikausia tehneet. Olen aivan samaa mieltä, että autoistamista on todella olemassa. Turun osaltahan alueen valtalehti on jopa tehnyt paljon juttuja Turun autoistumisesta, mutta fiksumpaa itseasiassa olisi puhua autoistamisesta. Vai meneekö sekin VR:n piikkiin? Vaikea kuvitella, kun miettiin, että katulevennystenkin takia on purettu isoja vanhoja kivitaloja.

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-09-06,104:2:403113,1:0:0:0:0:0

Paikalliset viranomaiset saavat puolestani tilata mitä vain. Kyse ei olekaan siitä. En silti pidä oman arvioni ja muiden kuulemieni arvioiden perusteella, että Tampereella tai Turussa olisi lähijunia 5 vuoden päästä. Asiasta taitaa olla turha kiistellä vetäydyn väittelyn areenalta tässä asiassa. Jäämme odottamaan kummankin kaupungin tiikerinloikkaa sekä ikuisen pahantekijän, VR:n kukistumista.

Qui vit, verra.

janihyvarinen · 20 Joulukuu 2010

I-Tuovinen sanoi:
Paikalliset viranomaiset saavat puolestani tilata mitä vain. Kyse ei olekaan siitä.

Ei olekaan. Vaikka sinä sallisit tilaamisen niin nykyinen lainsäädäntö ei salli.

Mikko Laaksonen · 20 Joulukuu 2010

I-Tuovinen sanoi:
Paikalliset viranomaiset saavat puolestani tilata mitä vain.

Jos saavat, niin pitää luoda sille puitteet. Nykyisen Suomen lainsäädännön mukaan paikalliset viranomaiset eivät saa tilata paikallisjunaliikennettä. Sitä saavat tilata vain Liikenne- ja viestintäministeriö sekä HSL. Jos halutaan, että saavat, täytyy joko muuttaa lakia tai sopia puitteet, jolla saadaan tehdä paikallisjunaliikenteen hankinnassa paikallisten viranomaisten ja LVM:n yhteistyönä.

Mielestäni on kovin putkinäköistä syyttää vain kuntia autoistamispolitiikasta. Valtio on edistänyt sitä kahta kautta:
- Rajoittamalla muiden seutujen kuin Helsingin oikeutta järjestää joukkoliikennettä. Ennen 3.12.2009 seuduilla ei ollut mahdollisuutta muuhun seutuliikenteeseen kuin linjalupaliikenteeseen. Samoin linjalupaliikenne oli lupaviranomaiskaupungeissa ensisijainen järjestämistapa. Tampere ja Turku eivät pitkään aikaan saaneet lainkaan tukea itse omana toimintana ja ostoliikenteenä järjestettyyn joukkoliikenteelle.
- Rahoittamalla avokätisesti seudullisia autoliikenteen väyliä ja eikä lainkaan joukkoliikenteen väyliä.

Ville O. Turunen · 20 Joulukuu 2010

339-DF sanoi:
Vaikka teoriassa väestöpohja riittäisi junaliikenteelle, niin tulisiko sinne juniin oikeasti matkustajia, kun ihmiset ovat tottuneet jo kulkemaan joko omalla autolla tai bussilla? Ja millä keinoilla juniin sitten houkuteltaisiin matkustajia? Pelkkä junien olemassaolo, vaikka se mediassa varmasti saakin paljon huomiota, ei riitä. Markkinoinnilla ja hinnoittelulla on tässä avainasema. Kaikkein tärkeimmässä asemassa on kuitenkin luotettavuus ja ennenkaikkea pysyvyys.

Potentiaalia ainakaan Tampereen seudulla ei tarvitse epäillä. Itse varsinaisen Tampereen viereisine kehyskuntineen liikenteen varaan lähijunia ei voi laskea, vaan potentiaali tulee kauempana olevista radanvarsitaajamista, joita ovat ennen kaikkea Toijala, Viiala, Lempäälä, Orivesi. Myös Porin radan varrelta löytyy vahva taajamaketju: Nokia, Siuro, Karkku, Vammala, Kiikka ja Äetsä. Pirkanmaalle samaan tapaan kuin Uudellamaalla toteutettu paikallisliikenne olisi yksinkertaisesti niin kilpailukykyinen ja houkutteleva että se löytäisi asiakkaansa. Paikallisliikenne rautateillä 20 - 80 km etäisyydellä keskuskaupungin keskustasta on todella kilpailukykyistä yksityisautoiluun verrattuna, milloin keskuskaupunki on sen verta iso että autoilu keskikaupugilla ei ole enää kovin sujuvaa.

Uudenmaan tapaan toteutettu paikallisliikenne vetäisi asutusta magneetin tavoin asemataajamiin. Tapahtusi sama ilmiö kuin Pääradan varrella, missä suhteellisen kaukanakin Helsingistä asemanseudut vetää ihmisiä ja työpaikkoja. Paikallisliikenteellä olisi selvä yhdyskuntarakennetta eheyttävä vaikutus, jonka merkitys entisestään korostuu, kun maanpaineen takia kasvua väkisinkin suuntautuu myös varsinaisen Tampereen ulkopuolelle. Olisi iso asia, jos tämä kasvu saataisiin kanavoitua ratojen varrelle.

Ja muistuupa mieleen, että onhan meillä referenssitapaus: oikorata, Mäntsälä ja Z-junat. Mäntsälä on 50 km etäisyydellä Helsingistä eikä siellä ole koskaan aiemmin ollut rautatietä. Siitä huolimatta mäntsäläläiset ovat ryhtyneet käyttämään paikallisjunaa Helsinkiin heti kun mokoma saatiin aikaiseksi. Miksei samaa tapahtuisi Pirkanmaalla?

sehta · 21 Joulukuu 2010

Ville O. Turunen sanoi:
Ja muistuupa mieleen, että onhan meillä referenssitapaus: oikorata, Mäntsälä ja Z-junat. Mäntsälä on 50 km etäisyydellä Helsingistä eikä siellä ole koskaan aiemmin ollut rautatietä. Siitä huolimatta mäntsäläläiset ovat ryhtyneet käyttämään paikallisjunaa Helsinkiin heti kun mokoma saatiin aikaiseksi. Miksei samaa tapahtuisi Pirkanmaalla?

Yritin pikaisesti löytää netistä tietoa Mäntsälän aseman matkusajamääristä. Löysin vain melko vanhoja tietoja, esim Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasoselvityksessä (http://www.uudenmaanliitto.fi/modul...maan joukkoliikenteen palvelutasoselvitys.pdf), sivulla 22 kerrotaan nousujen määrät ja että Mäntsälässä on nousuja ollut 160 vuonna 2006 ja 560 vuonna 2007 (ymmärsin, että vain Helsingin suuntaan). Tämä on tietysti oikoradan alkuvuosilta. Kasvu tuntuu hurjalta, mutta määrät melko pieniltä. Oletettavasti määrät ovat kasvaneet viime vuosina, mutta eivät yhtä rajusti kuin ensimmäisenä vuotena. Samassa tekstissä on taulukko muiden alueen asemien nousuista, mutta mikään muista asemista ei ole oikein vertailukelpoinen. Jokelassa nousuja on samoina vuosina vajaa tuhat, pienellä kasvulla. Jokelassa juna kuitenkin pysähtyy kahdesti tunnissa. Tosin se on paljon pienempi taajama. Nuppulinna ja Purola taas ovat paljon pienempiä paikkoja enkä oikein osaa niiden hyvin pienten nousumäärien perusteella arvioida Mäntsälän menestystä.

Olen melko varma, että foorumilta löytyy parempaa ja uudempaa tietoa Mäntsälän joukkoliikennekehityksestä. Oikeastaan Haarajokikin on relevantti.

Mikko Laaksonen · 22 Joulukuu 2010

Selvityksen luvut ovat nousuja arkipäivässä. Sopiva laajennuskerroin on esim. 300.
Mäntsälän 2007 luku 560 * 300 = 168 000.

---------- Viesti lisätty kello 10:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:22 ----------

Ja matkamäärä asemalta - asemalle pitäisi olla 2 x nousut asemalta eli 168 000 x 2 = 336 000.

hmikko · 23 Joulukuu 2010

Sattumoisin tulin huomanneeksi, että Turun päärautatieaseman hallissa on lähtevien ja saapuvien kaukojunien valotaulujen välissä yhtä iso taulu lähiliikenteelle. Tyhjyyttään mustanahan se siinä ammotti, enkä ole moista edes huomannut ennen, vaikka onhan se siinä ollut ainakin edellisestä remontista asti, monta vuotta. Ainakin joku on siis katsonut tarpeelliseksi varautua paikallisliikenteeseen.

GT8N · 26 Joulukuu 2010

Olisi mielenkiintoista kuulla raideliikennemonopolin fanaattisilta ihailijoilta, kuinka Ruostissa kaikki on mennyt aivan pieleen ja väärin, kun raideliikenteessä on avattu vapaa kilpailu?

Eri lääneissä on perustettu tilaajaorganisaatioita jotka suunnittelevat ja tilaavat koko seudullisen liikenteen, paikallisjunaliikennettä myöden. Täten paikallisjunaliikennettä ajetaan jopa tunnin välein alueilla, joissa asukastiheys on Uuttamaata harvempi. Joukkoliikenteeseen sekä sen suunnitteluun on luonnollisesti panostettu paljon. Siten esimerkiksi yhteinen seutulippujärjestelmä on itsestäänselvyys. Esimerkkejä toimivista organisaatioista on vaikka kuinka paljon: Västtrafik, Skånetrafik, Östgötatrafik jne jne.

Se, miksi samat asiat eivät onnistu Suomessa, on liikennepolitiikan tahdon puute ja älyllinen köyhyys eli korvienväliset erikoisolosuhteet.

Autoton espoolainen · 4 Tammikuu 2011

YLE on kysellyt eduskuntapuolueiden kärkipoliitikkojen kannanottoja junaliikenteen kehittämiseksi. Ja kun vaalit ovat tulossa, niin kaikkihan ovat tietenkin innolla lupaamassa/vaatimassa lisärahoja:
Puolueet: Junaliikenteen ongelmia ratkottava rahalla
(Mutta onkohan esimerkiksi tällainenkin asia toimittajan tekemää tekstin tiivistämistä vai poliitikkojen harjoittamaa yksinkertaistamista, kun kokoomuslaista lukuun ottamatta kaikki puhuvat vain VR:n rahoista eivätkä esim. Liikennevirastosta?)

Antero Alku · 4 Tammikuu 2011

Autoton espoolainen sanoi:
(Mutta onkohan esimerkiksi tällainenkin asia toimittajan tekemää tekstin tiivistämistä vai poliitikkojen harjoittamaa yksinkertaistamista, kun kokoomuslaista lukuun ottamatta kaikki puhuvat vain VR:n rahoista eivätkä esim. Liikennevirastosta?)

Antanee hyvin viitteitä siitä, millä perusteella poliitikot ovat mielipiteensä asiasta muodostaneet. Kuuntelin radiosta, kuinka yksi poliitikko toimittajalle asiaa kommentoi. Hyvin oli opittu ulkoa VR-Yhtymän fraasit.

Taitaa olla nykyään Suomen erityisolosuhteissa niin, että kun järki loppuu, otetaan rahat käyttöön.

Antero

I-Tuovinen · 4 Tammikuu 2011

Jos juttua lukee kuin piru Raamattua, niin vika on tietysti lukijassa, mutta ei syyllistetä piru-parkaa sen enempää.

Jutussa todetaan ihan selvästi, että puolueet haluavat investoida ratoihin lisää. Se, miten toimittaja on editoinut saamaansa materiaalia on aivan toinen juttu. En kuvittele kansanedustaja Orpon luulevan, että VR:lle jostain voi syytää lisärahaa. Orpo todennäköisesti tarkoittaa niitä toimia, joita yhtiön omistajan on mahdollista tehdä esim. pidättäytymällä osingoista tai päättämällä tietyistä investoinneista tai lainoista.

Puhuttaessa jäljempänä VR:n määrärahoista jokainen tietää, että Suomessa VR ei saa määrärahaa, vaan liikennevirasto. Tavallisella järjellä varustettu tajuaa, että kyseessä ovat investoinnit, joita tarkoitetaan tehtäväksi raiteisiin, ei joku mystinen investointi, jonka valtio tekisi VR:lle.

Se siis siitä. En saa tästä keppihevosta lähteä tuomitsemaan sanojia, vaikkakin tarkkuutta olisi voitu tuoda lisää. Ajatus on tärkein ja se, mitä halutaan, sillä kansanedustajat tekevät arvovalintoja, he eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita.

Compact · 4 Tammikuu 2011

Antero Alku sanoi:
Antanee hyvin viitteitä siitä, millä perusteella poliitikot ovat mielipiteensä asiasta muodostaneet. Kuuntelin radiosta, kuinka yksi poliitikko toimittajalle asiaa kommentoi. Hyvin oli opittu ulkoa VR-Yhtymän fraasit.

Taitaa olla nykyään Suomen erityisolosuhteissa niin, että kun järki loppuu, otetaan rahat käyttöön.

Olikos se joku äärivasemmistolainen naispäällikkö, joka totesi teeveessä, että vika on radassa. Ei ole kaksoisraiteita, kohtauspaikkoja jne., pisararatoja, ja kaikki on radanpidossa surkeaa.

Siis nimenomaan vain Livi:n osuus on retuperällä, ei Vr:n alkuunkaan.

AA:n kommentti on hyvin kohtaansa osunut.

teme · 4 Tammikuu 2011

I-Tuovinen sanoi:
Se siis siitä. En saa tästä keppihevosta lähteä tuomitsemaan sanojia, vaikkakin tarkkuutta olisi voitu tuoda lisää. Ajatus on tärkein ja se, mitä halutaan, sillä kansanedustajat tekevät arvovalintoja, he eivät ole kaikkien alojen asiantuntijoita.

Mukava olla Tuovisen kanssa jostain vaihteeksi samaa mieltä.

Kysymys on vaan sitten siitä että ratkeaako ongelmat käytettävissä olevalla rahalla. Tärkeintä olisi että lakattaisiin rahoittamasta toissijaisia hankkeita.

Juha P Korhonen · 5 Tammikuu 2011

Compact sanoi:
Olikos se joku äärivasemmistolainen naispäällikkö, joka totesi teeveessä, että vika on radassa. Ei ole kaksoisraiteita, kohtauspaikkoja jne., pisararatoja, ja kaikki on radanpidossa surkeaa. .

Minusta tuo lausunto on sieltä fiksummasta päästä. Poliitikko on tajunnut että Suomen rataverkolla on muitakin ongelmakohtia kuin Helsingin ympäristön ahtaus. Sitäkään ei toki pidä vähätellä, mutta ei myöskään kuvitella Pisara-radan ratkaisevan kaikki ongelmat.
Juha