Yöliikenne metrossa?

Liittynyt
28 Heinäkuu 2006
Viestit
186
Nyt en ole itse (ainakaan juuri nyt) hesalainen vaikkakin synnyin siellä mutta asun Tukholmassa 20 vuoden takaa.
Täällä on metrossa ollut yöliikenne jo vuosikymmenien takaa. 90-luvun alulla metro ajoivat jopa 24 tuntia vuorokaudessa.
Nyt sitä on muutettu niin että viikonloppuöisin metrot liikennöivät puolineljään asti. Arki-iltoina liikenne loppuu siinä 01.00 paikkeilla ja yöbussit jatkavat liikennettä.
Tukholmassa on ollut yöliikennettä jo 50-luvulta asti.
Nyt kysymykseeni: miksi Hesan metro lopettaa jo 23.00 aikoihin?
Miksi yöbussit kulkevat ainoastaan viikonloppuisin?
Miksi yöliikenneessä on eri taksa ja kuukausikortti ei kelpaa?
 
Ensimmäinen asia, joka tuli mieleeni, on suurehko ero ihmisten käyttäytymisessä. Suomi lienee Pohjoismaista ainoa, jossa nk. bommaus (töhertely minun mielestäni) ei ollutkaan vain muoti-ilmiö, vaan se jatkuu samassa mittakaavassa vielä viidentoista vuoden jälkeenkin. Lisäksi suomalaisella on tapana etsiä lähin roskakori jalkojensa juuresta, ruotsalaisen en ole nähnyt tätä tekevän.

Toinen asia on matkustajamäärä. Ei varmaankaan riitä Helsingissä matkustajia kuin ehkä siihen yhteen vaunupariin. Yöbussit ja etenkin aamuyölinjat taas ovat melko hyviä ja niillä tosiaan pääsee kotiovelle asti.

Eli luulen rahan ratkaisevan tässä asiassa. Joku osannee kertoa tämän selvin luvuin.
 
Koska SL tekee vuodessa usean miljardin kruunun tappiot eikä Helsingissä ole varaa vastaavaan joukkoliikenteen tukemiseen.
 
kuukanko sanoi:
Koska SL tekee vuodessa usean miljardin kruunun tappiot eikä Helsingissä ole varaa vastaavaan joukkoliikenteen tukemiseen.

Suomi on nykyään rikas maa, BKT:ltään Ruotsia varakkaampi, korjaan: ei ole halua vastaavaan joukkoliikenteen tukemiseen. Ehkäpä asiaan vaikuttaa myös se, että on halvempaa ajattaa idän linjat suoraan keskustasta, kuin pyörittää metroa vajaatäytöllä ja vielä erikseen liityntälinjoja.
 
kuukanko sanoi:
Koska SL tekee vuodessa usean miljardin kruunun tappiot eikä Helsingissä ole varaa vastaavaan joukkoliikenteen tukemiseen.

Usean miljardin tappiot??
Mistä saat ne luvut?

Suurinpiirtein 50% matkakuluista maksetaan lippujen avulla, loput Maakäräjien verorahoista. Sitäkö kutsut 'tappioksi'?

Lisäksi luulisin että ei ole koko maailmassa joukkoliikennettä joka pystyy selviämään lipputulojen avulla, vai kuinka?
 
SL:n talousluvut ovat julkista tietoa, niitä löytyy esim. webistä. SL:n vuosittainen tappio on ollut viime vuosina reilut 3 miljardia kruunua, mutta ruuhkamaksukokeilun vuoksi lisätyn liikenteen on arvioitu lisäävän tappioita n. 0,6 miljardilla vuodessa ja uuden kertalippuhinnoittelun 0,1 miljardilla, joten tänä vuonna voidaan "päästä" jo 4 miljardiin.

Vaikka Helsingissäkin liikennettä subventoidaan reilusti, on HKL:n vuosittainen tariffituki kuitenkin vain n. neljäsosa SL:n vastaavasta. Jo nyt su - to iltaöisin HKL:n liikenne on kaikkein kannattamattominta (matkustajamäärät ja lipputulot ovat olemattomia), joten liikenteen laajentaminen myös aamuyöhön lisäisi subventiotarvetta huomattavasti.
 
kuukanko sanoi:
... mutta ruuhkamaksukokeilun vuoksi lisätyn liikenteen on arvioitu lisäävän tappioita n. 0,6 miljardilla vuodessa ja uuden kertalippuhinnoittelun 0,1 miljardilla, joten tänä vuonna voidaan "päästä" jo 4 miljardiin.
Eikö olekin mielenkiintoinen ilmiö. Tässähän on mitä parhain argumentti autoilijoille: Joukkoliikennettä täytyy vähentää, koska vain siten voimme pienentää joukkoliikenteen tukea.

Tämähän vain paljastaa, että Tukholmassa satsattin väärällä tavalla hoidettuun joukkoliikenteeseen. Toki on selvä, ettei puolen vuoden kokeilua varten voi rakentaa raideliikennettä. Kokeilu vain osoitti, että bussiliikenteen kustannusrakenteella ei päästä nykyisin hyväksyttyyn joukkoliikenteen myyntihintatasoon.

kuukanko sanoi:
Vaikka Helsingissäkin liikennettä subventoidaan reilusti, on HKL:n vuosittainen tariffituki kuitenkin vain n. neljäsosa SL:n vastaavasta.
Eiköhän kuitenkin ole oikein sanoa, että HKL:n ja SL:n subventiot ovat yhtä suuret, kun molemmat ovat 50 %. Totta kai rahamäärät ovat suurempia suuremmalla alueella ja väestömäärällä toimivassa liikenneorganisaatiossa.

kuukanko sanoi:
Jo nyt su - to iltaöisin HKL:n liikenne on kaikkein kannattamattominta (matkustajamäärät ja lipputulot ovat olemattomia), joten liikenteen laajentaminen myös aamuyöhön lisäisi subventiotarvetta huomattavasti.
Tämän perusteella voisi pikemminkin sanoa, että SL hoitaa talouden ja subventiotarpeen paremmin. Se tarjoaa enemmän kuin HKL, mutta pärjää silti saman suuruisella subventiolla.

Tälle onkin hyvä selitys. Matkustajamäärä voidaan maksimoida vain siten, että joukkoliikenne on käytettävissä silloin kun ihmiset liikkuvat. Tästä syystä esim. Karlsruhen liikennelaitos korostaa sitä, että liikenne pyörii myös öisin. Lienee aika ymmärrettävää, että jos jostain ei pääse joukkoliikenteellä takaisin, sinne ei sitten mennäkään joukkoliikenteellä.

Yöliikenteen tappiollisuuskin on minusta varsin erikoinen väittämä. Muistaakseni HKL:n tuloista yli puolet on kausilippuja eli nykyään matkakorttiaikaa. Eivät kausikorttilaiset tietenkään tuota lisää tuloja, vaikka matkustaisivatkin muitakin kuin työmatkoja. Tiedän kyllä, että jotkut joukkoliikennettä ja sen tavoitteita ymmärtämättömät pitävät pahana suurta aikakorttien osuutta juuri siksi, että silloin joukkoliikennettä myös käytetään enemmän. Mutta kokonaisuutena sellaiset liikennelatiokset menestyvät parhaiten, joilla on eniten kausikortteja ostavia vakioasiakkaita.

Jaa miksikö? Siksi, että kun kaupungissa voi elää ilman autoa, autoa ei tarvitse hankkia. Jos se pitää hankkia esim. vapaa-ajan tai kaupassa käynnin tarpeisiin, sitten sitä käytetään myös työmatkoihin ja näin puutteellinen joukkoliikenteen tarjonta supistaa itse itseään.

Minun kokemukseni mukaan ilta- ja yöliikenteen vaunut ja bussit pyörivät parhaimmillaan täydellä pokalla, miten liikenne voi olla tappiollista. Toki silloin, jos kaikki menevät pummilla. Mutta pummilla matkustaminenhan ei johdu siitä, että on yöliikennettä. Eikä pummilla matkustamista vähennetä vähentämällä yöliikennettä. Sillä samalla periaatteella voisi sitten lopettaa muunkin joukkoliikenteen, koska jos ei ole joukkoliikennettä, ei ole joukkoliikenteen pummejakaan.

Antero
 
antaeus sanoi:
Nyt kysymykseeni: miksi Hesan metro lopettaa jo 23.00 aikoihin?
Tätä kysymystä on käsitelty täällä.
Kyllä se lienee niin, että matkustajamäärät ovat metroliikenteelle vähäiset tuon jälkeen ja rata saadaan näin myös vapaaksi ratapuolen töille.
 
Antero Alku sanoi:
Jaa miksikö? Siksi, että kun kaupungissa voi elää ilman autoa, autoa ei tarvitse hankkia. Jos se pitää hankkia esim. vapaa-ajan tai kaupassa käynnin tarpeisiin, sitten sitä käytetään myös työmatkoihin ja näin puutteellinen joukkoliikenteen tarjonta supistaa itse itseään.

Näin se on. Siksi päivä- ja iltaliikenne tulee ylläpitää, vaikka suurin kuormitus on työmatkaruuhkien aikaan. Jos työntekijällä ei ole varmuutta siitä, että pääsisi kotiin, jos vaikka lähtee kesken työpäivän kotiin tai tuleekin menoja ja pääsee vasta myöhemmin, ei hän uskalla heittäytyä joukkoliikenteen varaan.

Tähän Anteron viisaaseen lauseeseen voisi liittää tämän Nurmijärvi-ilmiön taas kerran. Kun Helsingissä asuvan kaverit alkavat yhä enemmän asua ympäristökunnissa, joihin ei pääse kunnolla joukkoliikenteellä, alkaa auton hommaaminen houkuttaa yhä enemmän. Tätä vielä edistää tämä Hesarin mainitsema kehitys, jonka mukaan Helsingin työpaikkamäärä on hiljalleen laskemassa ja uudet työpaikat tulevat autokaupunkeihin Espooseen ja Vantaalle. Näissä kaupungeissa hajanainen kaupunkirakenne ja kaupunkien taloudellinen tilanne ei mahdollista kunnollista liikennettä.

Mitä HKL:n matkustajamäärille käy, kun keskusta tyhjentyy työpaikoista? Useimmat kun taitavat keskustaan joukkoliikenteellä mennä siksi, että siellä ei ole kunnolla parkkipaikkoja ja on ruuhkaista, lisäksi on hyvä vaihtoehto. Ne, jotka eivät bussia tahdo käyttää, eivät mene keskustan työpaikkoihin vaan valikoivat sitten autoilijalle sopivan työpaikan ja asunnon. Joukkoliikenteestä pitävät taas valitsevat työpaikkansa ja asuntonsa joukkoliikenteen ulottuvilta.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Suomi lienee Pohjoismaista ainoa, jossa nk. bommaus (töhertely minun mielestäni) ei ollutkaan vain muoti-ilmiö, vaan se jatkuu samassa mittakaavassa vielä viidentoista vuoden jälkeenkin.

Johan vitsin murjaisit. Omien havaintojeni mukaan maalata osaataan muuallakin, mutta ydinkeskustoissa pyörimällä sitä ei ehkä näe. Poikkeuksena tietysti Rooman kaltaiset sivistyskaupungit, joissa ihan joka paikka on tussattu, mutta Italia ei toki ole pohjoismaa.

Joka tapauksessa Tukholman yöllisen metroliikenteen järjestyshäiriöt ovat välillä olleet sellaisella tasolla, että liikenne tietyille suunnille on pitänyt keskeyttää. Raiteilta on löytynyt vaikka millaista tavaraa.

Ruotsissa on muutenkin ns. suurkaupunki-ilmiöitä ymmärtääkseni enemmän kuin meillä. Göteborgin suunnalla Västtrafikin piti keskeyttää tietty osa yöbusseista, kun tilannetta ei saatu rauhoittumaan edes vartijoiden avulla. Vartijat kun ei pystyneet mitään häirikkölaumoille, jotka mm. heittelivät esineitä tuulilasista sisään ja rellestivät bussissa miten tahtoivat.

Olen liikkunut Tukholman raideliikenteessä vain kerran myöhäiseen aikaan, mutta ei silloinkaan erityisen turvallinen olo tullut. Oli vaara miten todellista tahansa, yöbussiliikenne ainakin tuntuu miellyttävämmältä. Taloudellisista kysymyksistä puhumattakaan.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Suomi lienee Pohjoismaista ainoa, jossa nk. bommaus (töhertely minun mielestäni) ei ollutkaan vain muoti-ilmiö, vaan se jatkuu samassa mittakaavassa vielä viidentoista vuoden jälkeenkin.

Ei se jatku läheskään samassa laajuudessa. Useita valtuustoalotteita ja kysymyksiä herättänyt Stop Töhryille -projekti, jossa Helsingin kaupunki ostaa FPS-vartiointiliikkeeltä isolla rahalla puolilaittomia palveluita, on vähentänyt töhertelyä rajusti. En muista prosentteja, siitä on ollut kyllä useissakin lehdissä juttuja. FPS sitten kaupungin rahalla ylläpitää laittomia henkilöarkistoja, pahoinpitelee töhertelijöitä ja sen vartijat ovat sen vuoksi myös jatkuvasti oikeudessa.
 
late- sanoi:
Joka tapauksessa Tukholman yöllisen metroliikenteen järjestyshäiriöt ovat välillä olleet sellaisella tasolla, että liikenne tietyille suunnille on pitänyt keskeyttää. Raiteilta on löytynyt vaikka millaista tavaraa.
Ja niinä tunteina kun liikennettä ei ole, on päästy vieläkin kovemmalle tasolle: viime aikoina varkaat ovat käyneet varastamassa turvalaitejärjestelmistä kuparikaapeleita, ilmeisesti ihan vain myydäkseen sen romumetallina. Vielä on vältytty isommilta liikennekatkoksilta, mutta SL on jo varoitellut että sellaisiakin voi olla edessä jos meno ei rauhoitu.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Ensimmäinen asia, joka tuli mieleeni, on suurehko ero ihmisten käyttäytymisessä. Suomi lienee Pohjoismaista ainoa, jossa nk. bommaus (töhertely minun mielestäni) ei ollutkaan vain muoti-ilmiö, vaan se jatkuu samassa mittakaavassa vielä viidentoista vuoden jälkeenkin. Lisäksi suomalaisella on tapana etsiä lähin roskakori jalkojensa juuresta, ruotsalaisen en ole nähnyt tätä tekevän.
Muut ovatkin jo vastailleet tähän aiheeseen, mutta Suomessa töhertely on kaikesta huolimatta onneksi vähäistä. 1980 -luvun lopun hulluista vuosista ovat töherrykset vähentyneet huomattavasti. Omien kokemusten perusteella näissä maissa on nykyään ollut enemmän töherryksiä kuin Suomessa:
- Ruotsi, ainakin Tukholman seudulla radanvarret ovat huomattavasti sotkuisempia kuin täällä
- Tanska, vanhat Köpiksen paikallisjunat olivat sisältäkin järkyttävän sotkettuja
- Belgia, SNCB:n/NMBS:n AM80-junat ("Break") ovat oikeita töherrysmagneetteja
- Saksa ja etenkin Hampuri sekä Berliini (lisäksi junien ikkunoiden raaputtelu on vakava ongelma)
Latenkin mainitsema Italia on sitten jo ihan omaa luokkaansa töherrysten määrässä.

Olen itsekin nähnyt Tukholman metrossa melko lailla mm. ilmaisjakelulehtiä metrovaunujen lattioilla. Mutta silti meidän suomalaisten siisteydessä on toivomisen varaa. Ei se roskakori ole ikinä niin kaukana, etteikö sinne jaksaisi kävellä ja laittaa roska(t) sinne minne ne kuuluvat.
 
kuukanko sanoi:
SL:n talousluvut ovat julkista tietoa, niitä löytyy esim. webistä. SL:n vuosittainen tappio on ollut viime vuosina reilut 3 miljardia kruunua, mutta ruuhkamaksukokeilun vuoksi lisätyn liikenteen on arvioitu lisäävän tappioita n. 0,6 miljardilla vuodessa ja uuden kertalippuhinnoittelun 0,1 miljardilla, joten tänä vuonna voidaan "päästä" jo 4 miljardiin.
Katselin huvin vuoksi SL'n viime vuoden tilinpäätöstä ja siellä tulot ovat itseasiassa korkeammat kuin menot, tarkemmin sanoten 340 MSEK, vuotta ennen tulos oli 98 MSEK.
Mutta tottakai verotulojen vuoksi se on tasapainossa, mutta senhän vuoksi meillä onkin veroja, vai kuinka?
Kuten kirjotin aiemmin niin kyselin jos tällä maapalolla on mitään kaupunkia joka ei saa tukea verovaroja joukkoliikenteen ylläpitämiseen.

Ja jos näkee esimerkiksi sairaanhoidon samoilla silmillä niin potilasmaksut eivät kattaisi edes ruokaa jota saa sairaalla ollessaan.

Kyseiset luvut ovat haettavissa SL'n kotisivuilla osoitteella: http://www.sl.se/Templates/PageListing.aspx?id=1590
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku sanoi:
Tässähän on mitä parhain argumentti autoilijoille: Joukkoliikennettä täytyy vähentää, koska vain siten voimme pienentää joukkoliikenteen tukea.
Tätä argumenttia on käytetty Kauppalehdessä kauan sitten julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Kirjoittaja oli kokoomuksen ehdokas joissain vaaleissa, nimi ei jäänyt mieleen, kun en ole sen vaalipiirin äänestäjä. Kirjoituksessa vaadittiin metron liikennöinnin lopettamista tai ainakin metron laajennussuunnittelun lopettamista juuri kalliin subvention vuoksi. Samalla vaadittiin keskustatunnelin nopeaa rakentamista. Perusteluna oli, että yksityisautoilu ei vaadi subventiota. Tämä ajattelu lienee lainattu Yhdysvalloista? Siellä kaikki kiskoliikenne vaatii subventointia, jota kaikki eivät ole valmiit maksamaan.
 
Takaisin
Ylös