Yhteys Kumpulan kampukselle

Tosin tulisiko sitten ongelmaksi se, että henkilöliikenne rautateillä on VR:n monopoli, joten HKL ei saisi siellä liikennöidä!
VR:n liikennöimismonopoli koskee vain valtion rautateitä eli siis nykyisen RHK:n omistamia ratoja.

Helsingin satamiin johtavat radat lienevät Helsingin satamalaitoksen omistamia: siis Katajanokalle, Hakaniemeen ja Herttoniemeen johtaneet radat.
 
Vakavammin puhuen, juolahti mieleen, että milläkäs kaavoitumerkillä menee raitiotiet katualueen ulkopuolella, kuten vaikka varikolla. Entäs metro sitten? Onko se rautatiealuetta vai onko näille oma kaavoitusmerkintä?
Ympäristöministeriön asetus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä säätelee kaavoitusmerkintöjä.

L on vain "liikennealue", eli sitä voi käyttää. Asetuksen mukaan kaavoissa voi käyttää muitakin merkintöjä, esimerkiksi LM voisi olla metroradan merkintä.

En tiedä, mitä merkintöjä Helsingin kaupunki käyttää. Tampereen kaupunki on käyttänyt Mäyränmäen kaavassa merkintää L-1 koko Ruskontien maastokäytävässä, mihin pikaraitiotielle on varattu tilavaraus. Merkintöjen selostuksessa L-1 on kuvattu näin: "Liikennealue. Alueeseen sisältyy sekä yleisen tien että pikaraitiotien aluevaraus. Yleiselle tielle sallitaan vain kaavassa nuolella osoitetut liittymät."

edit: näköjään Kalasataman aloituskorttelikaavassa metrorata on merkinnällä LRM, rautatiealue tekstillä: "Alueelle saadaan rakentaa metrorata siihen
kuuluvine asema-, laituri- ja teknisine tiloineen ja laitteineen ja katoksineen..." http://www.hel.fi/static/public/hel...7014B188/ak11760_korjattu_kslk_18_09_2008.pdf
 
Viimeksi muokattu:
VR:n liikennöimismonopoli koskee vain valtion rautateitä eli siis nykyisen RHK:n omistamia ratoja.

Helsingin satamiin johtavat radat lienevät Helsingin satamalaitoksen omistamia: siis Katajanokalle, Hakaniemeen ja Herttoniemeen johtaneet radat.

Eivät taida olla:icon_frown: HKL olisi aikanaan ostanut VR:lta (RHK:lta) yhdysradan Oulunkylästä metron koeraiteelle, mutta sitä ei myyty, vaan vuokrataan kovalla hinnalla.
 
Eivät taida olla:icon_frown: HKL olisi aikanaan ostanut VR:lta (RHK:lta) yhdysradan Oulunkylästä metron koeraiteelle, mutta sitä ei myyty, vaan vuokrataan kovalla hinnalla.

Kyllä vaan Oulunkylän-Herttoniemen Rautatie on "yksityinen" rautatie, ei siis valtion. Radasta kerrotaan tuoreessa kirjassa Leveät kiskot. Herttoniemen Rautatie on rakennettu yksityisrautatietoimiluvalla. Ei siitä mitään vuokraa makseta, ei kovaa eikä muutakaan, kun se on kaupungin.

Katajanokan & Länsisataman rautatie on myös kaupungin omistama ja satamalaitoksen vastuulla, kuten Herttoniemikin oli. Sitten kun satamatoiminnot Hertsikassa loppuivat ja ratalinja katkaistiin metrovaihteelle, sen hallinta siirtyi liikennelaitokselle ja on sillä edelleen.

Sörnäisten radasta en ole aivan varma. Sehän rakennettiin jo 1863 ja silloin aluksi varmasti valtion radaksi. Mutta olisiko se siirtynyt satamalaitokselle joskus jollain kaupalla? Sörkan radan ratalinjausta on muutettu 1960-luvulla, kun Vallilan asemalta jatko Sörnäisiin katkaistiin ja tilalle rakennettiin Kumpulan tunneli. Rata siirtyi sille pidemmälle reitille.
 
Tänäinen HS kertoo, että apulaiskaupunginjohtaja Penttilä aikoo viedä Vallilanlaakson joukkoliikennekadun kaupunginhallitukseen lautakunnan hylkäävästä päätöksestä huolimatta. Näin voi tehdä, sillä apulaiskaupunginjohtajalla on asiassa otto-oikeus.

Jos Kh päättää, että asia etenee, niin seuraavaksi pyydetään asianosaisilta lausunnot kaavasta ja sitten kaava menee valtuuston päätettäväksi.

Ottamatta nyt lainkaan kantaa siihen, pitäisikö tämä väylä toteuttaa vai ei, niin mielestäni tässä on hyvä esimerkki siitä, miten kunnallisdemokratia ei todellakaan toimi. Penttilä nimittäin motivoi päätöstään sillä, että "Helsinki" on luvannut yliopistoille tämän tiedelinjaa nopeuttavan yhteyden. Ja nyt tämän mystisen, anonyymin "Helsingin" on pidettävä lupauksensa.

Toisin sanoen: virkamies menee lupaamaan asian, joka ei ollenkaan kuulu hänen päätösvaltaansa. Valtuusto, joka päättää, ei tiedä vielä mitään. Virkamies runnoo asian väkisin valtuustoon ja ilmeisesti sitten esittelee asian siellä suurin piirtein näin: "Meillä olis nyt tässä tämä joukkoliikennekatu. Olen luvannut yliopistolle, että se tullaan tekemään. Eihän minulla ole valtuuksia tällaisia lupauksia tehdä, mutta tein nyt kuitenkin. Niin että teillä, hyvät valtuutetut, ei nyt oikeastaan sitten ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tämä lupaukseni. Älkää nyt kuitenkaan tunteko itseänne vain kumileimasimeksi." :lol:

Että tällaista hallintoa...
 
Samaa hallintoa on sekin, kun lauta- tai johtokunta päättää mitä päättää ja alainen virasto tai laitos tekee mitä tekee.
Täälläpäinkin on yksi jlk:n päättämä reittimuutos määräpäivineen, jota edelleenkään ei ole toteutettu. Toisaalta en kyllä tiedä voidaanko lautakunnan päätös purkaa ilman lautakuntakäsittelyä :icon_frown:
 
Samaa hallintoa on sekin, kun lauta- tai johtokunta päättää mitä päättää ja alainen virasto tai laitos tekee mitä tekee.

Niinpä, tuostakin riittää esimerkkejä :(

Täälläpäinkin on yksi jlk:n päättämä reittimuutos määräpäivineen, jota edelleenkään ei ole toteutettu. Toisaalta en kyllä tiedä voidaanko lautakunnan päätös purkaa ilman lautakuntakäsittelyä :icon_frown:

Mulla on sellainen käsitys, että lautakunnan päätöstä ei virkamies voi purkaa, lautakunnan pitää purkaa se itse (tai sitten Kh tai Kvsto voi tietysti päättää asiasta uudelleen ja eri tavoin).

Jos tuo reittimuutos olisi hyvä saada tehtyä, niin viestitä uuden johtokunnan jäsenille, että voivat selvittää, miksi asiassa viivytellään. Onhan se mahdollista, että siihen on joku oikea syykin.
 
Sörnäisten radasta en ole aivan varma. Sehän rakennettiin jo 1863 ja silloin aluksi varmasti valtion radaksi. Mutta olisiko se siirtynyt satamalaitokselle joskus jollain kaupalla? Sörkan radan ratalinjausta on muutettu 1960-luvulla, kun Vallilan asemalta jatko Sörnäisiin katkaistiin ja tilalle rakennettiin Kumpulan tunneli. Rata siirtyi sille pidemmälle reitille.

Tehtiinkö Teollisuuskatu tälle ratapohjalle? Koska Teollisuuskatu muuten rakennettiin? Aleksis Kiven katu vaikuttaa aika leveältä liikennemääriinsä nähden, joka johtuu varmaankin siitä, että se palveli aiemmin Teollisuuskadun liikennettä, eli mitä kautta aiemmin meni Itä-Helsinki - Pasila -liikenne? Onko jo pitkään ollut Junatien kohdalla niin, että Aleksis Kiven kadulta saavat vain bussit kääntyä Junatielle?
 
Tehtiinkö Teollisuuskatu tälle ratapohjalle? Koska Teollisuuskatu muuten rakennettiin? Aleksis Kiven katu vaikuttaa aika leveältä liikennemääriinsä nähden, joka johtuu varmaankin siitä, että se palveli aiemmin Teollisuuskadun liikennettä, eli mitä kautta aiemmin meni Itä-Helsinki - Pasila -liikenne? Onko jo pitkään ollut Junatien kohdalla niin, että Aleksis Kiven kadulta saavat vain bussit kääntyä Junatielle?

Katselinpa vanhoja karttoja, ja siellä Teollisuuskatu mainitaan jo ainakin vuoden 1955 kartassa. Katu päättyi Kuortaneenkatuun nykyisen Jämsänkadun kohdalla. Liikenne Itä-Helsingistä kohti Pasilaa ohjattiin ennen Kulosaaren uuden sillan valmistumista vuonna 1957 reittiä Kulosaaren silta - Lautatarhankatu. Teollisuuskadun viertä kulkeneen junaradan puolella jokseenkin nykyisen Satamaradankadun tienoilla kulki Pääskylänkatu. Myöhemmissä kartoissa yhteys Teollisuuskadulta Nordenskiöldinkadulle on kulkenut reittiä Jämsänkatu-Kumpulantie-Savonkatu.

Mitä tulee Itä-Helsinki - Pasila -liikenteeseen, on se ollut minimaalista nykytilaan verrattuna ainakin vuoteen 1957 saakka. Itä-Pasilaa alettiin rakentaa 1970-luvun puolivälissä. Länsi-Pasilan merkitys poikittaisliikenteeseen oli vähäinen 1980-luvulle saakka. Alueella sijainnutta puutalokaupunginosaa alettiin purkaa vuonna 1977 ja nykyinen Länsi-Pasilan asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Pasilan silta valmistui vuonna 1985.

Aleksis Kiven kadun kääntymiskielto on ollut niin kauan kuin itselläni on muistikuvia Vallilasta, ts. ainakin 1980-luvun lopulta saakka.

http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi...legend=&action=Hae&p_types=all&restype=thumbs tämän linkin takaa löytyykin aimo annos kauniita kuvia nyttemmin menneestä puu-Pasilasta.
 
Kumpulan joukkoliikennekadun ongelma on ilmeisesti se, ettei busseja haluta, mutta raitiovaunu käy.

Kohtuullisen pienellä lisäkiskojen rakentamisella voitaisiin saada aikaan poikittainen raitiolinja Arabianranta-Kumpula-Pasila-Reijolankatu-Munkkiniemi.

Tätä reittiä voi ehkä myöhemmin jatkaa Munkkiniemestä Otaniemen kautta Tapiolaan.

Arabian päässä voi kiskoja myöhemmin rakentaa Hermannin rantatietä pitkin Kalasataman metroasemalle ja siitä eteenpäin.

Tällä linjalla ratkaistaisiin myös linjojen 58, 58B, 504, 505 ja 506 hitausongelma. Nyt bussit juuttuvat Pasilan ja Munkkiniemen välillä pahasti ruuhkaan. Uusi poikittainen raitiolinja veisi matkustajat nopeasti ohi ruuhkan raitiotiekaistaa pitkin, millä on Nordenskiöldinkadulla, Tukholmankadulla ja Paciuksenkadulla hyvin vapaata kapasiteettia käyttämättä.
 
Tätä reittiä voi ehkä myöhemmin jatkaa Munkkiniemestä Otaniemen kautta Tapiolaan.

Antero taisi joskus puhua, että tarkoituksella on rakennettu raidevarauksen päälle Kuusisaaressa taloja ja siksi tämä jatko ei enää tulevaisuudessa onnistuisi?
 
Kumpulan joukkoliikennekadun ongelma on ilmeisesti se, ettei busseja haluta, mutta raitiovaunu käy.

Tällä foorumilla on spekuloitu tuollaista, mutta spekulaatio ei taida mitenkään pohjautua alueen asukkaiden tai tulevan valtuuston mielipiteisiin.

Kaupunginhallituksessa asia jäi eilisiltana pöydälle.
 
Antero taisi joskus puhua, että tarkoituksella on rakennettu raidevarauksen päälle Kuusisaaressa taloja ja siksi tämä jatko ei enää tulevaisuudessa onnistuisi?
Onnistuin lautakunnassa asian kanssa siten, että Lehtisaaren asemakaavamuutoksen käsittelyn yhteydeydessä tehtiin katupiirustus, jossa oli myös raitiotie Kuusisaarentiellä. Eli tarkastettiin, että se siihen mahtuu.

Ei tästä aiheesta mitään lautakunnan päätöstä tehty, mutta kokous ymmärsi kyllä, ettei ainakaan mitään metroa tälle reitille enää kuvitella. Siten raitiotien tilavaraus on ainoa mahdollisuus merkittävään liikenteen kapasiteetin lisäykseen.

Perimmältään tilavaraus on toisen ajoradan varaus, sillä Kuusisaarentie on 4-kaistainen pääkatu liikennesuunnitteluamme ohjaavassa Smith-Polvisessa.

Antero
 
Tällä foorumilla on spekuloitu tuollaista, mutta spekulaatio ei taida mitenkään pohjautua alueen asukkaiden tai tulevan valtuuston mielipiteisiin.

Kaupunginmuseo taisi lausua, että ratikkaliikenne kävisi satamarataa muistuttavana bussien sijaan. Asukkaiden ja tulevan valtuuston mielipiteistä ei tosiaan liene tietoa.
 
Kaupunginhallitus on tänään äänin 10 - 5 kumonnut kaupunkisuunnittelulautakunnan 18.12.2008 tekemän päätöksen Vallilanlaakson joukkoliikennekadun palauttamisesta valmisteltavaksi. Samalla kaupunginhallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin jo aikaisemmin hylätyn Pietari Kalmin kadun jatkeen toteuttamiseksi joukkoliikennekatuna.
 
Takaisin
Ylös