YTV-alueen huonoin bussilinja

Aikanaan, kun h21V (sekä tietysti myos h65A ja h66A) kulki reittiä joukkoliikennetunneli-Salomonkatu-Mansku-Postikatu-Asema-aukio oli se eräs luotettavimmista bussilinjoista Helsingin alueella. Kampin terminaalista johtunut reittimuutos pilasi koko linjan lähes runkoliikennemäisen luonteen (sama juttu pilasi muut em. Larun linjat).

Totta puhut, 65A ja 66A pystyi luottamaan kun niillä oli oma väylä ydinkeskustassa. Kaivokadun ruuhkatkin kesti, kun Kampissa matka meni sujuvasti. En tajua, miksei bussiterminaalia olisi voinut tehdä siten, että läpiajo olisi ollut mahdollista. Nykymuodossaan 65A ja 66A eivät hyödytä ketään. Voitaisiin laittaa 65 ja 66 päättymään Rautatientorille, sitten Espoon terminaalista lähtisi joku tiheän vuorovälin linja Lauttasaareen nopean bussikaistan kautta, tämä ajaisi Itämerenkatua. Linjan 20 voisi siirtää lähtemään Rautatieaseman nurkilta parempien vaihtoyhteyksien tarjoamiseksi. Tämä remontti auttaisi jo paljon Lauttasaarta.
 
Ongelma on siinä, että se bussilinjoihin sijoitettava lisäraha pitää ensin saada jostain. Rahaa voi saada lisää joko tuloja kasvattamalla tai muita menoja pienentämällä.

Tulojen lisääminen vaatii verojen ja/tai asikasmaksujen (bussiliput jne.) tai omien sijoitusten parempaa tuottoa. Menojen karsiminen muualta taas merkitsee palvelujen heikkenemistä jossain muualla. Esim. kirjaston lakkauttaminen, jotta saadaan kirjastolle menevän bussin vuoroväliä tiheämmäksi, ei kuulosta kovin hyvältä.

Eli jos haluat joukkoliikenteeseen merkittävästi enemmän rahaa, kysymys kuuluu haluatko a) korottaa veroja, b) maksaa joukkoliikennelipuista enemmän vai c) karsia muita kaupunkien palveluja.

Eli lyhyesti: raha ei kasva puissa.
Esimerkiksi Helsingillä olisi rahaa, mutta sitä tuhlataan kaikkeen joutavaan. Ihmisistä huolehtiminen onkin vastaavasti retuperällä, terveydenhuolto säästetty kaatumispisteeseen yms...
 
En tajua, miksei bussiterminaalia olisi voinut tehdä siten, että läpiajo olisi ollut mahdollista.

Kannattaisi vaikka "googlata" hakusanoilla helsinki maanalainen kaavoitus. Pelkistetysti kyse on rahasta eli maanalainen rakentaminen on erittäin kallista.

Nykymuodossaan 65A ja 66A eivät hyödytä ketään.

Jos nämä eivät ketään hyödytä, niin miksiköhän kyseiset linjat ovat silti jatkuvasti erittäin suosittuja?
 
Viimeksi muokattu:
Jos nämä eivät ketään hyödytä, niin miksiköhän kyseiset linjat ovat silti jatkuvasti erittäin suosittuja?

Kun parempaakaan ei ole tarjolla, matkustajien on pitänyt sopeutua reitin hidastamiseen. Linjojen myöhästelyä on yritetty ruuhka-aikana paikata tiheällä vuorovälillä, mutta tämähän toimii vain keskustan suuntaan, Pakilan ja Veräjämäen suuntiin viivästely tuntuu, kun odottaa bussia Mäkelänkadulla ja se samaan aikaan jumittaa jossain Kampin ruuhkissa.
 
Annan ääneni myös 46T:lle. On uskomattoman tylsää ajaa linjaa, jota ei käytä kukaan. Ainoat matkustajat ovat väärään bussiin nousseita. Ihmettelen tosin, miten 42:n teliauton voi sekoittaa 46T:n pakettiautoon. :D
Huomenna sunnuntaina 3.6. ajan tätä linjaa 46T alkaen Vakkatie klo 12:40 -> klo 16:10. Tervetuloa laskemaan matkustajia!
 
Olisikohan halvempaa tarjota halukkaille taksikyyti tuonne paikan päälle haluttuun aikaan kuin ajattaa tyhjään bussia!
Näin on tehty ainakin Saksan Rostockissa. Joitain pyhäpäivien sunnuntaivuoroja ajetaan niin, että matkustajan täytyy soittaa muistaakseni noin 30 min ennen vuoron lähtöaikaa paikallisen liikennelaitoksen (RSAG) palvelunumeroon ja ilmoittaa kulkemisestaan. Näin tein minäkin muutama vuosi sitten kun olin menossa Rostockin keskustasta satamaan (ja edelleen Finnjetillä Helsinkiin). Hyppäsin siis päärautatieasemalta raitiovaunun kyytiin, joka vei minut Dierkower Kreuzin terminaaliin, jossa minun oli määrä vaihtaa satamaan vievään bussilinjaan. Lähtölaiturissa oli tosiaan M-B odottamassa, mutta ei mikään O405N tai Citaro vaan E-sarjan taksi-Mersu! Olin vieläpä ainoa matkustaja ja perillä satamassa minun piti sitten kuitata joku lappunen, jotta taksiautoilija sai veloitettua kulut liikennelaitokselta. Tämä järjestely tuli todennäköisesti kuitenkin halvemmaksi kuin kaksiakselisen bussin ajattaminen koko päivän.
 
Näin on tehty ainakin Saksan Rostockissa. Joitain pyhäpäivien sunnuntaivuoroja ajetaan niin, että matkustajan täytyy soittaa muistaakseni noin 30 min ennen vuoron lähtöaikaa paikallisen liikennelaitoksen (RSAG) palvelunumeroon ja ilmoittaa kulkemisestaan.

Myös Keravan sisäisessä liikenteessä osa hiljaisten aikojen vuoroista linjalla 8 ajetaan taksilla (aiemmin taksivuoroja oli myös linjalla 5). Keskustassa riittää, että ilmestyy aikatauluun merkittyyn lähtöaikaan mennessä taksiasemalle, muiden pysäkkien osalta tilaus tulee tehdä puhelimitse viimeistään puoli tuntia ennen lähtöaikaa.

Keski-Uudellamaalla aikataulunmukaista joukkoliikennettä täydennetään myös Sampo-kutsujoukkoliikenteellä.
 
Myös Keravan sisäisessä liikenteessä osa hiljaisten aikojen vuoroista linjalla 8 ajetaan taksilla (aiemmin taksivuoroja oli myös linjalla 5).

Samoin tehdään Helsinki-Vantaan ja idän suunnan kaukoliikenteen välisessä työttöliikenteessä Helsinki-Vantaan ja Itäsalmen vaihtopaikan välillä. Lentoasemalta katsotaan, tuleeko ketään kyytiin, jos ei tule niin vuoroa ei ajeta. Jos haluaa reitin ainoalta välipysäkiltä (Tikkurila th, Kehä III) kyytiin, pitää kyyti tilata ennen vuoron lähtöä lentoasemalta, jotta vuoro tiedetään ajaa.
 
Aikatuluihin katsoen U177, se ei palvele ketään! Muuten hitain ja "Espoo sightseeing" linja on E18, Kauklahdesta Tapiolaan kestää 45-55 min. Mutta ehkäpä tätä aihetta pitäisi miettiä palvelun kannalta.

Huonoin palvelu on Vantaan Vikkulassa (Länsisalmi) eli se Vantaan kolmio joka ulottuu merelle. Aluella on noin 20 omkatoitaloa, ja vierestä kulkee Provoontietä km-taksan mukaisia busseja jopa 5 min välein ruuhka-aikana. Mutta koko YTV:n aikana, eli 20 vuoteen alueen asukkaat eivät ole voineet koskaan käyttää Vantaalaisina edes YTV -lippuja!

Toinen löytyy omalta seudultani, täältä menee E61 arkisin junalle kl 6-18 ruuhka-aikana 30 min, muuten 120 min välein. Ainoa suora yhteys Helsinkiin on vajaan kilometrin päässä 165V ja 166V, arkisin 9 kertaa vuorokaudessa, la-su ainonana yhteytenä 6 kertaa vuorokaudessa. Samalla etäisyydellä myös tuo omituisen aikataulun omaava U177. Juna tietysti kulkisi, mutta kantamusten kanssa ei okein viitsi kävellä 2,5 km suuntaansa, ellei ole aivan pakko. Niinpä lähes jokaisessa taloudessa onkin 2 henkilö-autoa!
 
Huonoin palvelu on Vantaan Vikkulassa (Länsisalmi) eli se Vantaan kolmio joka ulottuu merelle. Aluella on noin 20 omkatoitaloa, ja vierestä kulkee Provoontietä km-taksan mukaisia busseja jopa 5 min välein ruuhka-aikana. Mutta koko YTV:n aikana, eli 20 vuoteen alueen asukkaat eivät ole voineet koskaan käyttää Vantaalaisina edes YTV -lippuja!

Itse asiassa vuoteen 1989 asti tuonne pääsi muutaman kerran päivässä arkisin seutulinjalla 742 Helsinki - Myrbacka (ts. Rautatientorilta Itäkeskuksen kautta Östersundomiin, josta Sotungintietä Sotunkiin. Päätepysäkki taisi olla Nybyggetintien päässä, jonne sittemmin pääsi parin vuoden ajan linjalla 515 ja vuodesta 1991 alkaen pikkubussilinjalla 3.
 
Hmm..

Huonoin bussilinja, mikänyt äkkiseltään tulee mieleen on Helsinhin 17. ruuhkaisilla/kapeilla kaduilla kulkeva linja, mikä on keskustaan mentäessä hitaampi, kuin 3T Etelä-rannan kautta. Linja kannattaisi katkaista Rautatientorille, koska loppumatka on yhtä ruuhkaa ja kapeita katuja. Merikadun päätepysäkin vieressä asuvat pystyvät kävelemään Tehtaankadulle tai voitaisiin järjestää 14 jatkamaan Kaivopuistolle asti.

Linjaa 17 äänestän minäkin. Minun vuoksi on typerää että se ei aja Pasilan aseman kautta vaan jättää pasilaan asti kyydissä olevat matkustajat, jotka 99%:sesti ovat menossa asemalle, n 200 m päähän hankalien liikennevalojen taakse, ja jatkaa tyhjänä messukeskukselle pikkukatuja pitkin. Ongelma korjaantunee raitiolinja 9 myötä.

Toinen oikein veret seisauttava bussi on 51 (Hakaniemi-Konala). Pysäkkejä liian tiuhaan, parhaimmillaan 50 m väliein.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös